Käsitteet: S

Näillä sivuilla kuvattavat käsitteet ovat sanoja ja ilmauksia, joita käytetään tilastoissa tietyssä, rajatussa merkityksessä. Arkipuheessa sanalla voi olla eri merkitys. Sama käsite voi tarkoittaa eri tilastoissa eri asiaa. Esimerkiksi käsitteellä ”työtön” on kolme eri määritelmää.

Kunkin määritelmän yhteydestä löydät tiedon, missä tilastoissa käsitettä käytetään. Jos etsit tilastolukuja, siirry määritelmästä tilaston sivulle.

SEEA = System of Integrated Environmental and Economic Accounting, suomeksi Ympäristötilinpito

Lue käsitteen koko määritelmä

Kotitalouden ja henkilöiden saamat tulonsiirrot muodostuvat ansio- ja kansaneläkkeistä ja muista sosiaaliturvaetuuksista, sosiaaliavustuksista sekä muista saaduista tulonsiirroista.

Muita sosiaaliturvaetuuksia ovat mm. kuntoutusavustukset, sairaus- ja vanhempainpäivärahat, lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvaukset ja ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha.

Sosiaaliavustuksia ovat mm. lapsilisät, pienten lasten hoidon tuki, sotilasavustus, toimeentulotuki, yleinen asumistuki, opinto- ja tutkimusavustukset sekä työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki.

Muita saatuja tulonsiirtoja ovat mm. kotitalouksien väliset saadut tulonsiirrot. Tiedot perustuvat pääasiassa rekisteritietoihin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Saamis/velka-periaatteen mukaan suoriin sijoituksiin lukeutuvat rahoitustaloustoimet esitetään raportoivien yhteisöjen vastaavien taseessa esitettyjen tietojen mukaan joko saamisina ulkomailta tai velkoina ulkomaille. Saamis/velka-periaate ei huomioi suuntaperiaatteen mukaisia käänteisiä sijoituksia. Suorat sijoitukset kirjataan maksutaseeseen saamis/velka-periaatteen mukaisesti.

Lue käsitteen koko määritelmä

Erään luetaan annetut luotot ja muut sellaiset saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä.

Yleisö (saamiset yleisöltä/ velat yleisölle) sisältää kotitaloudet, yritykset, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, vakuutuslaitokset ja muut rahoituslaitokset pl. luottolaitokset.

Julkisyhteisöt sisältää valtion, kunnat ja kuntayhtymät, Ahvenanmaan maakuntahallinnon, työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Yrityksen työntekijät kohdistavat työtaistelutoimenpiteitä johonkin kolmanteen osapuoleen. He esim. kieltäytyvät käsittelemästä tietyn yrityksen kuljetuksia.

Lue käsitteen koko määritelmä

Työllisen omasta sairaudesta tai tapaturmasta johtunut poissaolopäivä päätyöstä tutkimusviikolla.

Lue käsitteen koko määritelmä

Työllisen omasta sairaudesta tai tapaturmasta johtunut poissaolopäivä päätyöstä tutkimusviikolla. Myös puolikkaat päivät lasketaan mukaan.

Lue käsitteen koko määritelmä

Sakko tuomitaan päiväsakkoina, joiden vähimmäismäärä on yksi ja enimmäismäärä 120. (Rikoslaki 2a:1§) Yhteinen sakkorangaistus saa olla enintään 240 päiväsakkoa. (Rikoslaki 7:3§)

Kohtuullisena päiväsakon rahamääränä on pidettävä yhtä kuudeskymmenesosaa sakotettavan keskimääräisestä kuukausitulosta, josta on vähennetty valtioneuvoston asetuksella määriteltävät verot ja maksut sekä kiinteä peruskulutusvähennys. Sakotettavan elatusvelvollisuus voi alentaa päiväsakkoa. (Rikoslaki 2a:2§)

Sakon kokonaisrahamäärä on päiväsakkojen lukumäärä kerrottuna päiväsakon rahamäärällä, mutta ylinopeussakon on oltava aina vähintään yhtä suuri kuin ylinopeudesta määrättävä korkein rikesakko. Yhteinen sakkorangaistus ei kuitenkaan saa olla eri rikosten enimmäisrangaistusten yhteismäärää ankarampi.


Lue käsitteen koko määritelmä

Sakkovanki on sakon muuntorangaistusta suorittava vanki. Muuntorangaistus määrätään sakkoon tuomitulle, jolta sakkoa ei ole saatu perityksi (RL 2 a luku 4 §). Pääsäännön mukaan kolmea maksamatta olevaa päiväsakkoa vastaa yhden päivän vankeus. Euromääräisenä tuomitun uhkasakon jokaista täyden 30 euron määrää vastaa muuntorangaistusta määrättäessä yhden päivän vankeus. Muuntorangaistuksen pituus on vähintään neljä ja enintään 60 päivää. Rikesakkoa tai järjestysrikkomuksesta tuomittua sakkoa ei saa muuntaa vankeusrangaistukseksi.

Rangaistusmääräysmenettelyssä annettua sakkorangaistusta ei muunneta vankeudeksi (29.8.2008/578).

Lue käsitteen koko määritelmä

Saldoluku liittyy kuluttajien luottamuksen kvalitatiivisten kysymysten vastauksien muuntamiseen numeerisesti tulkittaviksi. Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä painottaen myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Saldoluku voi vaihdella +100:n ja -100:n välillä. Positiivinen lukema tarkoittaa optimistista ja negatiivinen pessimististä näkemystä taloudesta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Sale and lease back -sopimuksella asiakas myy kohteen rahoitusyhtiölle ja vuokraa sen takaisin. Sale and lease back -järjestelyssä on tavallisesti vain kaksi osapuolta, rahoittaja ja asiakas. Järjestelmässä kohteen myyjä ja vuokralleottaja on yksi ja sama yritys sekä muodollisesti että asiallisesti. Tunnusomaista sale and lease back -järjestelylle on, että asiakas omistaa alun alkaen kohteen, joka on hänen hallinnassaan ja käytössään ja joka myös pysyy hänen käytössään koko rahoitusjärjestelyn ajan. Sale and lease back -järjestelyn kohteena voi olla joko irtain tai kiinteä omaisuus. Jälkimmäisessä tapauksessa on kyse kiinteistöleasingin eräästä muodosta.

Eriteltyä tietoa sale and lease back -sopimuksista kerättiin rahoitusleasingtilastossa vuoteen 2008 asti. Vuodesta 2009 alkaen sale and lease back -toiminta sisältyy tilastossa muuhun rahoitusleasingtoimintaan.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kioton pöytäkirjan kullekin B-liitteessä listatulle osapuolelle määritelty enimmäispäästömäärä, jota kyseinen osapuoli ei saa ylittää velvoitekaudella. Sallittu päästömäärä ilmaistaan ekvivalentteina hiilidioksiditonneina.

Lue käsitteen koko määritelmä

Sanomalehtinä tilastoidaan lehdet, jotka ilmestyvät 1-7 kertaa viikossa ja jotka sisältävät valtakunnallista tai paikallista uutisaineistoa. Sanomalehdet jaetaan 4-7 kertaa viikossa ilmestyviin päivälehtiin ja 1-3 kertaa viikossa ilmestyviin muihin sanomalehtiin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Satunnaisotos on otos, jonka poiminnassa on käytetty todennäköisyysotannan menetelmiä. Ks. otanta-asetelma ja otanta.



Lue käsitteen koko määritelmä

Käyttökorvaukset sisältävät yhtiön keräämiä korvauksia saunojen, pesutupien, kuivaushuoneiden tms. käytöstä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Saunojen lämmityksen energiankulutus sisältää saunojen kiukaiden lämmitykseen käytetyn energian. Kiuas lämmitetään yleensä puulla tai sähköllä. Kulutus kattaa pientalo- ja huoneistokohtaisten saunojen lisäksi myös kerrostalojen talokohtaiset saunat ja vapaa-ajan asuinrakennusten puulämmitteiset saunat.

Lue käsitteen koko määritelmä

Sekapolttoaineilla tarkoitetaan polttoaineita, jotka sisältävät sekä fossiilista että uusiutuvaa (biohajoavaa) hiiltä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Sekatulo on kotitaloussektorin yhtiöimättömien yritysten tulonmuodostustilin tasapainoerä, joka vastaa korvausta omistajan ja hänen perheenjäsentensä työstä ja sisältää yrittäjän saaman voiton.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Sektoriministeriöiden alaiset tutkimuslaitokset ovat yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tarvittavan tiedon tärkeimpiä tuottajia. Valtion budjettitalouden piiriin kuuluu tällä hetkellä 20 tutkimuslaitosta kahdeksalla hallinnonalalla.

Laitokset lyhenteineen (ministeriö):
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos OPTULA (OM)
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT (VM)
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus KOTUS (OPM)
Museovirasto (OPM)
Geodeettinen laitos (MMM)
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL (MMM)
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT (MMM)
Metsäntutkimuslaitos METLA (MMM)
Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA (MMM)
Merentutkimuslaitos (LVM)
Ilmatieteen laitos (LVM)
Mittatekniikan keskus MIKES (KTM)
Kuluttajatutkimuskeskus (KTM)
Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT (KTM)
Geologian tutkimuskeskus GTK (KTM)
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus STAKES (STM)
Työterveyslaitos TTL (STM)
Kansanterveyslaitos KTL (STM)
Säteilyturvakeskus STUK (STM)
Suomen ympäristökeskus SYKE (YM)

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Sepelvaltimotautiin eli iskeemisiin sydäntauteihin kuolleisiin luetaan sydäninfarktiin ja muihin iskeemisiin sydänsairauksiin kuolleet (54-luokkaisen kotimaisen kuolemansyyluokituksen luokka 27; The International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems, ICD-10: luokat I20-I25).

Lue käsitteen koko määritelmä

Seurantalo on seuran tai työväenyhdistyksen ylläpitämä, kaikille avoin kokoontumis-, harrastus- ja juhlatalo. Opetus- ja kulttuuriministeriö on avustanut seurantalojen kunnostusta vuodesta 1978 lähtien. Avustusten jakamisesta huolehtii Suomen Kotiseutuliitto.

Lue käsitteen koko määritelmä

Saamatta olevat korot ja muut tuotot oikaistuina tai täydennettyinä suoriteperusteisiksi, maksetut korko- ja muut menoennakot.

Lue käsitteen koko määritelmä

Maksamatta olevat korot ja muut kulut oikaistuina tai täydennettyinä suoriteperusteisiksi sekä saadut korko- ja muut tuloennakot.

Lue käsitteen koko määritelmä

Siivouskulut ovat erillisten yritysten kanssa laadittuihin sopimuksiin tai laskutukseen perustuvia kiinteistön siivouskuluja.

Lue käsitteen koko määritelmä

Sijaintikunta kertoo, missä kunnassa yrityksen toimipaikka sijaitsee maantieteellisesti.

Lue käsitteen koko määritelmä

Sijaintimaa on se maa, johon institutionaalinen yksikkö on rekisteröitynyt. Sijaintimaa on usein, mutta ei aina institutionaalisen yksikön kansallisuus.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Sijaintitieto on paikkatietokohteen sijaintia, geometriaa tai topologiaa kuvaileva ominaisuus. Sijaintitieto ilmoitetaan koordinaatteina, osoitteena, paikkakuntana tai muuna tunnettuna kohteena.

Ks. myös paikkatieto ja ominaisuustieto

Lue käsitteen koko määritelmä

Ulkomaisen sijoittajan suomalaisiin kohteisiin sijoittaman pääoman arvo tietyllä hetkellä (suorat sijoitukset ulkomailta Suomeen). Vastaavasti myös suomalaisen sijoittajan ulkomaisiin kohteisiin sijoittaman pääoman arvo tietyllä hetkellä (suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille).

Lue käsitteen koko määritelmä

Nettotuotot maa-alueista tai rakennuksista, jotka omistetaan vuokratuoton hankkimista tai arvonnousua varten, ja joka ei ole yhtiön omassa käytössä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Sijoitusomaisuuteen kirjatut joukkovelkakirjat (eräpäivään asti pidettävät joukkovelkakirjat): mm. obligaatiot, debentuurit sekä muut joukkovelkakirjat, kuten yrityslainat, vaihtovelkakirjat ja joukkovelkakirjan muotoiset optiolainat.

Rahalaitosten saamistodistuksiin kirjatut joukkovelkakirjat. Vakuutuslaitosten sijoituksiin (myös sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset) kirjatut joukkovelkakirjat.

Lue käsitteen koko määritelmä

Sijoituspalveluyrityksiä ovat yritykset, jotka ovat saaneet Finanssivalvonnalta sijoituspalveluyrityksen toimiluvan. Sijoituspalveluyritykset saavat harjoittaa rahoitusvälineitä koskevien toimeksiantojen välittämistä ja toteuttamista, kaupankäyntiä rahoitusvälineillä omaan lukuun, omaisuudenhoitoa, sijoitusneuvontaa, liikkeeseenlaskun järjestämistä ja sen takaamista sekä monenkeskisen kaupankäynnin järjestämistä. Lisäksi sijoituspalveluyritykset saavat tarjota edellisiin liittyviä oheispalveluita, joita ovat mm. rahoitusvälineiden säilytyspalvelut ja sijoitustutkimusten tuottaminen ja levittäminen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Sijoitusrahastoa hoitava rahastoyhtiö kerää yksityishenkilöiden ja yhteisöjen varoja yhteen ja sijoittaa ne useisiin eri arvopapereihin, jotka muodostavat sijoitusrahaston.

Lue käsitteen koko määritelmä

Sijoitussidonnaisissa vakuutuksissa vakuutuksenottajan vakuutusmaksut ohjataan yhteen tai useampaan sijoituskohteeseen. Vakuutuksen arvo kehittyy vakuutuksenottajan valitsemien sijoituskohteiden arvonmuutosten mukaan.

Lue käsitteen koko määritelmä

Sijoitustodistus on nollakorkoinen, jälkimarkkinakelpoinen Suomen Pankin tai talletuspankkien liikkeelle laskema haltijapaperi. Ulkomailla liikkeeseen lasketut "certificate of deposit" -haltijapaperit luetaan sijoitustodistuksiin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Sijoitustulot perustuvat kotimaisen yksikön omistamaan ulkomaiseen rahoitussaamiseen (tulot) ja vastaavasti ulkomaisen yksikön omistamaan kotimaiseen rahoitussaamiseen (menot). Sijoitustulot kattavat oman pääoman tuotot (osingot, yritystulon otot yritysmäisistä yhteisöistä, uudelleen sijoitetut voitot) ja velkainstrumenttien tuotot (korko) sekä vakuutuksenottajien sijoitustulot vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuista.
Maksutaseessa sijoitustulot luokitellaan myös sijoituksen käyttötarkoituksen mukaisesti suoriin sijoituksiin, portfoliosijoituksiin, muihin sijoituksiin tai valuuttavarantoon, jotka eritellään edelleen sijoitusmuodon mukaan.
Jos hallussapidon voitot ja tappiot ovat erikseen yksilöitävissä, niitä ei luokitella sijoitustuloiksi vaan markkinahinnan kehityksestä johtuviksi muutoksiksi sijoitusten arvossa. Korkojohdannaisiin liittyvät nettovirrat kirjataan ainoastaan rahoitustaseen johdannaisiin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Sisaryritykset ovat kytköksissä toisiinsa yhteisen emoyrityksen kautta. Sisaryrityksillä ei voi olla keskenään suoran sijoituksen suhdetta.

Lue käsitteen koko määritelmä

OECD:n suositus vuodelta 2006, joka perustuu YK:n toimialaluokituksen ISIC Rev.4:n toimialoihin.

Sisältötuotanto kuuluu informaatiosektoriin. (Informaatiosektori muodostuu ICT sektorista ja sisältötuotannosta)

Euroopassa käytetyn NACE Rev.2. luokituksen pohjalta Suomessa käytetty toimialaluokitus (TOL 2008) on seuraava:

CONTENT AND MEDIA SECTOR : Sisältötuotanto
581 Kirjojen ja lehtien kustantaminen ja muu kustannustoiminta
591 Elokuva-, video- ja televisio-ohjelmatoiminta
592 Äänitysstudiot; äänitteiden ja musiikin kustantaminen
601 Radio-ohjelmien tuottaminen ja lähettäminen
602 Televisio-ohjelmien tuottaminen ja lähettäminen
639 Muu tietopalvelutoiminta


http://www.oecd.org/dataoecd/49/17/38217340.pdf



Lue käsitteen koko määritelmä

Siviilipalvelusmiehiksi määritellään henkilöt, jotka ovat olleet työ- ja elinkeinoministeriön mukaan siviilipalveluksessa tutkimusviikolla.

Siviilipalvelus perustuu perustuslaissa säädettyyn maanpuolustusvelvollisuuteen ja toisaalta uskonnon- ja omantunnonvapauteen. Asevelvollinen voi uskonnolliseen tai eettiseen vakaumukseen perustuvista vakavista omantunnonsyistä hakeutua siviilipalvelukseen, jonka suorittaminen korvaa asevelvollisuuslain (1950/452) mukaisen palveluksen rauhan aikana.


Lue käsitteen koko määritelmä

Tieto siviilisäädystä saadaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. On huomioitava, ettei avoliitto ole siviilisääty. Avoliitossa elää jokaisen siviilisäädyn edustajia, myös virallisesti edelleen naimisissa olevia.

Nykyiset avioerosäännökset eivät enää tunne asumuseron käsitettä. Vanhojen avioerosäännösten nojalla ennen 1.1.1988 asumuseroon tuomitut ja edelleen asumuserossa elävät on tilastoissa luettu naimisissa oleviin.

Mahdollisuus rekisteröidä parisuhde Suomessa päättyi helmikuun viimeinen päivä 2017 (laki rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain muuttamisesta 250/2016). Maaliskuun alusta 2017 samaa sukupuolta olevat henkilöt ovat voineet solmia avioliiton (156/2015). Samaa sukupuolta olevat parit olivat voineet rekisteröidä parisuhteensa Suomessa 1.3.2002 lähtien.

1.3.2017 voimaan tullut avioliittolain muutos ei muuttanut siviilisäätyluokitusta.

Rekisteröidyssä parisuhteessa olevat on tietosuojasyistä kunnittaisissa taulukoissa luokiteltu yhteen naimisissa olevien kanssa, samoin rekisteröidystä parisuhteesta eronneet tai leskeksi jääneet eronneiden ja leskien kanssa.

Siviilisäätyluokitus on seuraava:
- naimaton
- naimisissa
- eronnut
- leski
- rekisteröidyssä parisuhteessa
- eronnut rekisteröidystä parisuhteesta
- leski rekisteröidyn parisuhteen jälkeen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Sivuliikkeellä tarkoitetaan paikallista yksikköä, jolla ei ole erillistä oikeushenkilöllisyyttä ja joka on riippuvainen ulkomaisessa omistuksessa olevasta yrityksestä. Sivuliikettä kohdellaan yritysmäisenä yhteisönä ja sillä on kiinteä toimipaikka (vrt. ulkomainen yhteisö).

Lue käsitteen koko määritelmä

Vastaajan ajankäyttöpäiväkirjaan merkitsemä oheistoiminta. Esim. aamupalan valmistaminen saattaa olla päätoimintona ja radion kuuntelu sivutoimintona.

Lue käsitteen koko määritelmä

Palkansaajan tai yrittäjän päätyön ohella tekemä työ. Sivutyö on se työ, johon henkilö käyttää vähemmän aikaa päätyöhön verrattuna. Pää- ja sivutyön erottelu perustuu vastaajan omaan ilmoitukseen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Sivutyötä tutkimusviikolla tehneiden työllisten prosenttiosuus kaikista työllisistä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Palkansaajan sopimuksen mukainen viikkotyöaika perustuu kirjalliseen tai suulliseen työsopimukseen. Työaika voi olla määritelty myös yleisessä työehtosopimuksessa. Mikäli työsopimuksessa on vähimmäistuntimäärä, tarkoitetaan sopimuksenmukaisella viikkotyöajalla sitä. Mikäli henkilöllä on vuosityöaika, kokonaistyöaika, nollatuntisopimus, urakka- tai provisiotyö, hänellä ei katsota olevan sopimuksenmukaista viikkotyöaikaa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Sopimusala määräytyy palvelussuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaan. Kuntasektorilla sopimusalat määritellään Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja työntekijäjärjestöjen välisessä pääsopimuksessa. Työehtosopimus on työntekijäjärjestön ja työnantajan tai työnantajajärjestön välinen sopimus alakohtaisista työehdoista. Työehtosopimuksessa sovitaan esimerkiksi palkoista, työajoista, lomista ja muista eduista, joita sopimuksen soveltamisalalla tulee noudattaa. Sopimukset ovat usein toimialakohtaisia, mutta myös palkansaajan ammattiasemaan sidottuja ja ne solmitaan tietyksi määräajaksi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Työvoimakustannusindeksin osana oleva sosiaalikustannusindeksi mittaa työnantajan lakisääteisten ja vapaaehtoisten sosiaalivakuutusmaksujen kehitystä tehtyä työtuntia kohden.

Kts. tarkemmin sosiaaliturvan kustannuksista työvoimakustannukset -käsitteestä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Sosiaaliturvamaksuihin (OECD-verotilaston luokka 2000) sisältyvät kaikki pakolliset maksut joiden suorittamisesta seuraa oikeus sosiaalietuuksien saamiseen tulevaisuudessa. Nämä sisältävät:
a) työnantajan sosiaaliturvamaksut, esim. työnantajan työttömyysvakuutusmaksut, työnantajan työeläkevakuutusmaksut
b) palkansaajan sosiaaliturvamaksut, esim. palkansaajien työttömyysvakuutusmaksut, palkansaajien työeläkevakuutusmaksut, palkansaajien kansaneläkevakuutusmaksu (KEVA), palkansaajien sairasvakuutusmaksu (SAVA)
c) itsenäisten yrittäjien ja työllisiin kuulumattomien henkilöiden sosiaaliturvamaksut, esim. yrittäjien eläketurvamaksut.

OECD-verotilastossa sosiaaliturvamaksuihin luetaan vain pakolliset sosiaaliturvamaksut, joten siihen eivät sisälly kansantalouden tilinpidon vapaaehtoiset sosiaaliturvamaksut (todellisten sosiaaliturvamaksujen (D611) alaerä).

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Spearmanin järjestyskorrelaatiota sovelletaan aineistoon, jossa muuttujat on mitattu järjestysasteikon tasolla. Spearmanin korrelaatio on itse asiassa Pearsonin korrelaatiokerroin laskettuna aineistolle, jossa mittaluvut on asetettu suuruusjärjestykseen.



Lue käsitteen koko määritelmä

Suhdeasteikko on mitta-asteikoiden luokittelussa korkeinta mittaamisen tasoa edustava luokka. Asteikolla on absoluuttinen nollapiste. Esimerkkeinä mainittakoon pituus, paino, perheen tulot sekä raha- ja lukumäärämitat.



Lue käsitteen koko määritelmä

Suhteellisessa frekvenssijakaumassa muuttujan luokkiin tulevat tapaukset suhteutetaan tapausten kokonaismäärään. Esim. vuonna 2018 väestössä äidinkieleltään kotimaisten kielten (suomi, ruotsi, saame) puhujia oli 93 % ja muun kielisten osuus 7 %.



Lue käsitteen koko määritelmä

Suhteellisissa vaaleissa jokainen puolue (tai muu ryhmittymä) saa sen määrän edustajia kuin mitä sen vaaleissa saama äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin edellyttää. Jos esimerkiksi puolue saa annetuista äänistä 20 prosenttia, sen tulisi saada myös 20 prosenttia jaettavina olevista edustajanpaikoista.

Suhteellinen vaalitapa ei koske presidentinvaalia, jossa äänestetään vain asetettuja ehdokkaita, ei puolueita.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tieto sukupuolesta on saatu Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Rahoitusvarat ja -virrat voidaan esittää sulautettuina, jolloin eliminoidaan sekä alasektorin sisäiset (esim. kuntien velat toisille kunnille) että summasektorien sisäiset erät (edellisen lisäksi myös kuntien velat valtiolle, työeläkelaitoksille ja muille sosiaaliturvarahastoille julkisyhteisöjen summasektorissa). Sulautetut tiedot kuvaavat ao. sektorien asemaa suhteessa muihin ja ainoastaan muihin sektoreihin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Rahoitusvaroja ja -virtoja voidaan kuvata sulauttamattomina, jolloin taloustoimet kirjataan täysimääräisesti myös sektorien ja alasektorien sisäiset taloustoimet mukaan lukien.

Sulauttamattomia rahoitustaseita laadittaessa yhden institutionaalisen yksikön muodostaman sektorin sisäiset erät on kuitenkin rahoitustaseissa sulautettu pois (esim. valtion talouden sisäinen lainanotto). Sisäiset erät eivät vaikuta sektorin nettovarallisuuteen tai nettoluotonantoon.

Lue käsitteen koko määritelmä

Suojaaminen (hedging) on toimenpide, jolla halutaan poistaa esimerkiksi korko-, valuuttakurssi- tai raaka-aineiden hintakehitykseen liittyvä riski, esimerkiksi johdannaisinstrumentteja käyttämällä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Suomessa rekisteröity alus, jonka pituus on vähintään 15 metriä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ks. *<*a href="http://tilastokeskus.fi/meta/kas/suomalaistausta.html"*>* suomalaistaustainen.*<*/a*>*

Lue käsitteen koko määritelmä

Suomalaistaustaisia ovat kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, on päätelty olevan suomalaistaustaisia, mikäli he puhuvat äidinkielenään kotimaista kieltä (suomi, ruotsi, saame). Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi.

Ulkomailta adoptoitujen lasten osalta ottovanhemmat rinnastetaan biologisiksi vanhemmiksi. Näin ollen katsotaan, että Suomessa syntyneiden henkilöiden ulkomailta adoptoima lapsi on suomalaistaustainen ja taustamaa on siten Suomi.

Ks. syntyperä-muuttujan määrittelystä tarkemmin: *<*a href="http://tilastokeskus.fi/meta/kas/syntypera_ja_ta.html"*>* syntyperä ja taustamaa.*<*/a*>*

Lue käsitteen koko määritelmä

Suorilla sijoituksilla tarkoitetaan pääomasijoitusta, jonka yritys tekee toisessa maassa sijaitsevaan yritykseen pysyvän taloudellisen suhteen luomiseksi ja määräysvallan hankkimiseksi. Käytännössä sijoitus tilastoidaan suoraksi sijoitukseksi, jos yrityksen omistusosuus tai äänivalta ulkomaisessa yrityksessä on vähintään 10 %.

Lue käsitteen koko määritelmä

Konsernirekisterin suoralla suhteella tarkoitetaan kahden konserniyrityksen välistä suoraa omistus- ja/tai kontrollisuhdetta. Vrt. konsernisuhde.

Lue käsitteen koko määritelmä

Sijoittajan ja toisessa maassa sijaitsevan kohteen välillä on suoran sijoituksen suhde, kun sijoittajalla on kohteessa määräysvalta (yli 50 % osakeyhtiön äänivallasta) tai merkittävä vaikutusvalta (vähintään 10 % ja enintään 50 % osakeyhtiön äänivallasta). Sijoituksen suunta (joko ulkomailta Suomeen tai Suomesta ulkomaille) määräytyy tilastossa osapuolten välisen määräys-/vaikutusvallan suunnan perusteella. Suoriksi sijoituksiksi kutsutaan suoran sijoituksen suhteessa olevien välisiä rahoitustoimia.

Suorien sijoitusten pääoma jaetaan oman ja vieraan pääoman ehtoisiin eriin. Vaihtotaseessa esitettyjen uudelleen sijoitettujen voittojen vastaerä kirjataan omaan pääomaan. Omaan pääomaan luetaan kaupat yritysten osakkeilla, osakkeiden merkinnät suunnatuissa anneissa ja muut peruspääoman sijoitukset. Suorien sijoitusten vieraan pääoman ehtoisiin eriin luetaan yksittäislainat, vuokrausluotot, talletukset konsernitileille, omaan pääomaan rinnastettavat pääomalainat, kauppaluotot, lainojen korkojen suoritusperusteiseen kirjaukseen liittyvät siirtovelat ja -saamiset, joukkolainat ja rahamarkkinapaperit. Jos sekä velkoja että velallinen harjoittavat muuta rahoitustoimintaa kuin vakuutustoimintaa, ainoastaan ns. ikuiset lainat luokitellaan suorien sijoitusten vieraaseen pääomaan.

Uudet tilastointistandardit (BPM6/BD4) suosittavat saamis/velka -periaatteen soveltamista suoriin sijoituksiin maksutase- sekä ulkomainen varallisuus -tilastointien yhteydessä. Vastaavasti uudistettua suuntaperiaatetta suositellaan sovellettavaksi suorien sijoitusten maittaisten ja toimialoittaisten tarkastelujen yhteydessä. Uudistettu suuntaperiaate erittelee sisaryritysten väliset sijoitukset ja sisaryritysten välinen suorien sijoitusten suhde määritellään perimmäisen määräysvaltaisen tahon (Ultimate controlling parent enterprise, UCP) kotimaan perusteella.

Lue käsitteen koko määritelmä

Rahoituslaitoksen ottolainauksestaan (tai vakuutuslaitosten osalta vakuutusrahastoistaan) tai omasta pääomastaan myöntämien suorien velkakirjalainojen maksamatta oleva pääoma. Suoriin velkakirjoihin kuuluvat myös Eläketurvakeskuksen alaisten laitosten varoista välitetyt lainat. Myös korkotukilainat kuuulvat suoriin velkakirjoihin. Vakuutuslaitosten osalta tähän luetaan paitsi vapaaehtoinen lainananto myös takaisinlainaus työnantajalle tai vakuutuksenottajalle.

Lue käsitteen koko määritelmä

Suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot (D.43) ovat yhtä kuin

suorien ulkomaisten sijoitusten kohteena olevan yrityksen toimintaylijäämä
+ saatavat omaisuustulot tai tulonsiirrot
- maksettavat omaisuustulot tai tulonsiirrot mukaanlukien todelliset maksumääräykset ulkomaisille suorille sijoittajille sekä suorien ulkomaisten sijoitusten kohteena olevan yrityksen tulosta, varallisuudesta ym. maksettavat verot.

Suorien ulkomaisten sijoitusten kohteena oleva yritys on yhtiöity tai yhtiöimätön yritys, josta toisen kansantalouden kotimainen yksikkö omistaa vähintään 10 prosenttia varsinaisista osakkeista tai äänivallasta (yhtiöity yritys) tai vastaavasta (yhtiöimätön yritys). Suorien ulkomaisten sijoitusten kohteena oleviin yrityksiin kuuluvat investoijan joko suoraan tai epäsuorasti omistamat yksiköt, joita pidetään tytäryrityksinä (investoija omistaa vähintään 50 prosenttia), liikekumppaneina (investoija omistaa korkeintaan 50 prosenttia) ja haaraliikkeinä (kokonaan tai yhteisesti omistetut yhtiöimättömät yritykset). Näin ollen ”suorien ulkomaisten sijoitusten kohteena olevat yritykset” on laajempi käsite kuin ”ulkomaalaisomisteiset yritykset”.

Todelliset jaot suorien ulkomaisten sijoitusten kohteena olevien yritysten yrittäjätuloista voidaan suorittaa osinkoina tai yritysmäisten yhteisöjen yrittäjätulon ottoina.

Lisäksi kotiuttamattomia voittoja käsitellään ikäänkuin ne jaettaisiin ja maksettaisiin ulkomaisille suorille sijoittajille heidän omistamansa yrityksen osuuspääoman suhteessa ja ikäänkuin sijoittajat sitten uudelleen sijoittaisivat ne.

Suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot voivat olla joko positiivisia tai negatiivisia.

Kirjausajankohta: suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot kirjataan ajankohtana, jolloin ne ansaitaan.

Tilijärjestelmässä suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot esiintyvät
a) käyttönä ja resursseina sektoreiden ensitulon jakotilillä
b) käyttönä ja resursseina ensitulojen ja tulonsiirtojen ulkomaan tilillä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Survey-tutkimus on kysely- tai haastattelumenetelmällä toteutettu ei-kokeellinen tutkimus, joka kohdistuu suurehkoon määrään satunnaisotannalla valittuja tutkimuskohteita.



Lue käsitteen koko määritelmä

Rahoitussaamiset ja -velat netotetaan suuntaperiaatteen mukaisissa suorien sijoitusten tiedoissa suoran sijoittajan ja sijoituskohteen välisen määräys-/vaikutusvallan suunnan mukaan. Suorat sijoitukset Suomeen kuvaa sitä pääomaa, jonka ulkomainen sijoittaja on välittömästi sijoittanut Suomessa sijaitsevaan määräys- tai vaikutusvallassaan olevaan yritykseen. Suorat sijoitukset ulkomaille vastaavasti kuvaa sitä pääomaa, jonka suomalainen sijoittaja on välittömästi sijoittanut ulkomailla sijaitsevaan määräys- tai vaikutusvallassaan olevaan yritykseen. Käänteiset sijoitukset eli suoran sijoituksen kohteena olevan yhteisön rahoitussaamiset suoralta sijoittajalta sekä sisaryritysten väliset sijoitukset huomioidaan suuntaperiaatteen mukaisissa tiedoissa. Sisaryritysten, joiden perimmäinen määräysvalta sijaitsee Suomessa, rahoitussaamiset ja -velat netotetaan ja kirjataan Suomesta ulkomaille suuntautuviksi suoriksi sijoituksiksi. Vastaavasti sisaryritysten, joiden perimmäinen määräysvalta sijaitsee ulkomailla, rahoitussaamiset ja -velat netotetaan ja kirjataan ulkomailta Suomeen suuntautuviksi suoriksi sijoituksiksi. Suuntaperiaatteen mukaiset suorien sijoitusten tiedot julkaistaan Ulkomaiset suorat sijoitukset-tilastossa. Uudistettu suuntaperiaate viittaa uusien tilastointistandardien (BPM6/BD4) mukaiseen suuntaperiaatteeseen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmään merkittävälle henkilölle merkitään syntymämaa, joka määräytyy sen mukaan, mikä on ollut äidin vakituinen kotimaa syntymähetkellä. Siten esimerkiksi ennen Viron itsenäistymistä syntyneillä virolaisilla maahanmuuttajilla syntymämaa on Neuvostoliitto. Samoin Suomen luovuttamilla alueilla syntyneiden syntymämaa on Suomi, vaikka alue ei enää kuulu Suomelle. Syntymämaa tulee syntymäajankohdan valtiorakenteen mukaisena.

Lue käsitteen koko määritelmä

Elävänä syntyneellä tarkoitetaan lasta, joka syntymän jälkeen hengitti tai osoitti muita elonmerkkejä.

Kuolleena syntynyt on YK:n alaisen Maailman terveysjärjestön eli World Health Organisationin (WHO) määritelmän mukaan vastasyntynyt, jonka syntymäpaino on vähintään 500 g tai, jos syntymäpainoa ei ole saatavilla, vastasyntynyt, joka on syntynyt kuolleena vähintään 22 viikkoa kestäneen raskauden jälkeen. WHO:n määritelmä on ollut käytössä vuodesta 1987 lähtien. Vuoden 2003 väestönmuutostilastosta lähtien käytetään samaa kansallista määritelmää kuin kuolemansyytilastossa: kuolleena syntynyt on vastasyntynyt, jonka syntymäpaino on vähintään 500 g tai vastasyntynyt, joka on syntynyt kuolleena vähintään 22 viikkoa kestäneen raskauden jälkeen.

Vuoden 1986 ja sitä aikaisempina vuosina kuolleena syntynyt oli vastasyntynyt, joka oli syntynyt kuolleena vähintään 28 viikkoa kestäneen raskauden jälkeen.


Syntyneet jaetaan syntymätilastossa eri ryhmiin sen mukaan, onko äiti lapsen syntyessä naimisissa vai ei. Lapsi, joka syntyy avioliiton aikana, on aviolapsi. Myös leski voi synnyttää aviolapsen, mikäli raskaus on alkanut avioliiton kestäessä. Muutoin lapsi on avioliiton ulkopuolella syntynyt. Tilastossa katsotaan aviottomiksi myös ne tapaukset, joissa äiti on lapsen syntymän jälkeen mennyt lapsen isän kanssa naimisiin. Lain mukaan nämä lapset tulevat aviolapsiksi vasta siitä päivästä lähtien, kun heidän vanhempansa ovat solmineet keskenään avioliiton.

Lue käsitteen koko määritelmä

Syntyneiden enemmyys eli luonnollinen väestönlisäys tarkoittaa elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotusta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tilastokeskus on vuoden 2012 aikana ottanut käyttöön uuden syntyperä-luokituksen. Samantyyppinen luokitus on jo käytössä muissa Pohjoismaissa. Syntyperä ja taustamaa määräytyvät henkilön vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Syntyperä-luokituksen avulla on helposti eriteltävissä ulkomailla ja Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset henkilöt.

Väestörekisterikeskuksen Väestötietojärjestelmään ei ole viety ennen vuotta 1964 kuolleiden henkilöiden tietoja. Suomen väestössä on vajaat 900 000 Suomessa syntynyttä henkilöä, joiden kummankaan vanhempien syntymävaltiota ei tiedetä, koska näiden henkilöiden vanhemmat ovat kuolleet ennen Väestötietojärjestelmän perustamista. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, on päätelty olevan suomalaistaustaisia, mikäli he puhuvat äidinkielenään kotimaista kieltä (suomi, ruotsi, saame). Suomalaistaustaisia ovat myös kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi.

Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa Väestötietojärjestelmässä. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden ja äidinkieltään vieraskielisten henkilöiden on päätelty olevan ulkomaistaustaisia samoin kuin vuonna 1970 tai sen jälkeen Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole Väestötietojärjestelmässä tietoa.

Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio. Jos henkilöllä on vain tieto ulkomailla syntyneestä isästä, on taustamaa isän syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, on taustamaa ulkomailla syntyneiden henkilöiden osalta henkilön oma syntymävaltio. Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, ja joiden on päätelty olevan ulkomaalaistaustaisia, taustamaa on tuntematon.

Ulkomailta adoptoitujen lasten osalta adoptiovanhemmat rinnastetaan biologisiksi vanhemmiksi. Näin ollen katsotaan, että Suomessa syntyneiden henkilöiden ulkomailta adoptoima lapsi on suomalaistaustainen ja taustamaa on siten Suomi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Rikokseen syylliseksi epäilty henkilö. Päätöksen epäilystä ja kirjaamisesta tekee poliisi (tai tullin tai rajavartiolaitoksen tutkija). Tilastossa huomioidaan vain selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt.
Pääsääntönä on, että henkilö esitetään tilastossa yhtä monta kertaa kuin häntä epäillään rikoksesta (henkilöiden bruttomäärä). Tilastoyksikkönä on käytetty rikosta. Mikäli useita henkilöitä on yhdessä ryhtynyt samaan rikokseen, rikosten lukumääräksi on merkitty yksi.
Mikäli henkilö syyllistyy rikossarjaan eli useisiin samanlaisiin tekoihin, lasketaan epäiltyjen määrä tämän tekosarjan rikoksien mukaan.
Tietokantaulukoissa esitetään syylliseksi epäiltyjen määrät kolmella eri laskutavalla: Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt (eli ns. kokonaismäärä), epäiltyjen rikosnimikkeiden määrä sekä päärikossäännön/törkeimmän rikoksen mukaan.

Lue käsitteen koko määritelmä

Syyte on nostettava, kun on ilmennyt todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Esitutkinnan päätyttyä asia siirtyy syyttäjälle, joka suorittaa syyteharkinnan. Syyttäjä arvioi, täyttääkö teko jonkin rikoksen tunnusmerkistön ja onko siitä riittävästi näyttöä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Syyte hylätään, kun tuomioistuin katsoo, ettei rikosta ole tapahtunut tai siitä ei ole tuomioistuimen mukaan ollut riittävää näyttöä, jotta syytetty voitaisiin tuomita.

Lue käsitteen koko määritelmä

Syyteharkinnassa syyttäjä esitutkinta-aineiston perusteella ratkaisee, nostetaanko jotakuta vastaan syyte. Syyteharkinnassa syyttäjän on arvioitava, täyttääkö teko jonkin rikoksen tunnusmerkistön ja toiseksi , onko esitutkinta-aineiston perusteella todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi eli näytön riittävyys. Jos syyttäjä katsoo näytön riittäväksi, hänen on päätettävä, nostaako hän asiassa syytteen tuomioistuimessa. Syytteen nostamisen vaihtoehtoja tietyin laissa säädetyin edellytyksin ovat rangaistusmääräyksen antaminen tai syyttämättä jättäminen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Asianosainen, jolle vaaditaan tuomioistuimessa rangaistusta epäillyn rikoksen johdosta. Syytetystä voidaan käyttää myös termiä vastaaja.

Lue käsitteen koko määritelmä

Syyttäjä on valtion viranomainen, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että rikoksesta seuraa lain tarkoittama seuraamus. Paikallisina syyttäjinä koko maassa toimivat kihlakunnansyyttäjät. Yhteiskunnan kannalta merkittävimmissä rikosasioissa syyttäjinä toimivat valtionsyyttäjät, joilla on syyttäjäntehtävissä toimivalta koko maassa. Ylimmän syyttäjän tehtäviä hoitaa valtakunnansyyttäjä, joka johtaa valtakunnansyyttäjänvirastoa. Valtakunnansyyttäjä on kaikkien yleisten syyttäjien esimies.

Lue käsitteen koko määritelmä

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tehtävänä on tutkia rikos, suorittaa esitutkinta ja jättää selvitetty rikos syyttäjän harkintaan. Lievemmissä tapauksissa laissa säädetyin perustein voidaan rikos jättää ilmoittamatta syyttäjälle.

Lue käsitteen koko määritelmä

Perusteet, joilla syyttäjä voi tehdä päätöksen syyttämättä jättämisestä:

- ei rikos; teko ei täytä minkään rikoksen tunnusmerkistöä ja sitä ei laissa ole säädetty rangaistavaksi
- ei näyttöä; ei ole riittävää näyttöä tekijän syyllisyydestä
- syyteoikeus vanhentunut: syyte on nostettava rikoslaissa mainitun määräajan kuluessa
- ei syyteoikeutta: syyttäjän oikeutta nostaa syyte on joissakin tapauksissa rajoitettu.
- vähäisyysperusteella virallinen syyttäjä voi jättää syytteen nostamatta, jos rikoksesta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakko ja että rikosta on sen haitallisuus tai siitä ilmenevä tekijän syyllisyys huomioon ottaen pidettävä vähäisenä. Syyttämättä jättämisestä rikoksen vähäisyyden perusteella säädetään ROL 1:7:n 1-kohdassa.
- nuoruusperusteella virallinen syyttäjä saa jättää syytteen nostamatta alle 18-vuotiaan tekemästä rikoksesta, jos teosta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Lisäedellytyksenä on, että rikoksen katsotaan johtuneen pikemmin ymmärtämättömyydestä tai harkitsemattomuudesta kuin piittaamattomuudesta lain kieltoja ja käskyjä kohtaan. Nuoruusperusteesta säädetään ROL 1:7:n 2-kohdassa.
- kohtuusperusteella virallinen syyttäjä saa, jollei tärkeä yleinen tai yksityinen etu muuta vaadi, muissakin kuin 7 §:ssä säädetyissä tapauksissa jättää syytteen nostamatta, jos oikeudenkäyntiä ja rangaistusta on pidettävä kohtuuttomina tai tarkoituksettomina. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon tekijän ja asianomistajan välillä saavutettu sovinto tai muu tekijän toiminta rikoksensa vaikutusten estämiseksi tai poistamiseksi, tekijän henkilökohtaiset olot, rikoksesta hänelle aiheutuvat muut seuraukset, sosiaali- ja terveydenhuollon toimet tai muut seikat. Kohtuusperusteesta säädetään ROL 1:8:n 1-kohdassa.
- konkurrenssi- eli yhtymisperusteella virallinen syyttäjä saa jättää syytteen nostamatta, jos rikos ei yhteisen rangaistuksen määräämistä tai aikaisemmin tuomitun rangaistuksen huomioon ottamista koskevien säännösten johdosta olennaisesti vaikuttaisi kokonaisrangaistuksen määrään. Konkurrenssiperusteesta säädetään ROL 1:8:n 2-kohdassa.
- muu lainkohta, jonka perusteella syyttäjä voi tehdä syyttämättäjättämispäätöksen: RL 9:7 §, 21:17 § (kumottu 2004/712, tullut voimaan 1.10.2004), 35:7 § ja 50:7 §.

Lue käsitteen koko määritelmä

Teollisuuden sähkönkäyttöä tilastoidaan kahdella eri tavalla. Teollisuuden energian kokonaiskulutuksessa käytetään toimipaikan sähkön netto-ostoja (ostettu/saatu - myyty/luovutettu). Toimipaikoilla käytetty sähkön kokonaismäärä saadaan Teollisuuden energiankäyttö -kyselyn tiedoista.

Lue käsitteen koko määritelmä

Sähkökulut muodostuvat sähkötariffista ja energialaitoksen toimittaman sähkön ja kaasun kulutusmittaukseen perustuvista energiamaksuista, mittarivuokrista, yms. maksuista.

Lue käsitteen koko määritelmä

Sähköisellä kaupalla tarkoitetaan tietokoneverkon kautta suoritettuja tavaroiden ja palvelujen tilauksia. Maksu- tai toimitustavalla ei ole merkitystä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Sähköisellä laskulla tarkoitetaan laskua, joka välitetään sähköisessä muodossa: EDI-lasku, verkkolasku, sähköpostilasku tai muu sähköinen lasku. Sähköisellä laskulla ei tarkoiteta verkkopankkiin itse syötettäviä maksuja tai suoraveloitusta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Sähköintensiteetti määritellään sähkön kokonaiskulutuksen suhteena bruttokansantuotteeseen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Sähkölaitteiden energiankulutus sisältää asuntojen ja kiinteistöjen sähkölaitteiden käyttämän energian. Sähkölaitteita ovat mm. mikroaaltouunit, kahvin- ja vedenkeittimet, kylmälaitteet, pesukoneet ja kuivauslaitteet, televisiot ja tietokoneet lisälaitteineen, kylmäkellareiden jäähdytyslaitteet, hissit ja autonlämmitys. Sähkökiukaat ja lämmönjakoon ja ilmanvaihtoon liittyvät laitteet luetaan osaksi lämmityksen sähkönkulutusta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Sähkön erillistuotannolla tarkoitetaan sähkön tuotantoa pelkästään sähköntuotantoon suunnitelluissa lämpövoimalaitoksissa, ydinvoimalaitoksissa, erillistuotantoa kaasuturbiineilla ja polttomoottoreilla sekä vesivoimaa ja tuulivoimaa. Erillistuotantoon sisältyy myös yhteistuotantolaitoksissa pienen lämpökuorman aikana ajokohtaisesti erotettu lauhdekuormaa vastaava sähköntuotanto sekä lisätuotanto apulauhduttimilla.

Lue käsitteen koko määritelmä

Sähkön hankinnalla tarkoitetaan sähkön tuotannon ja sähkön nettotuonnin määrää yhteensä. Nettotuonti tarkoittaa sähkön tuontia vähennettynä viennillä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Sähkön ja lämmön yhdistetty tuotantomuoto, jossa sähkö ja lämpö tuotetaan samanaikaisesti samassa prosessissa. Yhteistuotantoon sisältyy sähkön tuotanto esimerkiksi höyry- tai kaasuturbiineilla tai moottorikäyttöisillä tuotantokoneistoilla, joista saatava lämpö hyödynnetään joko teollisuuden prosesseissa tai kaukolämpönä. Yhteistuotannolla päästään erillistuotantoa korkeampiin hyötysuhteisiin, eli tuotannossa tarvittavat polttoaineet saadaan käytettyä tehokkaammin hyödyksi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Sähkön nettotuonnilla tarkoitetaan sähkön tuonnin ja viennin erotusta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Yhtä aikaa käytettävissä oleva nettosähköteho, joka pystytään tuottamaan Suomessa tunnin ajan kovien pakkasten ja huonon vesitilanteen aikana.

Lue käsitteen koko määritelmä

Sähköpostilasku on sähköpostin liitteenä lähetettävä, esim. pdf-muotoinen lasku.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kauppalaivastoon kuuluvat öljy-, kaasu- ja kemikaalisäiliöalukset.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Osa työajasta on säännöllisesti klo 18.00 jälkeen, mutta pääosa ennen 21.00.

Lue käsitteen koko määritelmä

Internetin säännölliseksi käyttäjäksi määritellään henkilö, joka on tutkimusajankohtaa edeltäneen kolmen kuukauden aikana käyttänyt internetiä vähintään viikoittain.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Työllisen säännöllinen viikkotyöaika on tavanomainen tai keskimääräinen viikkotyöaika päätyössä. Poissaolot eivät vaikuta säännölliseen viikkotyöaikaan. Palkansaajilla säännölliseen työaikaan luetaan mukaan säännöllinen palkallinen tai palkaton ylityö. Aiemmin on käytetty käsitettä normaali viikkotyöaika.

Lue käsitteen koko määritelmä

Pääosa työajasta on säännöllisesti välillä 21.00-6.00.

Lue käsitteen koko määritelmä

Säännöllisen työajan ansioon luetaan kultakin palkanmaksujaksolta
- peruspalkka
- tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät
- työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät
- työaikalisät
- toimihenkilöiden tulos- ja suoritusperusteinen palkanosa, työntekijöiden suoritusperusteiset ansiot
- luontoisetujen verotusarvo
- (palkkarakennetilastossa lisäksi ei- tehdyltä työajalta maksettu palkka).

Säännöllisen työajan ansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita. Palkkatilastoissa käytetään kuitenkin myös käsitettä säännöllisen työajan ansio tulospalkkioiden kanssa.

Säännöllisen työajan ansio on käytössä kaikissa palkkatilastoissa, mutta sen sisältö voi hieman vaihdella palkkatilastosta riippuen. Esimerkiksi tuntipalkkatilastoissa säännöllisen työajan ansio sisältää aika-, urakka- ja palkkiotyöstä säännölliseltä tehdyltä työajalta maksetut palkat sekä sunnuntai- ja ylityöpalkan perusosat, mutta ei korotusosia.

Vrt. Kokonaisansio.

Lue käsitteen koko määritelmä

Säästö on tulonkäyttötilien tasapainoerä. Se on positiivinen tai negatiivinen juoksevien taloustoimien seurauksena syntyvä erä, joka luo yhteyden varallisuuden muodostukseen. Jos säästö on positiivinen, kuluttumaton tulo käytetään varojen hankintaan tai velkojen poismaksamiseen. Jos säästö on negatiivinen, jotkut varat realisoidaan tai velat kasvavat.

Lue käsitteen koko määritelmä

Säästöpankki ja säästöpankkiosakeyhtiö ovat luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (1993/1607) tarkoitettuja talletuspankkeja, joiden erityistarkoituksena on säästämisen edistäminen. Toimiluvan säästöpankeille myöntää valtiovarainministeriö ja ne ilmoitetaan kaupparekisteriin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Säätiö on tiettyyn tarkoitukseen käytettäväksi erotettu omaisuus, jota hoitaa säätiön hallitus. Säätiö perustetaan säädekirjalla, testamentilla tai lahjakirjalla. Lupa säätiön perustamiseen on haettava patentti- ja rekisterihallitukselta, joka vahvistaa myös säätiön säännöt. Säätiö rekisteröidään patentti- ja rekisterihallituksen pitämään säätiörekisteriin.

Rahastot kuuluvat myös tähän oikeudellisen muodon luokkaan.

Lue käsitteen koko määritelmä

Jaa