Käsitteet: T

Näillä sivuilla kuvattavat käsitteet ovat sanoja ja ilmauksia, joita käytetään tilastoissa tietyssä, rajatussa merkityksessä. Arkipuheessa sanalla voi olla eri merkitys. Sama käsite voi tarkoittaa eri tilastoissa eri asiaa. Esimerkiksi käsitteellä ”työtön” on kolme eri määritelmää.

Kunkin määritelmän yhteydestä löydät tiedon, missä tilastoissa käsitettä käytetään. Jos etsit tilastolukuja, siirry määritelmästä tilaston sivulle.

t-testi on paljon käytetty tilastollinen testi kahden ryhmän keskiarvojen erolle. Esim. onko naisten ja miesten välillä tilastollisesti merkitsevä ero koskien sellaisten elämänarvojen merkitystä, kuten terveys, perhe, työ jne. t-testi auttaa tässä tapauksessa päättelemään, onko sukupuolten välinen ero todellinen, vaiko vain otantaan liittyvää satunnaisvaihtelua.



Lue käsitteen koko määritelmä

TOL2002 on Tilastokeskuksen toimialaluokitus 2002. Tilastokeskuksen yritysrekisteri sisältää yritykset TOL2002-luokituksen mukaisesti luokiteltuina. Rekisterissä ovat mukana sellaiset yritykset, jotka ovat toimineet tilastointivuotena vähintään 7 kuukautta ja joiden henkilöstön määrä on yli 0,5 henkilötyövuotta tai liikevaihto yli 9 636 euroa. Yritykset sijoitetaan toimialaluokkiin niiden pääasiallisen toimialan mukaan. Kulttuurialan yrityksiin on kulttuuritilastoissa sisällytetty seuraavissa TOL2002-pääluokissa olevat yritykset:
- taiteilija-, näyttämö- ja konserttitoiminta,
- kirjastot, arkistot ja museot yms.,
- taide- ja antiikkiliikkeet,
- kirjojen kustantaminen ja kauppa,
- sanoma- ja aikakauslehtien tuotanto ja jakelu,
- muu painaminen ja siihen liittyvä toiminta,
- radio- ja televisiotoiminta,
- elokuvien ja videoiden tuotanto ja jakelu,
- äänitteet,
- soitinten ja musiikkitarvikkeiden valmistus ja kauppa,
- mainonta,
- arkkitehti- ja taideteollinen suunnittelu,
- valokuvaus,
- viihde-elektroniikan valmistus ja kauppa (lukuun ottamatta kodinkoneiden ns. "valkoista linjaa" (jääkaapit, pesukoneet yms.),
- huvipuistot ja pelit sekä muu viihde ja virkistys.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Taajama-aste tarkoittaa taajamissa asuvien osuutta kunnan siitä väestöstä, jonka asuinpaikka on koordinaatein määriteltävissä. Ennen vuoden 2000 väestölaskentaa ja taajamarajausta taajama-aste laskettiin suhteuttamalla taajamissa asuva väki kunnan koko väkilukuun, joka sisälsi myös koordinaatittoman väestön (mm. asunnottomat ja laitosväestön ). Vuoden 2000 väestölaskennasta lähtien koordinaatillinen laitosväestö on luettu taajamaväestöön, jos laitos kuuluu taajamaan tai se muodostaa itse taajaman.

Taajama-aste ilmaistaan pilkulla eroteltuna desimaalilukuna.

Taajama-aste lasketaan vuosittain, tuolloin kyseessä olevan vuoden väki viedään viimeisimmän taajamarajauksen taajamiin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Takaajan (valtion) maksamien takauskorvausten perusteella syntyneistä takaisinperintäsaamista takaajalle kertyneet tuotot tarkastelujakson aikana.

Lue käsitteen koko määritelmä

Takaisinsaanti on muutoksenhakukeino yksipuoliseen tuomioon. Vastaajalla, jota vastaan on annettu yksipuolinen tuomio, on oikeus hakea ratkaisuun muutosta 30 päivän kuluessa siitä, kun hän sai ratkaisusta tiedon. Tällöin asia menee istuntokäsittelyyn, jossa asia käsitellään perusteellisesti ja otetaan vastaan kaikki todistelu.

Lue käsitteen koko määritelmä

Takaajan (valtion) vastuulla olevien takaussitoumusten käytössä oleva kokonaismäärä tarkasteluhetkellä. Vastuumäärät on laskettu ilman korkoja.

Lue käsitteen koko määritelmä

Takaajan (valtion) vastuulla olevista takaussitoumuksista palkkioksi saatujen takausmaksutulojen määrä tarkastelujakson aikana.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kuljettajan kanssa vuokrattava henkilöauto, joka ei liikennöi määrättyä reittiä pitkin ja jonka toiminta on luvanvaraista.

Lue käsitteen koko määritelmä

Talletukset ovat määräaikaisia tai vaadittaessa välittömästi nostettavia. Niitä voidaan käyttää maksujen suorituksiin, eikä käyttöön liity merkittäviä kuluja tai rajoituksia. Talletuksiin kuuluvat myös käteisrahasaamiset. Pankkien välisten interbanktalletusten maksutaseeseen tarvittavat tiedot johdetaan rahalaitosten tasetilastoinnista. Interbanktalletukset ovat luonteeltaan lyhytaikaisia ja volyymiltään suuria ja hyvin vaihtelevia.

Uusien tilastostandardien (EKT 2010) myötä talletusten ja lainojen rajanveto muuttuu siten, että rahalaitosten (MFI) välillä ei enää voi esiintyä lainoja - aiemmin rahalaitosten välisiksi lainoiksi kirjatut erät luokitellaan vastedes talletuksiksi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Talonrakentamisen myynnin määräindeksi mittaa toimialan tuotannon kehitystä. Indeksi kuvaa tuotannon määrän suhteellista muutosta verrattuna perusvuoden tuotannon keskiarvoon.

Indeksi julkaistaan kuukausittain. Alkuperäisen indeksisarjan lisäksi lasketaan kausitasoitettu- sekä trendisarja.

Indeksin laskenta perustuu deflatoituihin liikevaihtotietoihin. Deflaattorina käytetään Tilastokeskuksen uudisrakentamisen volyymi-indeksin laskennassa syntyvää hintaindeksiä.

Talonrakentamisen liikevaihtotiedot saadaan verohallinnon kausiveroaineistosta sekä Tilastokeskuksen myyntitiedustelun tiedoista.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Taloudellinen huoltosuhde kuvaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien yhteenlaskettua määrää suhteessa työllisten määrään. Työssäkäyntitilastossa lasketaan, kuinka monta työtöntä ja työvoiman ulkopuolella olevaa on sataa työllistä kohden.

Lue käsitteen koko määritelmä

Yhteisö, jonka tarkoituksena on voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallistuville tai jonka tarkoitus tai toiminnan laatu muuten on pääasiassa taloudellinen. Yhdistyslaki ei koske näiden yhdistysten toimintaa vaan se perustuu yhdistystä perustettaessa sovittuihin toimintaperiaatteisiin tai erityislainsäädäntöön. Tällaisia yhdistyksiä ovat mm. metsänhoitoyhdistykset ja hypoteekkiyhdistykset.

Lue käsitteen koko määritelmä

Talousalue tarkoittaa

a) maantieteellistä julkisen hallinnon hallinnoimaa aluetta, jonka sisällä henkilöt, tavarat, palvelut ja pääoma vapaasti liikkuvat
b) kaikkia vapaa-alueita, mukaan luettuna tullivarastot ja tullin valvonnassa olevat tehtaat
c) kansallista ilmatilaa, aluevesiä ja kansainvälisillä vesillä sijaitsevaa mannerjalustaa, jonka hallintaan maalla on yksinoikeus
d) erillisalueita (esim. maantieteelliset alueet, jotka sijaitsevat ulkomailla ja joita maan keskushallintoviranomaiset (suurlähetystöt, konsulaatit, sotilastukikohdat, tieteelliset tutkimusasemat jne.) käyttävät valtioiden välisten kansainvälisten sopimusten mukaisesti
e)kansainvälisillä vesillä maan mannerjalustan ulkopuolella sijaitsevia öljy-, luonnonkaasu- ym. esiintymiä, joilla työskentelevillä yksiköillä on kotipaikka ao. alueella, kuten edellisessä alakohdassa on määritelty.

Talousalueeseen eivät sisälly alueen ulkopuoliset erillisalueet, toisin sanoen ne maan oman maantieteellisen alueen osat, joita muiden maiden keskushallintoviranomaiset, Euroopan unionin laitokset tai kansainväliset järjestöt käyttävät valtioiden välisten kansainvälisten sopimusten mukaisesti.

Tilastollinen alueluokitus (NUTS) on Euroopan Unionin kattava yhtenäinen järjestelmä, jonka mukaan talousalue on luokiteltu alueisiin. NUTS on alueluokitus aluetilinpidon laatimista varten.

Lue käsitteen koko määritelmä

Talousarvio on kunnan tai kuntayhtymän varainhoitoa koskeva suunnitelma, jonka kunnan tai kuntayhtymän valtuusto hyväksyy talousarviovuodelle ennen edellisen vuoden loppua.

Kuntalain mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot ja siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Suomen Kuntaliiton antaman talousarviosuosituksen mukaan talousarvio jakaantuu käyttötalous-, investointi-, tuloslaskelma- ja rahoitusosiin. Tuloslaskelma- ja rahoitusosat vastaavat rakenteeltaan kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma- ja rahoituslaskelmakaavoja.

Kuntalain mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kunnan tai kuntayhtymän kirjanpidossa seurataan talousarvion toteutumista ja tilinpäätökseen sisällytetään talousarvion toteutumisvertailu.

Mikäli kunnalla tai kuntayhtymällä on kunnan liikelaitos -mallin mukaan toimivia liikelaitoksia, talousarvion tuloslaskelmaosaan otetaan kunnan/kuntayhtymän ja näiden liikelaitosten väliset suoritukset (sisäiset korot ja liikelaitoksen peruspääoman tuotto) mutta ei liikelaitosten "omia" tuotto- ja kuluarvioita. Talousarvion tuloslaskelmaosa ei näin ollen ole vertailukelpoinen tilinpäätökseen sisältyvän tuloslaskelman kanssa, koska tähän kunnan liikelaitokset yhdistetään "rivi riviltä" ja sisäiset erät eliminoidaan.

Mikäli kunnalla on kunnan liikelaitoksia, tulee kunnan Suomen Kuntaliiton suosituksen mukaan julkaista myös sellainen talousarvion tuloslaskelmaosa, johon on yhdistetty rivi riviltä liikelaitoksen tuloslaskelma-arviot ja eliminoitu sisäisten lainojen korot ja peruspääoman tuotto.

Ainoastaan osa kuntien liikelaitoksista noudattaa "kunnan liikelaitos" -mallia.

Lue käsitteen koko määritelmä

Taloustoimi on taloudellinen virta, joka on institutionaalisten yksiköiden välistä yhteisestä sopimuksesta tapahtuvaa vuorovaikutusta tai sellaista toimintaa institutionaalisen yksikön sisällä, jota on tarpeen käsitellä taloustoimena, usein sen vuoksi, että yksikkö toimii kahdessa eri ominaisuudessa. Taloustoimet on tarkoituksenmukaista jakaa neljään pääryhmään:

a) Tuotetaloustoimet: kuvaavat tuotteiden alkuperää (kotimainen tuotanto tai tuonti) ja käyttöä (välituotekäyttö, kulutus, pääoman muodostus tai vienti).

b) Jakotaloustoimet: kuvaavat, kuinka tuotannosta aiheutunut arvonlisäys jakautuu työvoiman, pääoman ja julkisyhteisöjen kesken, sekä tulojen ja varallisuuden uudelleenjakoa (tulo- ja varallisuusverot ja muut tulonsiirrot).

c) Rahoitustaloustoimet: kuvaavat rahoitusvarojen nettohankintaa tai nettoluotonottoa kunkin rahoitusinstrumenttityypin osalta. Sellaiset taloustoimet esiintyvät usein muiden kuin rahoitustaloustoimien vastinkirjauksena, mutta ne saattavat esiintyä myös taloustoimina, joihin sisältyy ainoastaan rahoitusinstrumentteja.

d) Taloustoimet, jotka eivät sisälly edellä oleviin kolmeen ryhmään:
kiinteän pääoman kuluminen ja valmistamattomien muiden kuin rahoitusvarojen nettohankinta.

Useimmat taloustoimet ovat rahallisia taloustoimia, joissa mukana olevat yksiköt suorittavat tai vastaanottavat maksuja, tai ottavat velkoja tai saavat varoja ilmaistuna valuuttayksiköissä. Taloustoimet, joihin ei sisälly käteisvarojen vaihtoa tai valuuttayksikköinä ilmoitettuja varoja tai velkoja, ovat muita kuin rahataloustoimia.

Yksiköiden sisäiset taloustoimet ovat tavallisesti muita kuin rahataloustoimia. Muita kuin rahataloustoimia, joihin osallistuu useampi kuin yksi institutionaalinen yksikkö, esiintyy tuotetaloustoimissa (tuotteiden vaihtokauppa), jakotaloustoimissa (luontoiskorvaus, luontoistulonsiirrot jne.) ja muissa taloustoimissa (valmistamattomien muiden kuin rahoitusvarojen vaihtokauppa).

Taloustoimet kirjataan rahassa ilmaistuna. Muille kuin rahataloustoimille kirjattavat arvot on sen vuoksi mitattava epäsuorasti tai muutoin arvioitava.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tanssin aluekeskus on opetusministeriön vuonna 2004 käynnistämään tanssin aluekeskusverkostoon kuuluva keskus, jonka tarkoitus on parantaa tanssitaiteen toimintaedellytyksiä, lisätä tanssitaiteilijoiden työtilaisuuksia sekä laajentaa kulttuuritoimintaa valtakunnallisesti.

Lue käsitteen koko määritelmä

Eri toimialoilla tai ammatti- ym. ryhmissä vallitsevien tapaturmariskien vaihtelua voidaan mitata suhteuttamalla sattuneiden työtapaturmien lukumäärä kullakin toimialalla työskentelevien työntekijöiden lukumäärään. Kun tapaturmat suhteutetaan työntekijöiden määriin, voidaan saatuja suhdelukuja pitää tietyn ammatin tai toimialan "riskilukuina". Käytännössä tapaturma-alttius vaihtelee myös saman ammatin tai toimialan sisällä esimerkiksi työtehtävien mukaan.

Tapaturmasuhde tarkoittaa sattuneiden tapaturmien ja työntekijöiden määrän suhdetta. Vähintään kolmen päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneissa tapaturmissa suhdeluku on laskettu 1 000 työntekijää kohden ja kuolemaan johtaneissa tapaturmissa 100 000 työntekijää kohden.

Lue käsitteen koko määritelmä

Eri toimialoilla tai ammatti- ym. ryhmissä vallitsevien tapaturmariskien vaihtelua voidaan mitata suhteuttamalla sattuneiden työtapaturmien lukumäärä kullakin toimialalla tehtyjen työtuntien lukumäärään. Kun tapaturmat suhteutetaan tehtyjen työtuntien lukumäärään, voidaan saatuja suhdelukuja pitää tietyn ammatin tai toimialan "riskilukuina". Käytännössä tapaturma-alttius vaihtelee myös saman ammatin tai toimialan sisällä esimerkiksi työtehtävien mukaan.

Tapaturmataajuus tarkoittaa sattuneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhdetta. Suhde lasketaan miljoonaa työtuntia kohden. Taajuutta käytetään lähinnä eri toimialojen välisessä vertailussa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tarvikepanos kuvaa rakennusalalla käytettyjen tarvikkeiden ja aineiden hintakehitystä suhteessa perusvuoden hintatasoon. Niiden seuranta perustuu rakennustarvikkeiden valmistajille, tukkukaupoille ja vähittäismyyjille kohdistettavaaan kuukausittaiseen kyselyyn.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tasa-edustavuudella tarkoitetaan ominaisuutta, joka tarvitaan hyödykeluettelon laatimiseksi perusnimikettä (basic heading) kohden siten, että kukin jäsenvaltio voi hinnoitella sellaisen määrän edustavia tuotteita, joka on perusnimikkeen kattamien tuotteiden heterogeenisuuden ja hintatasojen sekä menojen mukainen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Solvenssi II:n voimaantulon myötä koskee vain vahinkovakuutusyhtiöitä. Tasoitusmäärällä tasoitetaan korvauskulujen satunnaisvaihtelujen vaikutusta vakuutustekniseen katteeseen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tilastokeskus on vuoden 2012 aikana ottanut käyttöön uuden syntyperä-luokituksen. Samantyyppinen luokitus on jo käytössä muissa Pohjoismaissa. Syntyperä ja taustamaa määräytyvät henkilön vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Syntyperä-luokituksen avulla on helposti eriteltävissä ulkomailla ja Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset henkilöt.

Digi- ja väestötietoviraston Väestötietojärjestelmään ei ole viety ennen vuotta 1964 kuolleiden henkilöiden tietoja. Suomen väestössä on vajaat 900 000 Suomessa syntynyttä henkilöä, joiden kummankaan vanhempien syntymävaltiota ei tiedetä, koska näiden henkilöiden vanhemmat ovat kuolleet ennen Väestötietojärjestelmän perustamista. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, on päätelty olevan suomalaistaustaisia, mikäli he puhuvat äidinkielenään kotimaista kieltä (suomi, ruotsi, saame). Suomalaistaustaisia ovat myös kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi.

Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa Väestötietojärjestelmässä. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden ja äidinkieltään vieraskielisten henkilöiden on päätelty olevan ulkomaistaustaisia samoin kuin vuonna 1970 tai sen jälkeen Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole Väestötietojärjestelmässä tietoa.

Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio. Jos henkilöllä on vain tieto ulkomailla syntyneestä isästä, on taustamaa isän syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, on taustamaa ulkomailla syntyneiden henkilöiden osalta henkilön oma syntymävaltio. Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, ja joiden on päätelty olevan ulkomaalaistaustaisia, taustamaa on tuntematon.

Ulkomailta adoptoitujen lasten osalta ottovanhemmat rinnastetaan biologisiksi vanhemmiksi. Näin ollen katsotaan, että Suomessa syntyneiden henkilöiden ulkomailta adoptoima lapsi on suomalaistaustainen ja taustamaa on siten Suomi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tavanomainen elinpiiri (the usual environment) koostuu henkilön lähiympäristöstä, johon kuuluvat koti ja paikat, joissa käydään töissä tai koulussa (opiskellaan) sekä muut paikat, joissa käydään usein (esim. päivittäistavarakauppa, pankki ym. palvelut).

Tavanomaisen elinpiirin käsitteellä, ja näin ollen myös matkailulla, on kaksi ulottuvuutta: useus ja etäisyys. Paikat joissa käydään säännöllisesti ja usein kuuluvat henkilön tavanomaiseen elinpiiriin, vaikka ne sijaitsisivat pitkän matkan päässä vakituisesta asunnosta (esim. viikottaiset matkat omalle vapaa-ajanasunnolle). Toisaalta, lähellä vakituista asuntoa sijaitsevat paikat kuuluvat tavaonomaiseen elinpiiriin, vaikka niissä käytäisiinkin harvoin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Työllisen tavanomainen viikkotyöaika on normaali tai keskimääräinen viikkotyöaika päätyössä. Palkansaajilla tavanomaiseen työaikaan lasketaan mukaan tavaksi tulleet palkalliset ja palkattomat ylityöt. Poissaolot, kuten lomat tai sairauspoissaolot, eivät vaikuta tavanomaiseen työaikaan.

Lue käsitteen koko määritelmä

Yksinomaan tai pääasiassa tavaroiden kuljetukseen tarkoitettu ajoneuvo.

Mukaan luetaan:

a) kevyet hyötyajoneuvot, joiden kokonaispaino on enintään 3 500 kg ja jotka on tarkoitettu yksinomaan tai pääasiassa tavaroiden kuljetukseen, esimerkiksi paketti- ja avolava-autot
b) raskaat hyötyajoneuvot, joiden kokonaispaino on yli 3 500 kg ja jotka on tarkoitettu yksinomaan tai pääasiassa tavaroiden kuljetukseen

c) vetoautot

d) maataloustraktorit, joita saa käyttää yleiseen liikenteeseen tarkoitetuilla teillä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tavanomaiseen tavarakauppaan kuuluvat tavarat, joiden omistus siirtyy kotimaisen ja ulkomaisen yksikön välillä, jotka eivät kuulu muuhun erityisluokkaan, kuten välityskaupan kohteena olevat tavarat, ei-monetaarinen kulta eivätkä ole palvelun osia. Tavanomainen kauppatavara kirjataan markkina-arvoon, ja se perustuu vapaasti aluksessa (FOB) -periaatteeseen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tavarat-erä kattaa irtaimen omaisuuden, jonka omistus siirtyy yhdessä maassa olevalta yksiköltä toisessa maassa olevalle yksikölle. Se kattaa tavanomaisen tavarakaupan, välityskaupan kohteena olevien tavaroiden nettoviennin ja ei-monetaarisen kullan.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tavaroiden ja palvelujen tuonti koostuu tavaroita ja palveluja koskevista ostoista, vaihtokaupoista, lahjoista tai avustuksista ulkomaisilta talousyksiköiltä kotimaisille talousyksiköille.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tavaroiden ja palvelujen vienti koostuu tavaroita ja palveluja koskevista myynneistä, vaihtokaupoista, lahjoista tai avustuksista kotimaisilta talousyksiköiltä ulkomaisille talousyksiköille.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tavaroista ja palveluista maksetut verot (OECD-verotilaston luokka 5000) sisältävät kaikki verot ja maksut, joita peritään hyödykkeiden tuotannosta, talteenotosta, myynnistä, siirrosta, liisauksesta tai jakelusta sekä hyödykkeiden käytöstä tai aktiviteettien harjoittamisesta. Esim. arvonlisä-, alkoholijuoma-, auto-, ajoneuvo- ja jäteverot.

OECD-verotilastossa EU:n jäsenvaltioiltaan keräämä arvonlisäveropohjaan perustuva maksu tilastoidaan jäsenvaltioiden arvonlisäverona, ei EU:n arvonlisäverona kuten kansantalouden tilinpidossa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tavoiteperusjoukko on kohdejoukko (populaatio), johon tutkimustulokset halutaan yleistää, esim. kaikki 15 vuotta täyttäneet suomalaiset tai työikäinen väestö.

Aina ei ole kuitenkaan käytettävissä sellaista otantakehikkoa, esim. postituslistaa tai puhelinluetteloa, joka peittäisi kaikki tavoiteperusjoukon alkiot. Tällöin tutkimuksen käytössä oleva listaus kohteista, jota kutsutaan myös kehikkoperusjoukoksi, on eri asia kuin tavoiteperusjoukko.



Lue käsitteen koko määritelmä

Teemakartta on kartta, joka esittää valitun ilmiön tai teeman maantieteellistä esiintymistä, voimakkuutta tai vaihtelua. Teemakartta voi esittää samanaikaisesti useaa ilmiötä. Voidaan puhua myös tilastoteemakartasta, kun siinä esitettävä tieto perustuu tilastolliseen laskentaan tai tutkimukseen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Prosenttiosuus, joka on tehdasteollisuuden tuotantokapasiteetista käytössä tilastoitavan kuukauden aikana. Tilasto perustuu toimipaikoilta kuukausittain kerättävään tietoon.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Tehdyt työtunnit vuodessa ovat kaikkien työllisten tekemien työtuntien summa eli toteutunut työpanos. Ne lasketaan tehdyn viikkotyöajan perusteella. Tehdyissä työtunneissa ovat mukana pää- ja sivutyön tunnit sekä palkalliset ja palkattomat ylityötunnit. Tehdyt työtunnit voidaan laskea myös kuukausittain ja neljännesvuosittain.

Lue käsitteen koko määritelmä

Peruskoulun erityisopetustilastossa sekä esi- ja peruskouluopetustilastossa tehostettu tuki tarkoittaa oppilaan tukea, josta on tehty tehostetun tuen oppimissuunnitelma. Tehostettua tukea annetaan oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja (esimerkiksi tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, avustaja- tai tulkitsemispalveluja). Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan, joka laaditaan pedagogiseen arvioon perustuen yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tehtaattomassa tuotannossa Suomessa sijaitseva yritys (tehtaaton tuottaja) on ulkoistanut koko tuotantonsa, mutta sen muut toiminnot kuten pääkonttori-, myynti- sekä tutkimus ja kehittämistoiminta sijaitsevat kokonaan tai osittain Suomessa. Suomessa sijaitseva tehtaaton tuottaja organisoi kansainvälisen valmistusprosessin. Tuotteen myyntihinta sisältää valmistuskustannusten lisäksi mm. suunnittelun, hallinnon, patenttien ja tietotaidon, markkinoinnin sekä rahoituksen osuudet. Etenkin korkean teknologian tuotteessa nämä aineettomat panokset saattavat olla mittavia suhteessa materiaalien ja kokoonpanon arvoon. Maksutaseessa tehtaattoman tuotannon myyntien ja ostojen erotus (ulkomailta ulkomaille myyntien marginaali) kirjataan Suomen tavaravientiin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tehty viikkotyöaika on tutkimusviikolla työssä olleen palkansaajan, yrittäjän tai yrittäjäperheenjäsenen tutkimusviikolla tekemien työtuntien määrä. Tehty viikkotyöaika kysytään erikseen pää- ja sivutyöstä. Siihen luetaan mukaan myös palkalliset ja palkattomat ylityötunnit. Toisaalta lomat, arkivapaat ja poissaolot muista syistä (esim. sairaus) lyhentävät tehtyä viikkotyöaikaa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tehty vuosityöaika on laskennallinen käsite, joka saadaan jakamalla kaikkien työllisten vuoden aikana tekemien työtuntien määrä työllisten vuosikeskiarvolla. Näin saadaan keskimääräinen vuosityöaika työllistä kohti. Tehty vuosityöaika voidaan laskea erikseen myös palkansaajille.

Lue käsitteen koko määritelmä

1) Arkkitehti-, insinööri- ja muut tekniset palvelut

Erä käsittää teknisiin kysymyksiin liittyvät konsultointi- ja suunnittelupalvelut sekä projektien seurantapalvelut, kaupunkisuunnittelun ja maisemointiin liittyvät arkkitehtipalvelut, kartanvalmistus-, tuotetestaus-, sertifikaatio- ja tekniset tarkastuspalvelut sekä projektien päättymisen jälkeen tapahtuvan, projektien johtamiseen liittyvien palvelujen viennin (myynti) ja tuonnin (osto). Lisäksi erään kuuluvat mm. kaupunkien ja muiden kehittämisprojektien arkkitehtoninen suunnittelu ja projektisuunnittelu "avaimet käteen" -periaatteella (esim. padot, sillat, lentokentät).

2) Maa- ja metsätalous- sekä kaivannais- ja jalostuspalvelut

Erä sisältää maatalouskoneiden hankkimisen kuljettajineen, sadonkorjuun, tuholaisten torjunnan sekä metsätalouteen, metsästykseen, kalastukseen yms. liittyvät palvelut, jotka ostetaan ulkomaiselta yritykseltä tai myydään ulkomaiselle yritykselle. Erään sisältyvät myös öljy- ja kaasukenttiin liittyvät tekniset palvelut: poraus, öljynporaustornien rakentaminen, korjaus ja purkaminen, mineraalien etsiminen ja tutkiminen sekä kaivosten ylläpito-, poraamis-, tarkastus- ja korjauspalvelut.

Erään kuuluu myös jätteiden käsittely, varastointi, hävittäminen, saastumisen estäminen, puhdistaminen, ympäristökonsultointi ja ympäristöauditointi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Teknologinen innovaatio on sellainen uusi tai parannettu tuote tai tuotantomenetelmä, jonka teknologiset ominaisuudet selvästi eroavat aikaisemmasta. Toteutuneet teknologiset innovaatiot ovat markkinoille tuotuja uusia tuotteita (tuoteinnovaatiot) tai käyttöönotettuja uusia tuotantomenetelmiä (prosessi-innovaatiot). Tuote tai prosessi on innovaatio silloin, kun se toteuttaa mainitut ehdot yrityksen näkökulmasta; niiden ei tarvitse olla uusia muiden yritysten tai markkinoiden kannalta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Telekommunikaatiopalvelut käsittävät puhelin-, telex-, sähke-, kaapeli-, satelliitti-, sähköposti- ja telekonferenssipalvelut. Siihen sisältyvät myös liike-elämän Internet-palvelut.

Lue käsitteen koko määritelmä

Telepalveluyrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka siirtää viestejä hallussaan olevassa tai verkkoyritykseltä käyttöönsä saamassa viestintäverkossa tai jakelee tai pitää tarjolla viestejä joukkoviestintäverkossa. (Lähteenä viestintämarkkinalaki 23.5.2003/393)

Lue käsitteen koko määritelmä

Teletoiminnalla tarkoitetaan verkkopalvelua tai viestintäpalvelua. Verkkopalvelulla taas tarkoitetaan verkkoyrityksen tarjoamaa palvelua ja viestintäpalvelulla palveluyrityksen tarjoamaa palvelua.

Lue käsitteen koko määritelmä

Televerkkoyrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka tarjoaa omistamaansa tai muulla perusteella hallussaan olevaa viestintäverkkoa käytettäväksi viestien siirtoon, jakeluun tai tarjolla pitoon. (Lähteenä viestintämarkkinalaki 23.5.2003/393)

Lue käsitteen koko määritelmä

Televiestintäpalveluihin sisältyvät äänen, kuvien tai muun tiedon lähettäminen puhelimella, teleksinä, sähkeenä, radiossa tai kaapelitelevisiossa ja yleisradiolähetyksenä satelliitin välityksellä, sähköpostina, faksina jne. mukaan luettuna yritysten verkkopalvelut, telekonferenssit ja tukipalvelut. Välitetyn tiedon arvo ei sisälly kohtaan. Siihen sisältyvät myös matkapuhelinpalvelut, internet-runkoverkkopalvelut ja verkkoon liittymispalvelut, myös internet-yhteyden tarjonta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Teleyrityksellä tarkoitetaan televerkkoyritystä tai telepalveluyritystä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Teollisuuden käyttämien polttoaineiden kokonaismäärät sekä sähkön ja lämmön ulkopuolelta omaan käyttöön hankitut määrät (netto-ostot eli ostettu/saatu - myyty/luovutettu). Tällöin energiamäärät ovat yhteenlaskettavissa ja yhteenlaskettuina kuvaavat toimialan kokonaisenergian kulutusta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Teollisuuden tuottajahintaindeksi mittaa Suomessa valmistettujen teollisuustavaroiden tuottajahintojen kehitystä. Indeksiin sisältyvät sekä kotimaahan että ulkomaille myydyt tavarat. Kotimaisten tavaroiden hintana on veroton tehtaanhinta ja vientitavaroiden hintana on fob-hinta. Indeksi kattaa toimialoihin B-E luokitellut hyödykkeet.

Lue käsitteen koko määritelmä

Teollisuuden uudet tilaukset kuvaa teollisuuteen kuuluvien yritysten kuukauden aikana saamien uusien tilauksien arvoa. Saatujen uusien tilauksien katsotaan kuvaavan tulevaa tuotantoa ja liikevaihtoa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Teollisuudella ymmärretään mekaanista tai kemiallista epäorgaanisten tai orgaanisten aineiden muuttamista uusiksi tuotteiksi riippumatta siitä suoritetaanko työ koneellisesti vai käsin, tehtaassa vai työntekijän kotona. Määritelmän mukaan myös tuotteiden kokoaminen (kokoonpano) luetaan teollisuustoimintaan. Tilastoja laadittaessa yhdistetään teollisuuteen perinteisesti varsinaisen teollisuustoiminnan lisäksi mineraalien kaivu sekä sähkö-, kaasu- ja vesihuolto.

Lue käsitteen koko määritelmä

Teollisuuden toimialoilla syntyvä tuotantojäte. Teollisuusjätteeksi luetaan joskus myös energiantuotannon jätteet sekä mineraalien kaivun jätteet.

Lue käsitteen koko määritelmä

Voimalaitoksessa tai lämpökattilassa tuotettu teollisuushöyry tai -lämpö, jota käytetään teollisessa valmistuksessa (kuten kuivauksessa tai lämmittämisessä). Sisältää myös omien teollisuusrakennusten lämmitykseen tuotetun lämmön, jota ei siirretä kaukolämpöverkon kautta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuvaa teollisuustuotannon määrän suhteellista muutosta verrattuna tiettyyn perusajanjaksoon. Vuoden 2002 alusta siirryttiin kiinteäpainoisesta muuttuvapainoiseen indeksiin. Tämä huomioi kiinteäpainoista indeksiä paremmin teollisuudessa tapahtuvan rakennemuutoksen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Otospohjaista kuukausivolyymi-indeksiä korjataan jälkikäteen teollisuustuotannon vuosivolyymi-indeksillä (nykyään 1,5 vuotta). Teollisuustuotannon vuosivolyymi-indeksi on laskettu jakamalla toimialoittaiset bruttoarvon muutokset teollisuuden hyödyketilaston aineistosta (toimipaikoittaiset määrät ja arvot) lasketulla yksikköarvoindeksillä. Saatua Paaschen volyymi-indeksiä on käytetty kiinteähintaisen arvonlisäyksen korvikkeena.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kuvaa teollisuuteen (TOL D) kuuluvien yritysten varastojen arvoa vuosineljänneksen lopussa. Varastot jaetaan varastotyyppeihin: aineet ja tarvikkeet, poltto- ja voiteluaineet, keskeneräiset työt, valmisteet ja kauppatavarat. Julkaistaessa yhdistetään aineet ja tarvikkeet sekä poltto- ja voiteluaineet.

Lue käsitteen koko määritelmä

Terajoule (TJ) on energian yksikkö, jota käytetään usein polttoaineiden energiasisällön ilmaisemiseen. 1 TJ = 0,278 GWh

Lue käsitteen koko määritelmä

Terawattitunti (TWh) on energian yksikkö, jota käytetään tuotetun energiamäärän, sähkön ja lämmön, ilmaisemiseen. 1 TWh = 1 000 GWh = 1 000 000 MWh = 1 000 000 000 kWh; 1 TJ = 0,278 GWh

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Ajoneuvon liike tietyllä tieverkolla.

Lue käsitteen koko määritelmä

Henkilö- tai omaisuusvahinkoon johtanut tapahtuma, joka on sattunut tieliikennelain mukaan yleiselle liikenteelle tarkoitetulla tai yleisesti liikenteeseen käytetyllä alueella ja jossa on osallisena ainakin yksi liikkuva kulkuneuvo. Tieliikennelaissa määriteltyjen ajoneuvojen lisäksi osallisiksi kulkuneuvoiksi luetaan myös raitiovaunu sekä juna tasoristeysonnettomuuksissa. Jalankulkijan kaatuminen ei ole liikenneonnettomuus, polkupyörällä (=ajoneuvo) kaatuminen on.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tieliikenneyritys, joka tarjoaa ja suorittaa tavarankuljetuspalveluja ja jonka pääasiallinen toiminta tieliikenteen alalla on arvonlisäyksen mukaan tieliikenteen tavarakuljetus.

Lue käsitteen koko määritelmä

Mittayksikkö tavaraliikenteen suoritteelle, kun tonni tavaraa kuljetetaan maanteitse yhden kilometrin matkan.

Huomioon otetaan tosiasiallisesti kuljettu matka.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Uutisten, valokuvien ja taustatietojen toimittaminen tiedotusvälineille. Lisäksi tietokantapalvelut, optiset tai painetut tietovälineet ja verkkohakuportaalit, suorat sanoma- ja aikakauslehtitilaukset, muut verkkosisällön tuottamispalvelut sekä kirjasto- ja arkistointipalvelut.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tietotekniikan käyttötaidoilla tarkoitetaan taitoa käyttää tehokkaasti käyttöön annettuja ohjelmistoja (esim. toimisto-ohjelmat tai muut työssä tarvittavat ohjelmat).

Tietotekniikan käyttötaitoja vaativalla työllä tarkoitetaan sellaista työtä, jossa tietotekniikka on työntekijälle tärkeä työväline ja sitä käytetään intensiivisesti päivittäisessä työssä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Käsite perustuu Tilastokeskuksen, Opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteistyössä laatimaan luetteloon millä tahansa koulutusasteella ja -alalla suoritetuista tutkinnoista, joiden katsotaan liittyvän pääasiassa tietotekniikan, tietoliikenteen ja viestintä-alan koulutukseen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tietotekniikka-ammattilaisella tarkoitetaan henkilöä, jolla on kyky määritellä, suunnitella, kehittää, asentaa, käyttää, tukea, ylläpitää, hallinnoida, arvioida tai tutkia tietotekniikkaa tai tietojärjestelmiä. Tietotekniikka on heidän päätyönsä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tietotekniikkapalveluihin kuuluvat laitteisto- ja ohjelmisto- sekä tietojenkäsittelypalvelut. Kohtaan kuuluvat laitteistojen ja ohjelmistojen konsultointi- ja toteutuspalvelut, tietokoneiden ja oheislaitteiden huolto ja korjaus, vara- ja elvytyssuunnittelupalvelut, IT-resurssien hallintaan liittyvä neuvonta ja tuki, käyttövalmiiden järjestelmien analysointi, suunnittelu ja ohjelmointi (mukaan luettuna verkkosivustojen kehittäminen ja suunnittelu), ohjelmistojen tekninen konsultointi, lisenssimaksut tietokoneohjelmistojen (muut kuin asiakkaan tilaamat) käytöstä, asiakkaan tilaamien ohjelmistojen kehittäminen, valmistaminen, hankinta ja dokumentointi, mukaan luettuna tietyille käyttäjille tilauksesta suunnitellut käyttöjärjestelmät, järjestelmien ylläpito ja muut tukipalvelut, kuten konsultointiin sisältyvä koulutus, tietojenkäsittelypalvelut, kuten tietojen syöttö, jäsentely ja käsittely osa-aikaperusteella, www-isännöintipalvelut (eli palvelintilan tarjoaminen internetistä isännän toimesta asiakkaiden verkkosivuja varten) ja tietovälineiden hallinnointi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tiimityöllä tarkoitetaan työskentelyä pysyvässä ryhmässä tai tiimissä, jolla on yhteinen tehtävä ja jolla on mahdollisuus suunnitella itse työtään.

Ryhmä määritellään usein kahden tai useamman ihmisen muodostamaksi jatkuvasti keskenään vuorovaikutuksessa olevaksi yhteisöksi tai joukoksi, jolla on yhteiset tavoitteet. Työelämässä ryhmiä ja tiimejä voidaan perustaa hoitamaan jatkuvaa tehtävää tai tuotantoa tai toisaalta vain jotain rajattua tehtävää varten.

Kyse on siitä, että vastaaja tekee normaalia työtään ryhmässä tai useammassa ryhmässä. Mukaan ei lueta joitain erillisiä, vain vähän työaikaa vaativia edustustehtäviä erilaisissa työryhmissä. Toisaalta ryhmässä työskentelyä on ehkä vaikea erottaa tavallisesta pienehköstä työyksiköstä, joka toimii tietyn työnjaon mukaan. Vastaajan oma näkemys on tässä ratkaisevaa: kutsuuko hän itse työtään tiimi- tai ryhmätyöksi. Joillakin aloilla, esimerkiksi metalliteollisuudessa vastaavia yksiköitä kutsutaan soluiksi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tilastollinen ero on kansantalouden tilinpidossa tarjonnan ja kysynnän ero-tus. Vaikka määritelmällisesti kansantaloudessa erien pitäisi olla yhtä suuret, niin tilastolähteiden poikkeavuudesta johtuen ne yleensä eroavat toisistaan, eikä niitä Suomen tilinpitojärjestelmässä pakoteta yhtä suuriksi.

Rahoitustilinpidossa tilastollinen ero kuvaa rahoitustilinpidon ja kansanta-louden reaalitilinpidon nettoluotonantojen erotusta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tilastokeskus on ottanut käyttöön tilastollisen kuntaryhmityksen vuodesta 1989 lähtien. Luokitus erottelee kuntia kaupunkimaisuuden ja maaseutumaisuuden mukaan . Kuntaryhmityksessä kunnat ryhmitellään taajamaväestön osuuden ja suurimman taajaman väkiluvun perusteella kolmeen luokkaan: kaupunkimaiset kunnat, taajaan asutut kunnat, maaseutumaiset kunnat.

Kaupunkimaisiin kuntiin luetaan ne kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000.

Taajaan asuttuja kuntia ovat puolestaan ne kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4 000, mutta alle 15 000.

Maaseutumaisiin kuntiin kuuluvat ne kunnat, joiden väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 15 000 sekä ne kunnat joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4 000.

Luettelo kunnista, kuntamuodoista ja niissä tapahtuneista muutoksista sisältyy Tilastokeskuksen Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot -julkaisuun.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tilastollinen merkitsevyys on keskeinen käsite, jolla pyritään kuvaamaan sitä, ettei saatu tulos olisi sattumaa. Sitä käytetään yleisesti testattaessa hypoteeseja. Tutkijan pitää ensin määritellä riskitaso väärälle johtopäätökselle, tyypillisesti 5%,1% tai 1 ‰. Silloin merkitsevyys on riskitason vastaluku, ts. 95% (melkein merkitsevä), 99 % (merkitsevä ja 99,9% (erittäin merkitsevä). Merkitsevyys riippuu kuitenkin havaintojen lukumäärästä, joten otoskoon kasvattaminen pienentää keskivirhettä ja sitä kautta luottamusväliä, joten pienetkin testattavat erot voivat tulla näennäisesti merkitseviksi. Vuonna 2018 kaksi merkittävää tiedejulkaisua the American Statistician ja Nature on ehdottanut luopumista merkitsevyyden estimoimista ns. p-arvoilla Tieteellinen keskustelu on vasta alussa, joten mitään selkeää lopputulosta tai suositusta jonkin toisen käsitteen käyttöön ei ole esitetty.



Lue käsitteen koko määritelmä

Tilastolliseksi taajamaksi määritellään kaikki vähintään 200 asukkaan rakennusryhmät, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi. Taajamien rajauksissa otetaan huomioon asuinrakennusten lisäksi mm. liike-, toimisto- ym. työpaikkoina käytettävät rakennukset. Hallinnollisilla aluejaoilla ei ole vaikutusta taajamien muodostamiseen.

Tilastollisesta taajamasta käytetään myös nimitystä 'taajama' Tilastokeskuksen tuottamien aineistojen yhteydessä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tilastovuosi on se kalenterivuosi, jota tilasto koskee.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Tilatulla t&k-toiminnalla tarkoitetaan yrityksen muilta tilaamia t&k-palveluja tai -projekteja, jotka palveluntuottajan näkökulmasta ovat omaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Tunnusomaista tilatulle t&k:lle on, että hankkeen toteuttaja pitkälti määrittelee projektin sisällöllisen toteutuksen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Sopimus , jolla toimittaja sitoutuu toimittamaan tulevaisuudessa tilaajalle tilauksessa sovitun tavaran tai palvelun sopimuksessa mainittuun hintaan.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tilauskanta on yrityksen kuukauden lopussa oleva toimittamattomien tilausten arvo.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ajanjakso, yleensä kalenterivuosi, jonka aikaisesta kirjanpidosta tehdään yrityksen tilinpäätös. Vuodesta 2001 alkaen yritys- ja toimipaikkarekisterin tilastovuoden tiedot muodostetaan siltä tilikaudelta, joka on päättynyt kyseisen tilastovuoden aikana.

Lue käsitteen koko määritelmä

Luokka sisältää sekä valmiusluottolimiitit että varsinaiset tili-/sekkiluotot
Huom! Eivät velkakirjamuotoisia.
Valmiusluottolimiitti on lainanantajan ja -ottajan välinen sopimus, jonka perusteella lainanottaja voi saada lainaa tietyn ennalta määrätyn ajanjakson aikana sovittuun limiittiin saakka ja maksaa lainat takaisin haluamanaan ajankohtana ennen määriteltyä päivämäärää. Valmiusluottolimiitit täyttävät kaikki seuraavat neljä kriteeriä:
1. Lainanottaja voi käyttää tai nostaa varoja tiettyyn ennalta hyväksyttyyn luottolimiittiin
saakka ilmoittamatta siitä etukäteen lainanantajalle.
2. Saatavilla olevan lainan määrä voi suurentua tai pienentyä sitä mukaa kuin varoja lainataan
ja maksetaan takaisin.
3. Lainaa voidaan käyttää yhä uudestaan.
4. Velvoitetta varojen säännöllisestä takaisinmaksusta ei ole.
Erässä raportoidaan määrä, jonka lainanottaja on saanut ja jota ei ole vielä maksettu takaisin. Velan kokonaismäärä ilmoitetaan kokonaan riippumatta siitä, alittaako vai ylittääkö se lainanantajan ja -ottajan välillä etukäteen sovitun lainan määrän ja/tai lainan enimmäisajan.
Valmiusluottolimiiteiksi luokitellaan myös osamaksusopimussaamiset, laskusaamisten rahoitus (factoring) ja ostolaskujen rahoitus (confirming), silloin kun maksuvalmiusluottolimiitin neljä ehtoa täyttyvät kokonaan tai lähes kokonaan. Jos tiedonantajan sopimus asiakkaan kanssa on kuitenkin velkakirjamuotoinen, raportoidaan se vaateessa ”Muut lainat”.

Tililuottoihin/sekkiluottoihin luetaan kaikkien luotollisten tilien velkasaldot neljänneksen lopussa. Velan määränä
ilmoitetaan velan kokonaismäärä riippumatta siitä, ylittääkö se lainanantajan ja -ottajan välillä etukäteen sovitun luottolimiitin ja/tai lainan enimmäisajan, jos ylitystä ei ole kirjattu tiedonantajan järjestelmissä muihin saamisiin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Tilinpäätösarvio on Tilastokeskuksen yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa vuosittain tammikuun aikana kaikilta kunnilta ja kuntayhtymiltä keräämä arvio siitä, millaisiksi eräät tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen erät tulevat päättyneen vuoden tilinpäätöksessä muodostumaan. Arviot kerätään erikseen kunnan/kuntayhtymän muun toiminnan ja kunnan liikelaitos -mallia noudattavien liikelaitosten osalta siten, että ne voidaan yhdistää arvioksi kunnan tilinpäätöksen keskeisistä eristä. Kunta- ja kuntayhtymäkohtaisia tietoja tilinpäätösarvioista ei julkaista.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Luottokantaan sisältyvät luotot, joista on yleensä todisteena velkakirja. Tilisaamisia esim. työnantajayritykseltä tai konserniin kuuluvilta kiinteistöyhtiöiltä ei lueta luottokantaan. Jos tilisaamisista tehdään velkakirja, tämä kuitenkin sisältyy luottokantaan.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tilojen lämmitysenergian kulutus muodostuu polttoaineiden, sähkön ja kaukolämmön kulutuksesta ja lämpöpumppuenergiasta. Lämmitysenergiaan sisältyvät päälämmitysjärjestelmän energia ja sitä täydentävien muiden lämmitysmuotojen energiat, mukaan lukien ilmanvaihtoon ja lämmön jakoon liittyvät laitteet. Täydentäviä lämmitysmuotoja kutsutaan tilastossa lisälämmitykseksi. Myös osa kerros- ja rivitaloyhtiöiden ns. kiinteistösähköstä on kohdennettu lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmille. Kulutus kattaa asumiseen ostetut ja muulla tavalla hankitut energialähteet (esim. omaan käyttöön tuotettu polttopuu) ja polttoaineiden käyttöön liittyvät häviöt (esim. kattilahäviöt).

Lue käsitteen koko määritelmä

Todellinen kulutus koostuu tavaroista ja palveluista, joita kotitaloudet, niitä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt sekä julkisyhteisöt hankkivat henkilökohtaisten tai kollektiivisten inhimillisten tarpeiden välitöntä tyydyttämistä varten. Osa tavaroista ja palveluista voi olla tarjottu luontoismuotoisina tulonsiirtoina.

Kotitalouksien todellinen kulutus koostuu kotitalouksien itsensä hankkimista tavaroista ja palveluista sekä voittoa tavoittelemattomilta yhteisöiltä tai julkisyhteisöiltä luontoismuotoisina sosiaalietuuksina saaduista tavaroista ja palveluista. Esimerkkejä viimeksi mainituista ovat julkiset terveys-, koulutus- ja sosiaalipalvelut.

Julkisyhteisöjen todellinen kulutus koostuu julkisyhteisöjen tarjoamista kollektiivisista palveluista, jotka tarjotaan kaikille yhteiskunnan jäsenille tai tietyn ryhmän jäsenille. Esimerkkejä ovat hallinto, maanpuolustus, ympäristönsuojelu.

Lue käsitteen koko määritelmä

Yliopistossa suoritettava ylin jatkotutkinto.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Toimialayksikkö on yritys tai yrityksen osa, joka pääasiallisesti toimii yhdellä toimialalla. Sitä ei rajoiteta alueellisesti yhteen paikkaan, vaan se kattaa yrityksen kaikki tietyllä toimialalla toimivat toimipaikat. Jokaisella yrityksellä on yksi tai useampia toimialayksiköitä.

Toimialayksikön määritelmä perustuu Tilastoyksikköasetukseen (ETY) 696/93 ja Yritysrekisteriasetukseen (EY) 177/2008.

Lue käsitteen koko määritelmä

Toimintarajoitteiseksi katsotaan henkilö, jolla on paljon vaikeuksia tai joka ei pysty lainkaan toimintaan vähintään yhdessä perustoiminnossa: näkeminen (vaikka käyttäisi silmälaseja), kuuleminen (vaikka käyttäisi kuulolaitetta), käveleminen tai portaiden kulkeminen, muistaminen tai keskittyminen, itsestä huolehtiminen, kuten peseytyminen tai pukeutuminen, ja omalla kielellä kommunikoiminen niin, että ymmärtää muita ja tulee ymmärretyksi. Kysymyssarja on lyhytversio YK:n Tilastokomission alaisen Washington Group on Disability Statistics -ryhmän toimintarajoitteisuutta koskevasta mittaristosta, ja toimintarajoitteisuuden määritelmä noudattaa ryhmän antamaa suositusta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Toimintaylijäämä (netto) saadaan, kun arvonlisäyksestä vähennetään palkansaajakorvaukset ja tuotannon ja tuonnin verot miinus tukipalkkiot sekä kiinteän pääoman kuluminen. Se on tuotantotoimintojen yli- tai alijäämä ennen korkoja, maanvuokria tai muita maksuja ja vastaa tuloa, jonka yksiköt saavat tuotantovälineidensä omasta käytöstä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ajankäyttöpäiväkirjassa tehdyksi ilmoitettu asia, joka on jälkeenpäin koodattu tietyksi toiminnoksi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kullekin toiminnolle annettu nimitys ja sitä vastaava koodi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Toimipaikkatunnus yksilöi toimipaikan. Tunnus annetaan Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterissä. Se on 9-numeroinen luku, jossa kaksi viimeistä numeroa ovat tarkistusnumeroita.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kuukauden aikana toimitettujen tavaroiden tai palveluiden arvo.

Lue käsitteen koko määritelmä

Perusopetuksen jälkeen annettava ammatillinen koulutus tai lukiokoulutus

Lue käsitteen koko määritelmä

Toisen asteen koulutuksessa suoritettava tutkinto.

Huomautus:
Toisen asteen tutkintoja ovat esimerkiksi lukiokoulutuksen tutkinnot, ylioppilastutkinto, EB-tutkinto (European Baccalaureate), IB-tutkinto (International Baccalaureate), DIA-tutkinto (Deutsche Internationale Abitur, ent. Reifeprüfung) ja ammatillinen tutkinto.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tollauksella tarkoitetaan sopimukseen perustuvaa rikasteiden (esim. kupari, nikkeli) palvelusulatusta / palkkiosulatusta. Sulatto käsittelee sopimuskumppaninsa omistamat raaka-aineet eli rikasteet, toimittaa tuotteet sopimuskumppanille tai lopulliselle asiakkaalle ja laskuttaa sopimuskumppania sulatuspalvelusta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tavaratonnin kilometrin pituinen kuljetusmatka.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tosi arvo on muuttujan arvo, esim. keskiarvo tai hajonta, tutkimuksen perusjoukossa. Tämä perusjoukon arvo ei yleensä ole tiedossa, mutta se voidaan estimoida otostutkimuksesta saatavan tiedon perusteella. Lopputuloksena estimoinnista on arvio muuttujan todennäköisestä arvosta ja siihen liittyvistä virhemarginaalista.



Lue käsitteen koko määritelmä

Traktori on ajoneuvo, joka on erityisesti suunniteltu maa- tai metsätaloustöihin käyttämään siihen liitettäviä koneita sekä vetämään perävaunuja.

Traktoreiksi ei lasketa erityisesti metsätalouteen suunniteltuja koneita, kuten juonto- ja kuormatraktoreita tai maansiirtokoneiden alustalle rakennettuja metsäkoneita. Nämä ajoneuvot ovat moottorityökoneita.

Lue käsitteen koko määritelmä

Transitoliikenne on kauttakulkuliikennettä, jossa lähtö- ja määräpaikka ovat toisessa maassa tai maissa, liikenne kulkee transitomaan alueen kautta ilman lastauksia tai purkamisia.

Lue käsitteen koko määritelmä

Trendi kuvaa aikasarjan pitkän aikavälin kehitystä. Trendisarja on puhdistettu kausivaihtelusta ja satunnaisesta vaihtelusta, joten esimerkiksi sääolojen ja lyhytkestoisten lakkojen vaikutus ei näy trendissä. Sen sijaan pysyvät muutokset, kuten esimerkiksi veronmuutoksista aiheutuva kysynnän kasvu, näkyvät trendissä. Trendin loppupään osoittaman suunnan tulkinnassa on hyvä noudattaa harkintaa. Trendikuvaajan loppuosa saattaa muuttua tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tukipalkkiot (D.3) ovat juoksevia vastikkeettomia maksuja, joita julkisyhteisöt tai Euroopan unionin laitokset suorittavat kotimaisille tuottajille tavoitteenaan vaikuttaa niiden tuotannon tasoon, hintoihin tai tuotannontekijäkorvauksiin. Muut markkinattomat tuottajat voivat saada muita tuotantotukipalkkioita ainoastaan, mikäli nuo maksut ovat riippuvaisia yleisistä sekä markkinatuottajiin että markkinattomiin tuottajiin sovellettavista säännöksistä.

Euroopan unionin laitosten myöntämät tukipalkkiot kattavat ainoastaan suoraan kotimaisille tuotantoyksiköille tehdyt tulonsiirrot.

Tukipalkkiot luokitellaan seuraavasti:
a) tuotetukipalkkiot (D.31)
(1) tuontitukipalkkiot (D.311)
(2) muut tuotetukipalkkiot (D.319)
b) muut tuotantotukipalkkiot (D.39).

Lue käsitteen koko määritelmä

Tukkuhintaindeksi mittaa Suomessa käytettävien verollisten tavaroiden hankintahintojen kehitystä. Indeksi sisältää sekä kotimaisia että tuontitavaroita. Kotimaisten tavaroiden tukkuhintana on tehtaanhinta + alv. ja muut välilliset verot. Tuontitavaroiden tukkuhintana on tuonnin cif-hinta + tullit + alv. ja muut välilliset verot. Indeksi kattaa toimialoihin A-E luokitellut hyödykkeet.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tulli tilastoi Suomen rajat ylittävän tavarakaupan. Tiedot Suomen kaupankäynnistä EU:n ulkopuolisten kanssa saadaan tullausjärjestelmästä. EU:n sisäisestä kaupasta tuojat ja viejät ilmoittavat kuukausittain Intrastat-järjestelmän mukaiset tilastotiedot Tullille. Tulli tilastoi tuonnin CIF-arvoisena.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tulojen uudelleen jaon tilissä esitetään ulkomaisten ja kotimaisten yksiköiden väliset tulonsiirrot. Siirto on kirjaus joka kuvaa tavaran, palvelun, rahoitussaamisen tai muun valmistamattoman varan siirtämistä yhdeltä institutionaaliselta yksiköltä toiselle institutionaaliselle yksikölle, ilman taloudellisen arvon omaavan erän vastaavaa siirtoa siirron vastaanottajalta sen suorittajalle. Kaikki muut siirrot kuin pääomansiirrot ovat tulonsiirtoja. Tulonsiirrot luokitellaan sen institutionaalisen sektorin mukaan, joka suorittaa tai vastaanottaa siirron tilastoivassa kansantaloudessa (julkisyhteisöt tai muut sektorit).
Julkisyhteisöjen tulonsiirtoihin sisältyvät tulo-, varallisuus- ym. juoksevat verot, sosiaaliturvamaksut, sosiaalietuudet, tulonsiirrot kansainväliseen yhteistyöhön, muut sekalaiset tulonsiirrot, arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon (BKTL) perustuvat EU:n omat varat.
Muiden sektoreiden tulonsiirtoihin sisältyvät tulo-, varallisuus- ym. juoksevat verot, sosiaaliturvamaksut, sosiaalietuudet, muut sekalaiset tulonsiirrot, vahinkovakuutusmaksut (netto), vahinkovakuutuskorvaukset ja eläkeoikeuksien muutoksen oikaisu. Muut sekalaiset tulonsiirrot -erään sisältyvät kotimaisten ja ulkomaisten kotitalouksien väliset henkilökohtaiset tulonsiirrot.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tulokymmenyksissä perusjoukon havainnot järjestetään tulojen mukaan ja jaetaan kymmeneen yhtäsuureen osaan.

Tulonjakotilastossa tulokymmenykset muodostetaan kotitalouden tai asuntokunnan kulutusyksikköä kohti lasketuista tuloista siten, että jokaiseen kymmenykseen tulee sama määrä henkilöitä.

Kotitalouden tai asuntokunnan tulot jaetaan ensin kulutusyksiköillä, jolloin saadaan ns. ekvivalentit tulot. Jokaiselle kotitalouden tai asuntokunnan jäsenelle tulee sama ekvivalentti tulo. Henkilöt järjestetään tämän jälkeen tulojensa mukaiseen järjestykseen ja jaetaan kymmeneen yhtä suureen ryhmään. Jokaisessa tulokymmenyksessä on siten 10 prosenttia väestöstä. Ensimmäiseen tulokymmenykseen kuuluu pienituloisin kymmenesosa ja viimeiseen suurituloisin kymmenesosa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tulolähteeseen kohdistuvia velkoja ovat maa- ja metsätalouteen sekä elinkeinotoimintaan kohdistuvat velat.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tulonhankkimisvelkaa on velka, joka kohdistuu veronalaisen tulon hankintaan. Tulo voi olla juoksevaa tuloa, kuten vuokra-, korko- tai osinkotuloa. Tulo voi perustua myös arvonousuun, esim. jos verovelvollinen hankkii sijoitusmielessä liikekiinteistön tai sijoitustontin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Veronalaiset tulot -tilastossa on tilastoyksikkönä yksityinen henkilö. Mukana ovat kaikki veronalaista tuloa saaneet henkilöt. Ulkomailla asuvat ns. rajoitetusti verovelvolliset tulonsaajat sisältyvät tilastoon silloin kun heillä on muita kuin lähdeverolain mukaan verotettuja tuloja.

Lue käsitteen koko määritelmä

Maatalouden tulos lasketaan vähentämällä maatalouden puhtaasta tulosta maataloudesta johtuneen velan korot sekä indeksi- ja kurssitappiot.

Maatalouden puhtaaseen tuloon luetaan maatalouden harjoittajan kaikkien maatilojen maatalouden puhtaitten tulojen yhteismäärä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tulospalkkaus on yleisnimitys erilaisista tuloksiin ja voittoon perustuvista palkan päälle maksettavista eristä. Ne on jaoteltavissa päätyyppeihin, joista käytetään nimityksiä tulospalkkio, voittopalkkio ja voitonjakoerä. Tulospalkkaukseen ei tässä lueta erilaisia osake- ja optiojärjestelyjä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tunnuslukujen avulla kuvataan erilaisia empiirisiä jakaumia tiiviisti niiden erilaisten ominaisuuksien perusteella. Keskeisiä tunnuslukuja ovat keski- ja hajontaluvut.





Lue käsitteen koko määritelmä

Tuntipalkkaisella palkansaajalla ansiot määräytyvät pääasiassa tehtyjen työtuntien mukaan. Lisäksi tuntipalkkainen palkansaaja voi saada ansiota ei-tehdyltä työajalta. Korvaus tehdystä ja ei-tehdystä työstä voidaan maksaa useita kertoja kuukaudessa. Tuntipalkkainen palkansaaja on yleensä työntekijä. Palkkausmuoto määräytyy työehtosopimuksen mukaan.

Lue käsitteen koko määritelmä

Yritys, jonka tuonnin kynnysarvo on 12 000 euroa ja kauppatapahtumia on vähintään kahtena kuukautena vuodessa tai kaupan arvo yli 120 000 euroa (tällöin riittää yksi kauppatapahtuma ko. vuonna). Tieto saadaan tullihallituksesta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tuomin päärikos on tilastossa sovellettu esitystapa. Sen mukaan kutakin syytettyä, tuomittua tai rangaistusmääräyksellä sakotettua kuvataan useimmiten ratkaisun ankarimman rangaistuslajin törkeimmällä rikoksella.

Tuomion päärikoksen tarkempi määrittely löytyy tilaston laatuselosteesta.


Lue käsitteen koko määritelmä

Tuomioon päättyneellä konkurssilla tarkoitetaan Tilastokeskuksen konkurssitilastossa käräjäoikeudessa konkurssituomioon päättynyttä konkurssihakemusta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tuomioistuin voi tietyin edellytyksin jättää tuomitsematta syytetyn rangaistukseen, vaikka se katsoisi syytetyn olevan syyllinen rikokseen. Tuomioistuin saa jättää rangaistuksen tuomitsematta, jos rikosta on sen haitallisuuteen tai siitä ilmenevään tekijän syyllisyyteen nähden pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä, tekijä on tekohetkellä alle 18-vuotias ja teko johtuu ymmärtämättömyydestä ja harkitsemattomuudesta, teko on erityisistä syistä anteeksiannettava tai rangaistus olisi kohtuuton tai rikos ei olennaisesti vaikuttaisi kokonaisrangaistuksen määrään. (Rikoslaki 6:12§1/1-5)

Tilastossa tuomitsematta jätetyt käsittää pääsääntöisesti ne tapaukset, joissa tuomioistuin on ilmaissut rangaistuseuraamukseksi 'Jätetään rangaistukseen tuomitsematta'.

Lue käsitteen koko määritelmä

Rikoksen alle 21-vuotiaana tehnyt voidaan tuomita ehdollisen vankeuden tehosteeksi valvontaan yhden vuoden kolmen kuukauden ajaksi, jos tätä on pidettävä perusteltuna tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi tai uusien rikosten ehkäisemiseksi. (Rikoslaki 6:10§2)

Lue käsitteen koko määritelmä

Tuonnin piilovirrat (Hidden Flows of Imports) muodostuvat niistä tuontituotteiden valmistukseen ulkomailla käytetyistä suorista panoksista ja piilovirroista, jotka eivät näy tuotujen raaka-aineiden ja tuotteiden painossa. Tuonnin piilovirrat lasketaan yleensä raaka-aine- tai tuoteryhmäkohtaisilla kertoimilla.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tuonti (IMP, Import) muodostuu ulkomaisesta jaloste- ja raaka-ainetuonnista.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tuontihintaindeksi mittaa tuontitavaroiden cif-hintojen kehitystä. Valuuttamääräiset tuontihinnat muutetaan euroiksi tilastokuukauden keskikurssilla. Tuontihintaindeksi kattaa toimialoihin A-E luokitellut hyödykkeet.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tuotannolliset palvelut kattavat jalostuksen, kokoamisen, merkitsemisen, pakkaamisen jne. sellaisten yritysten toimesta, jotka eivät omista kyseisiä tavaroita. Tuotannollisen palvelun suorittaa yksikkö, joka saa siitä maksun omistajalta. Tuotannollisista palveluista käytetään myös termejä valmistuttaminen, jalostus ja palkkatyö.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tuotannon bruttoarvo mittaa toimipaikan tosiasiallista tuotantoa. Tuotantotoimintaan lasketaan mukaan liikevaihdon lisäksi kaikki tuotantoon liittyvät tuotot, myös valmistus omaan käyttöön ja valmistus, joka toimitetaan yrityksen muille toimipaikoille. Kauppatavaroiden hankinta vähennetään tuotoista, jotta tuotantotoimintaan saadaan mukaan vain kauppatavaroiden myynnistä syntyvä marginaali. Bruttoarvon laskentakaava:
Liikevaihto
+ toimitukset yrityksen muiden toimipaikkojen käyttöön
+ valmistevarastojen muutos
+ valmistus omaan käyttöön
+ liiketoiminnan muut tuotot
- kauppatavaroiden hankinta
+ kauppatavaroiden varastomuutos
= BRUTTOARVO

Lue käsitteen koko määritelmä

Tuotannon ja tuonnin verot (D.2) koostuvat pakollisista, vastikkeettomista, joko rahamääräisistä tai luontoismuotoisista maksuista, joita julkisyhteisöt tai Euroopan unionin laitokset kantavat tuotannosta ja tavaroiden ja palveluiden tuonnista, työvoiman käytöstä, maan, rakennusten tai muiden tuotannossa käytettyjen varojen omistuksesta tai käytöstä. Nämä verot on maksettava, tuottipa toiminta voittoa tai ei.

Tuotannon ja tuonnin verot jakautuvat seuraavasti:
a) tuoteverot (D.21)
(1) arvonlisäverot (ALV) (D.211)
(2) tuontiverot ja -tullit ilman ALV:a (D.212)
– tuontitullit (D.2121)
– muut tuontiverot kuin ALV ja tuontitullit (D.2122)
(3) muut tuoteverot kuin ALV ja tuontiverot (D.214)
b) muut tuotantoverot (D.29).

Lue käsitteen koko määritelmä

Jalostusarvo mittaa toimipaikan varsinaisessa tuotantotoiminnassa eri tuotannontekijöiden tuottamaa yhteenlaskettua arvonlisäystä. Jalostusarvo lasketaan tuotantotoiminnasta saatujen tuottojen ja toiminnasta aiheutuneiden kustannusten erotuksena. Määritelmän mukaan kustannuksiin ei sisällytetä toimipaikan työvoimasta aiheutuvia kustannuksia.
Jalostusarvon laskentakaava:
Liikevaihto
+ toimitukset yrityksen muiden toimipaikkojen käyttöön
+ valmistevarastojen muutos
+ valmistus omaan käyttöön
+ liiketoiminnan muut tuotot
- aine- ja tarvikeostot
- ostot muilta toimipaikoilta
+ ostovarastojen muutos
- ulkopuoliset palvelut
- liiketoiminnan muut kulut
= JALOSTUSARVO

Lue käsitteen koko määritelmä

Tulonjakotilastossa tuotannontekijätuloja ovat kotitalouksien tuotantotoimintaan osallistumisesta palkkoina, yrittäjätuloina ja omaisuustuloina saamat rahamääräiset korvaukset.

Tuotannontekijätulot sisältävät myyntivoitot (veronalaiset luovutusvoitot - tappiot) tulonjakotilaston kokonaisaineistossa. Tulonjakotilaston otosaineiston kansainvälisesti vertailukelpoisessa käsitteessä (EU-SILC) ne eivät sisälly tuloihin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Eri toimialoilla tuotannon yhteydessä syntyneet jätteet ja vastakohta kulutusjätteille, joina ensisijaisesti pidetään yhdyskunta- ja niihin verrattavia jätteitä. Yleensä tuotantojäte on kullakin toimialalla omanlaatuisensa ja jätemäärät hyvin vaihtelevat. Tuotantojätteitä ovat muun muassa kaikki teollisuuden prosessijätteet ja kaivosten sivukivet. Palvelujen tuotannossa kertyy samoin kuin muillakin toimialoilla sekä tuotanto- että kulutusjätettä, vaikka painopiste niissä onkin kulutusjätteissä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Teollisuuden hyödyketilastossa käytettävä tuotantonimikkeistö (tuoteluokitus) perustuu vuodesta 1997 lähtien Euroopan unionin vuosittain päivitettävään teollisten toimialojen tuotannon PRODCOM-luokitukseen (Classification of goods used for statistics on industrial production in the EU), jonka tuotenimikkeet ovat 8-numeroisia.

PRODCOM-luokitus ei sisällä kaikkia tuoteryhmiä, joten sitä on täydennetty kansallisilla lisänimikkeillä. Osa PRODCOM-luokituksen nimikkeistä on lisäksi jaettu kansallisiin alanimikkeisiin. Kansalliset nimikekoodit ovat 10-numeroisia. Koodin neljä ensimmäistä numeroa vastaavat Euroopan yhteisön tilastollisen toimialaluokituksen (NACE Rev. 2) koodia ja siten Tilastokeskuksen toimialaluokituksen TOL 2008:n neljää ensimmäistä numeroa. Koodin kuusi ensimmäistä numeroa vastaavat EU:n tilastollista toimialoittaista tuoteluokitusta (CPA, European Classification of Products by Activity).

Lue käsitteen koko määritelmä

Kansantalouden tilinpitoon sisältyvän tuotannon rajaus on oleellinen tilinpitojärjestelmän kattavuuden määrittelyssä:
Tuotanto on institutionaalisen yksikön valvonnassa ja vastuulla suoritettua toimintaa, jossa institutionaalinen yksikkö käyttää panoksina työtä, pääomaa sekä tavaroita ja palveluita tavaroiden ja palveluiden tuottamiseksi. Tuotanto ei kata puhtaasti luonnollisia prosesseja, joihin ei sisälly ihmisen mukanaoloa tai johtamista, kuten kalavarojen valvomaton kasvu kansainvälisillä vesillä (mutta kalanviljely on tuotantoa).
Tuotantoon sisältyy:
a) kaikkien sellaisten henkilökohtaisten tai kollektiivisten tavaroiden ja palveluiden tuotanto, joita tarjotaan muille yksiköille kuin niiden tuottajille (tai jotka on tarkoitettu tarjottavaksi)
b) kaikkien sellaisten tavaroiden omaan käyttöön tapahtuva tuotanto, jotka niiden tuottaja pitää itsellään omaa kulutusta tai kiinteän pääoman bruttomuodostusta varten. Omaan käyttöön tapahtuva tuotanto kiinteän pääoman bruttomuodostusta varten sisältää sellaisten kiinteiden varojen tuotannon kuin rakentaminen, tutkimus- ja kehittämistoiminta, ohjelmistojen kehittäminen ja mineraalien etsintä oman kiinteän pääoman bruttomuodostusta varten.
Kotitalouksien omaan käyttöön tapahtuva tavaroiden tuotanto liittyy yleensä
(1) asuntojen rakentamiseen omaan käyttöön
(2) maataloustuotteiden tuotantoon ja varastointiin
(3) maataloustuotteiden jalostukseen, kuten jauhojen tuotantoon jauhattamalla, hedelmien säilöntään kuivaamalla ja pullottamalla; sellaisten meijerituotteiden kuin voin ja juuston sekä oluen, viinin ja alkoholijuomien valmistamiseen
(4) muiden alkutuotantotuotteiden tuottamiseen, kuten suolan louhintaan, turpeen nostoon ja veden nostoon
(5) muuhun jatkojalostukseen, kuten kankaankudontaan, savenvalantaan ja huonekalujen valmistukseen.
Kotitalouksien omaan käyttöön tapahtuva tavarantuotanto pitäisi kirjata, jos tämän tyyppinen tuotanto on merkittävää, toisin sanoen, jos sen uskotaan olevan määrällisesti tärkeää tämän tavaran kokonaistarjontaan nähden maassa.
EKT:hen luetaan sovitun käytännön mukaan ainoastaan omaan käyttöön tapahtuva asuinrakennusten rakentaminen ja maataloustuotteiden tuotanto, varastointi ja jalostus; kaiken muun kotitalouksien omaan käyttöön tapahtuvan tavaroiden tuotannon katsotaan olevan merkityksetöntä EU:n maille.
c) itse asuttujen omistusasuntojen asumispalvelut omaan käyttöön
d) palkatun kotitaloushenkilöstön tuottamat kotitalouspalvelut ja henkilökohtaiset palvelut
e) vapaaehtoinen toiminta, joka tuottaa tavaroita, esim. asuinrakennuksen, kirkon tai muun rakennuksen, on kirjattava tuotantona. Vapaaehtoinen toiminta, josta ei ole seurauksena tavaroita, esim. huolenpito ja ilmainen siivous, rajataan ulkopuolelle
Kaikki sellainen toiminta luetaan mukaan siinäkin tapauksessa, että se on laitonta tai että vero-, sosiaaliturva- tai tilastoviranomaiset eivät ole sitä rekisteröineet.
Tuotantoon ei lueta sellaisten kotitalouspalveluiden ja henkilökohtaisten palveluiden tuotantoa, jotka tuotetaan ja kulutetaan saman kotitalouden piirissä (lukuun ottamatta palkatun kotitaloushenkilöstön työtä ja omistusasuntojen palveluita). Esimerkkeinä voidaan mainita
a) asuntojen siivous, sisustaminen, kunnostus ja huolto, jos nämä toiminnat ovat tavanomaisia vuokralaiselle
b) kotitalouksien kestokulutustavaroiden puhtaanapito, huolto ja korjaus
c) aterioiden valmistus ja tarjoilu
d) lastenhoito, -valmennus ja -ohjaus
e) sairaiden, sairaalloisten ja vanhusten hoito
f) kotitalouden jäsenten tai heidän tavaroidensa kuljetus.

Lue käsitteen koko määritelmä

Maatilan tuotantosuunta määräytyy siten, että kyseisistä tuotteista saatujen tulojen osuus kotieläin- ja kasvinviljelytuotteiden myyntitulojen sekä sivuansiotoiminnan tulojen yhteissummasta on yli 65 prosenttia. Niissä tapauksissa, joissa tuloja ei ole ollut, on tuotantosuunnan määrittelyssä hyödynnetty maaseutuelinkeinorekisterissä olleita tuotantosuuntia.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tuoteinnovaatio on uusi tai parannettu tavara tai palvelu, joka eroaa merkittävästi yrityksen aiemmista tavaroista tai palveluista ja joka on tuotu markkinoille.

Tuoteinnovaatioihin sisältyvät tuotteiden muotoiluun (design) tehdyt merkittävät muutokset sekä digitaaliset tavarat ja palvelut.
Tuoteinnovaatioita eivät ole uusien tavaroiden pelkkä jälleenmyynti tai pelkästään esteettisluonteiset muutokset.

Lue käsitteen koko määritelmä

On perusteltua olettaa, että toimialojen välillä on välituotevaihdantaa. Esimerkiksi toimiala x voi toimittaa toimialalle y johtimia. Toimialan x johtimet ovat sen toimialan lopputuote, mutta eivät koko tuotantoketjun kannalta ole lopputuotteita. Toimiala y hyödyntää johtimia omien lopputuotteidensa, teknisten laitteiden, valmistuksessa. Käytettäessä pelkästään arvonlisäysmenetelmää välituoteintensiteetin kontribuutio tuottavuuden muutokseen jää huomiotta. Tuotokseen perustuva tuottavuuslaskenta ottaa sen huomioon.
Kokonaistuottavuuden laskentakaava muuttuu muotoon:
?kokonaistuottavuus?_tuotos=tuotoksen muutos-(pääoman+työn+välituotekäytön kontribuutiot)

Lue käsitteen koko määritelmä

Tuotos perushintaan koostuu tilinpitojakson aikana tuotetuista tuotteista. Tuotos eritellään kolmeen tyyppiin: markkinatuotos, tuotos omaan loppukäyttöön ja muu markkinaton tuotos. Tuotos on kirjattava ja arvotettava silloin kun tuotantoprosessi tuottaa sen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Erään luetaan osakkeista ja rahasto-osuuksista saadut osinkotuotot ja voitto-osuudet sekä muut vastaavat tuotot, jotka maksetaan yhteisön voitonjakokelpoisista varoista.

Lue käsitteen koko määritelmä

Yrityksen hyödykkeestään tai palvelustaan saama hinta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kansantalouden tilinpidossa pääomakannalla tarkoitetaan kansantaloudessa olevaa pääoman määrää. Tähän sisältyvät sekä fyysinen pääoma kuten koneet, laitteet ja rakennukset että myös henkiset omaisuustuotteet kuten tutkimus- ja tuotekehitys.
Tuottavuustutkimuksessa käytettävä tuottava pääomakanta eroaa kansantalouden tilinpidon pääomakannasta. Se mittaa pääomakannan tarjoamia pääomapalveluita. Pääomapalveluiden määrä kuvaa pääomakantaa paremmin pääoman tuotantokykyä sekä vastaa tuotantofunktion muita tekijöitä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tupakkakasvien lehdistä, varsista ja rungoista valmistettu tai niitä sisältävä nautintoaine.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tupakasta kokonaan tai osittain valmistettu, poltettavaksi, sieraimiin vedettäväksi, imeskeltäväksi tai pureskeltavaksi tarkoitettu tuote riippumatta siitä, onko tupakka geneettisesti muunnettua vai ei.

Tupakkatuotteita ovat savukkeet, sikarit ja pikkusikarit, piippu- ja savuketupakka, savukkeiksi käärittävä hienoksi leikattu tupakka, purutupakka, nuuska, savukepaperi sekä muut tupakkaa sisältävät tuotteet.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tupakkaverosta säädetään tupakkaverosta annetussa laissa (1470/1994). Tupakkaveroa kannetaan tupakkatuotteista. Tupakkavero määrätään verovelvollisen ilmoittamasta tuotteen vähittäismyyntihinnasta. Savukkeista, piippu- ja savuketupakasta sekä savukkeiksi käärittävästä hienoksi leikatusta tupakasta vero määrätään lisäksi yksikköverona.

Lue käsitteen koko määritelmä

Sisältää seuraavat polttoaineluokituksen luokat:
- Jyrsinturve (2110)
- Palaturve (2120)
- Turvepelletit ja -briketit (2130).

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Palvelut, jotka liittyvät perustutkimukseen, sovellettuun tutkimukseen sekä uusien tuotteiden ja menetelmien kokeelliseen kehittämiseen. Tutkimus- ja kehitystoiminta luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden ja humanistisella alalla. Teknologisesti edistyneiden ohjelmistojen kehittäminen. Kaupallinen tutkimus elektroniikka-, lääke- ja bioteknologia-alalla.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksella tarkoitetaan valtion talousarviossa tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdennettuja määrärahoja ja myöntämisvaltuuksia eli aikeita käyttää rahaa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan julkiseen rahoitukseen sisältyvät ministeriöiden, valtion virastojen ja laitosten käyttöön kohdennetut t&k-varat sekä valtionavut. Valtion liikelaitosten ja kuntien kehittämistyö ei ole laskelmissa mukana.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Tutkintavanki on rikosepäilyn vuoksi vangittu, rangaistuslaitoksessa oleva henkilö. Vangitsemisesta päättää tuomioistuin.

Myös syytetty, joka odottaa vangittuna hovioikeuden ratkaisua käräjäoikeuden tuomioon, on tutkintavanki, vaikka vain hän itse olisi hakenut muutosta.

Poliisin suojissa vapautensa menettäneinä olevat eivät sisälly tähän tilastoon.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Koulutus, jonka tavoitteena on tutkinto.

Huomautus:
Tutkintoon johtavalla koulutuksella tarkoitetaan perusopetuksen koko oppimäärään, lukiokoulutuksen koko oppimäärään, ylioppilastutkintoon, kansainväliseen ylioppilastutkintoon, gymnasieexamen-tutkintoon, ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, alempaan korkeakoulututkintoon, ylempään korkeakoulututkintoon, lisensiaatin tutkintoon, tohtorintutkintoon tai erikoiseläinlääkärin tutkintoon johtavaa koulutusta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Asuinrakennusta pidetään tässä tarkastelussa tyhjänä, jos rakennuksessa ei ole rekisteritietojen mukaan yhtään vakinaisesti asuttua asuntoa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Typpidioksidi on epäsuora kasvihuonekaasu, joka muodostaa maan pinnan lähellä otsonia. Typpidioksidi voi aiheuttaa myös happosateita ja rehevöitymistä. Päästöjä syntyy erityisesti korkeassa lämpötilassa tapahtuvassa palamisessa, mutta myös joidenkin teollisuusprosessien yhteydessä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Konsernin tytäryritys on yritys, jonka äänivallasta emoyhtiöllä on yli 50 prosentin osuus joko suoraan tai välillisesti.

Lue käsitteen koko määritelmä

Työhön tai ammattiin liittyvä eli ammatillinen aikuiskoulutus ja yleissivistävä tai harrastustavoitteinen aikuiskoulutus erotettiin toisistaan yksilön näkökulmasta haastateltavan itsensä ilmoittaman koulutuksen tarkoituksen pohjalta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Vastaaja sai itse määritellä liittyikö koulutus työhön tai ammattiin vai ei.

Työhön tai ammattiin liittyvää koulutus oli silloin kun vastaaja osallistui koulutukseen hankkiakseen nykyisessä tai tulevassa työssä tai ammatissa tarpeellisia tietoja tai taitoja, lisätäkseen tulojaan tai parantaakseen yleisesti mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla.

Muuhun kuin työhön tai ammattiin liittyvää koulutus oli silloin kun vastaaja osallistui koulutukseen esim. seuraavista syistä: henkilökohtaisista, ihmissuhteisiin, harrastuksiin tai vapaa-ajanviettoon liittyvistä syistä tai yhteiskunnallisista, sosiaalisista syistä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Työikäiseen väestöön kuuluvat kaikki 15-74 -vuotiaat henkilöt.

Lue käsitteen koko määritelmä

Työkyvyttömäksi luetaan työvoimaan kuulumattomat 15-64 -vuotiaat henkilöt, jotka pitkään jatkuneen sairauden tai vamman vuoksi eivät ole työssä tai opiskele. Työkyvyttömiksi luokitellaan myös työvoiman ulkopuoliset työkyvyttömyyseläkkeensaajat.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastot on kokonaistilasto, jossa työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74-vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaistietoihin. Kulttuurialan työlliseen työvoimaan on kulttuuritilastoissa sisällytetty seuraavilla Tilastokeskuksen toimialaluokitus 2002:n (TOL2002) toimialoilla työskentelevät:
- taiteilija-, näyttämö- ja konserttitoiminta,
- kirjastot, arkistot ja museot yms.,
- taide- ja antiikkiliikkeet,
- kirjojen kustantaminen ja kauppa,
- sanoma- ja aikakauslehtien tuotanto ja jakelu,
- muu painaminen ja siihen liittyvä toiminta,
- radio- ja televisiotoiminta,
- elokuvien ja videoiden tuotanto ja jakelu,
- äänitteet,
- soitinten ja musiikkitarvikkeiden valmistus ja kauppa,
- mainonta,
- arkkitehti- ja taideteollinen suunnittelu,
- valokuvaus,
- viihde-elektroniikan valmistus ja kauppa (lukuun ottamatta kodinkoneiden ns. "valkoista linjaa" (jääkaapit, pesukoneet yms.),
- huvipuistot ja pelit sekä muu viihde ja virkistys.

Lue käsitteen koko määritelmä

Työllisyyden käsite kattaa kaikki ne henkilöt (sekä palkansaajat että itsenäiset yrittäjät), jotka toimivat jollain järjestelmän tuotantorajojen sisään kuuluvalla tuotantotoimialalla.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organization, WTO) määritelmän mukaan luokkana työmatka viittaa kaikkiin sellaisiin matkoihin, jotka liittyvät työhön tai ammatilliseen toimintaan tavanomaisen elinpiirin ulkopuolella. Työmatkat tehdään velvoitteista, jotka liittyvät ammattiasemaan tai sen yksikön tuotannon taloudelliseen toimintaan, jossa henkilö työskentelee. Tähän ryhmään kuuluvat mm. osto- ja myyntimatkat; osallistuminen kokouksiin, konferensseihin ja kongresseihin; osallistuminen myyntimessuihin ja -näyttelyihin; julkishallinnon ja kansainvälisten organisaatioiden työntekijöiden virkamatkat; ammattiin liittyvä opiskelu (kurssit) sekä työntekijöiden palkinto- eli kannustematkat (incentive tours). Yleensä työnantaja maksaa matkasta aiheutuneet kustannukset. Suomalaisten matkatutkimuksessa tämän ryhmän matkoista käytetään nimitystä työ- tai kokousmatka.

Lue käsitteen koko määritelmä

Valtion tuottavuustilastoinnissa työn tuottavuus saadaan jakamalla tuotoksen volyymi-indikaattori työpanoksen volyymi-indikaattorilla.

Lue käsitteen koko määritelmä

Työn tuottavuus lasketaan jakamalla bruttokansantuote (eli arvonlisäys) tai tuotos sen aikaansaamiseksi käytettyjen työtuntien määrällä. Uusklassisen talousteorian mukaan talouskasvu syntyy työn tuottavuuden kasvusta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Luonnollinen tai oikeushenkilö, joka käyttää korvausta vastaan palveluksessaan vierasta työvoimaa. Merkitään verohallinnon ylläpitämään työnantajarekisteriin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Työnantajan todelliset sosiaaliturvamaksut (D611). Työnantajat maksavat työnantajan todelliset sosiaaliturvamaksut sosiaaliturvajärjestelmiä ylläpitäville sosiaaliturvarahastoille ja eläkerahastoille varmistaakseen sosiaalietuuksia työntekijöilleen. Esim. työnantajan työttömyysvakuutusmaksut, työnantajan työeläkevakuutusmaksut, työnantajan sosiaaliturvamaksut.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Yrittäjä, jolla on palveluksessaan palkattua työvoimaa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Työpaikkojen määrä niissä yrityksissä, joita on kalenterivuoden aikana haettu yrityssaneeraukseen. Mikäli henkilökunnan määrätieto on tuntematon oletetaan, että henkilökunnan määrä on yksi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tietyllä alueella työskentelevien henkilöiden lukumäärää voidaan käyttää kuvaamaan työpaikkojen lukumäärää tällä alueella. Jokaisen työllisen henkilön on tällöin ajateltu muodostavan yhden työpaikan. Näin osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan. Jos työtä esimerkiksi äitiysloman vuoksi hoitaa sijainen, saattaa vastaavasti muodostua kaksi työpaikkaa. Työsuhteet voivat olla luonteeltaan myös tilapäisiä ja lyhytaikaisia.

Rekisteripohjaisissa väestölaskennoissa ja työssäkäyntitilastossa ei ole tehty eroa kiinteissä työpaikoissa tehtävän työn ja luonteeltaan liikkuvan työn välillä, vaan kaikki henkilöt on pyritty sijoittamaan johonkin toimipaikkaan työn luonteesta riippumatta. Tarkemman työpaikan sijaintitiedon puuttuessa on henkilöt kiinnitetty asuinkuntaansa. Valtaosalla yrittäjistä työpaikan sijaintikunta on henkilön asuinkunta.

Lähtötietojen puutteellisuudet voivat vääristää työpaikkamääriä. Esimerkiksi monitoimipaikkaisen yrityksen palveluksessa olevan henkilön työpaikka on tarkemman tiedon puuttuessa kiinnitetty asuinkuntaan tai henkilöt ovat voineet kasaantua yrityksen päätoimipaikkoihin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Jos taas työpaikkaomavaraisuus on alle 100 %, on tilanne päinvastainen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Valtion tuottavuustilastoinnissa työpanoksen muutos on työn määrän (henkilötyövuodet, työpäivät tai työtunnit) muutos.

Lue käsitteen koko määritelmä

Työpanoksen rakennemuutoksella tarkoitetaan työpanoksessa tapahtuvia muutoksia. Tuottavuustutkimuksessa tehdyt työtunnit ja työkorvaukset on luokiteltu työntekijöiden iän, koulutustason ja sukupuolen mukaan. Näin pystytään havaitsemaan, mikä osa tuottavuuden kasvusta johtuu näissä tekijöissä tapahtuneista muutoksista.
Työpanoksen rakennemuutoksen kontribuutiota arvioitaessa on käytetty työssäkäyntitilaston aineistoa vuodesta 1975 alkaen. Aineisto jaetaan edellä mainittuihin luokkiin. Kullekin luokalle määräytyy oma painonsa ko. luokan keskimääräisiä palkkoja hyödyntäen (oletuksena, että palkat kuvastavat työvoiman rajatuottavuutta). Yksi luokka koostuu esim. korkeasti koulutetuista 30–54-vuotiaista naisista, jonka ikänsä ja koulutuksensa perusteella voidaan olettaa saavan korkeampaa tuloa kuin esimerkiksi alle 30-vuotias keskiasteen koulutuksen saanut mies. Jos esim. korkeasti koulutettujen suhteellinen osuus kokonaistyöpanoksen sisällä kasvaa tai jos korkeasti koulutettujen suhteellinen palkka nousee, näkyy tämä rakennemuutos-termin kasvuna.

Lue käsitteen koko määritelmä

Työpanos kuvaa rakentamisen työkustannusten kehitystä suhteessa perusvuoden tasoon. Niiden seuranta perustuu rakennusalan säänöllisen työajan keskituntiansioihin ja työehtosopimusten mukaisiin välillisiin työvoimakustannuksiin sekä ansion kehitysarvioihin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Työpäiväkorjatussa sarjassa on huomioitu arkipäivien lukumäärän vaihtelusta aiheutuvat tekijät. Tämä tarkoittaa kuukausien pituuksien, eri viikonpäivien ja juhlapäivien huomioimista. Työpäiväkorjattuja lukuja julkaistaan toimialoista, joilla työpäivien lukumäärän vaihtelu vaikuttaa merkittävästi aikasarjaan. Verrattuna kauppapäiväkorjaukseen työpäiväkorjauksessa ei huomioida eri viikonpäivien vaikutusta (eli ei arvioida erikseen esim. perjantaipäivien lukumäärän vaikutusta).

Lue käsitteen koko määritelmä

Työpäiväkorjaus huomioi arkipäivien lukumäärän vaihtelusta aiheutuvat tekijät. Tämä tarkoittaa kuukausien pituuksien, eri viikonpäivien ja juhlapäivien huomioimista. Työpäiväkorjattuja lukuja julkaistaan toimialoista, joilla työpäivien lukumäärän vaihtelu vaikuttaa merkittävästi aikasarjaan. Verrattuna kauppapäiväkorjaukseen työpäiväkorjauksessa ei huomioida eri viikonpäivien vaikutusta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Työssä olleeksi luokitellaan työllinen, joka oli työssä yhtenäkin päivänä tutkimusviikon aikana. Työstä poissa olleeksi luokitellaan työllinen, joka oli tilapäisesti poissa työstä koko tutkimusviikon esimerkiksi loman, sairauden tai lomautuksen vuoksi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Työssäkäyntialue muodostuu keskuskunnasta ja siihen vähintään 10 %:n osuudella pendelöivistä kunnista. Keskuskunta muodostuu, jos siihen pendelöi vähintään yksi kunta, eikä keskuskunnasta pendelöi yli 25 prosenttia sen koko työllisestä työvoimasta mihinkään muuhun kuntaan. Kunta kuuluu keskuskunnan työssäkäyntialueeseen jos sen työllisestä työvoimasta vähintään 10 prosenttia työllisestä työvoimasta pendelöi keskuskuntaan. Kunta ei kuitenkaan voi kuulua kuin yhteen työssäkäyntialueeseen. Jos siitä pendelöi kahteen kuntaan vähintään 10 prosenttia, se kuuluu silloin siihen työssäkäyntialueeseen, johon siitä pendelöidään enemmän. Kunta voi myös kuulua työssäkäyntialueeseen jonkin toisen kunnan kautta, jos siitä pendelöidään tuohon kuntaan vähintään 10 prosenttia, mutta tuo kunta ei muodosta omaa työssäkäyntialuettaan vaan kuuluu jonkin toisen kunnan työssäkäyntialueeseen. Työssäkäyntialue nimetään keskuskunnan mukaan ja sille annetaan kaksinumeroinen koodi. Työssäkäyntialueeseen kuulumaton kunta merkitään koodilla 00.

Lue käsitteen koko määritelmä

Työssä olleiden prosenttiosuus kaikista työllisistä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Työssäolokuukausilla tarkoitetaan henkilön yhteenlaskettua työkuukausien määrää vuoden aikana. Tiedot työssäolokuukausista perustuvat eri rekistereihin.

Vuodesta 2005 lähtien työssäolokuukaudet on laskettu työpäivien lukumäärästä. Yksi työssäolokuukausi ei välttämättä vastaa täyden kuukauden työssäoloa, vaan esimerkiksi 15-44 työpäivän kertymä vuoden ajalta vastaa yhtä työssäolokuukautta ja 45-74 työpäivän kertymä vastaa kahta työssäolokuukautta. Työssäolopäivien kertymiskuukaudella ole merkitystä työssäolokuukausien määrään.

Lue käsitteen koko määritelmä

Perinteisellä työsuhdeoptiolla tarkoitetaan tavallista optiojärjestelyä, jossa työntekijä saa työsuhteeseensa perustuvan oikeuden merkitä yrityksen tai konsernin emoyhtiön osakkeita tulevaisuudessa ennalta määrätyin ehdoin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Työsuhdeoptioiden tiedonkeruu on jaettu kahteen osaan: peruskyselyyn sekä kuukausitietojen kyselyyn. Peruskyselyllä selvitetään optio-ohjelmissa mukana olevat yritykset sekä optio-oikeuksien sallittuja käyttöaikoja. Kysely suoritetaan vain kerran kutakin erillistä ohjelmaa kohti. Kuukausikyselyllä selvitetään kuukausittain tuloutettujen työsuhdeoptioiden vaikutusta yritysten maksamiin työnantajasuorituksiin sekä verottajalle kuukausivalvonnassa ilmoitettuihin palkkoihin. Kyselyssä ovat mukana kaikki yritykset, joissa on voimassa oleva työsuhdeoptio-ohjelma.

Lue käsitteen koko määritelmä

Työsuhteen luonne kuvaa palkansaajan ja työnantajan välistä oikeudellista suhdetta. Palkkatilastoissa työsuhteen luonne on joko vakinainen / toistaiseksi voimassaoleva tai määräaikainen. Lisäksi työsuhteen luonteeseen voi liittyä muita määreitä, kuten harjoittelija, oppisopimusoppilas, vammainen tai työllisyysvaroin palkattu.

Tieto saadaan yleensä suoraan palkkatilastojen tiedusteluista. Palkkarakennetilastossa tietoa työllisyysvaroin palkatuista täydennetään työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisteristä.

Kuntasektorin ja valtion palkkatilastoissa vastaava käsite on palvelussuhteen luonne.

Vrt. työvoimatutkimuksen epätyypillinen työ (määräaikainen ja/tai osa-aikainen).

Lue käsitteen koko määritelmä

Työnantaja sulkee työpaikan ja keskeyttää palkanmaksun.

Lue käsitteen koko määritelmä

Työntekijäpuolen tai työnantajapuolen työn väliaikaista tahallista keskeyttämistä, työstä kieltäytymistä, sen hidastamista tai muuta painostuskeinoa jonkin päämäärän saavuttamiseksi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Työtapaturmia ovat sellaiset työvahingot, joista vakuutuslaitos on maksanut korvausta.

Työtapaturma määritellään tapaturmavakuutuslain 4 §:ssä. Työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka aiheuttaen vamman tai sairauden on kohdannut työntekijää työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa. Lain mukaan työtapaturmat jakautuvat tapaturman sattumispaikan mukaan seuraavasti:
- työpaikkatapaturma on sattunut työssä tai työhön liittyvissä oloissa. Tällöin työtapaturmiksi määritellään myös työtä tehdessä sattuneet liikennetapaturmat.
- työmatkatapaturma on puolestaan sattunut varsinaisen työajan ulkopuolella matkalla asunnolta työpaikalle tai työpaikalta asunnolle.

Lue käsitteen koko määritelmä

Työtili tarkoittaa vuoden aikana vireillä olleita asioita. Siinä esitetään edelliseltä vuodelta siirtyneet, vuoden aikana saapuneet, ratkaistut ja seuraavaan vuoteen siirtyneet asiat. Edelliseltä vuodelta siirtyneet asiat ovat tulleet vireille ennen tilastovuotta. Seuraavaan vuoteen siirtyneet asiat ovat saapuneet tilastovuonna tai aikaisemmin ja ovat vielä ratkaisematta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Työttömyyden taustalla tarkoitetaan työttömän toimintaa ennen työttömyyttä: a) oliko työssä tai työvoiman ulkopuolella, b) oliko työ vakinainen vai määräaikainen, c) mikä oli työvoiman ulkopuolelta työttömäksi tulleen toiminta ennen työttömyyttä ja d) oliko hakeutumassa ensimmäistä kertaa pysyvästi työelämään.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Työttömyyskuukausilla tarkoitetaan henkilön työttömyyskuukausien yhteismäärää vuoden aikana. Tiedot työttömyydestä on saatu työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisteristä.

Vuodesta 2005 lähtien työttömyyskuukaudet on laskettu työttömyyspäivien lukumäärästä. Yksi työttömyyskuukausi ei välttämättä vastaa täyden kuukauden työttömyyttä, vaan esimerkiksi 15–44 työttömyyspäivän kertymä vuoden ajalta vastaa yhtä työttömyyskuukautta ja 45–74 työttömyyspäivän kertymä vastaa kahta työssäolokuukautta. Työttömyyspäivien kertymiskuukaudella ole merkitystä työttömyyskuukausien määrään.

Lue käsitteen koko määritelmä

Päivä, jonka työtön tai työllinen on ollut tutkimusviikolla poissa työstä työttömyyden, lomautuksen, lyhennetyn työviikon, tilausten puuttumisen tai sovitun työn odottamisen vuoksi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Työtulot ovat kotitalouksien ja tulonsaajien vuoden aikana saamien palkka- ja yrittäjätulojen summa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Työvoimaan kuulumaton väestö koostuu henkilöistä, jotka tutkimusviikolla eivät olleet työllisiä tai työttömiä. Työvoimaan kuulumattomista voidaan käyttää myös käsitettä työvoiman ulkopuolella olevat.

Lue käsitteen koko määritelmä

Työvoimakustannukset kuvaavat kaikkia niitä kustannuksia, joita työnantajille aiheutuu työvoiman käytöstä. Työvoimakustannukset esitetään yleensä kustannuksina tehtyä työtuntia kohden. Työtiloista, työmatkoista tai verottomista päivärahoista aiheutuvat kustannukset eivät kuulu työvoimakustannuksiin.

Kokonaistyövoimakustannukset saadaan vähentämällä työvoimakustannuserien summasta työnantajatuet. Työnantajatukien tarkoituksena on rahoittaa työnantajan maksamista välittömistä korvauksista aiheutuvat kustannukset joko kokonaan tai osittain. Tällaisia tukia ovat työnantajan saamat työllistämistuet ja koulutuskorvaukset.

Työvoimakustannusindeksissä työvoimakustannuserät jaetaan seuraaviin ryhmiin:
- palkka ilman kertaluonteisia palkkaeriä
- kertaluonteiset palkkaerät
- sosiaaliturvan kustannukset

Työvoimakustannustutkimuksessa työvoimakustannuserät jaetaan seuraaviin pääryhmiin:
- välitön ansio
- kertaluonteiset palkkaerät
- vapaapäivien palkat
- maksut henkilöstörahastoihin
- luontoisetujen ja yritystuotteiden kustannukset
- sosiaaliturvan kustannukset
- koulutuskustannukset
- muut työvoimakustannukset

Välitön ansio on yhtä kuin tehdyltä työajalta kultakin palkanmaksuajalta maksetut palkat. Välitön ansio sisältää
- tehdyn työajan, aikaansaadun tuotoksen tai tehdyn työmäärän perusteella maksetut välittömät korvaukset
- ylityö-, vuorotyö- ja vastaavat korvaukset
- säännöllisesti kullakin palkanmaksujaksolla maksettavat lisäpalkkiot ja korvaukset.

Kertaluonteisia eriä ovat sellaiset maksut, joita ei makseta säännöllisesti jokaisella palkanmaksujaksolla. Näitä usein vain kerran vuodessa maksettavia palkanlisiä ovat esimerkiksi tulospalkkiot ja lomarahat sekä palvelusvuosikorvaukset eräillä tuntipalkka-aloilla. Kertaluonteisten erien maksamisesta voidaan sopia myös työehtosopimuksissa.

Vapaapäivien palkat ovat korvauksia, joita maksetaan lakisääteisistä, sopimusperusteisista tai vapaaehtoisesti myönnetyistä lomista, yleisistä vapaapäivistä tai muista palkallisista vapaapäivistä. Tyypillisiä eriä ovat vuosilomapalkat, kuukausipalkkaisten arkipyhien palkat, tuntipalkkaisten arkipyhäkorvaukset ja työajan lyhennysvapaan palkat.

Maksuiksi henkilöstörahastoihin luetaan yritysten työntekijöidensä säästöjärjestelmiin, kuten henkilöstörahastoihin, vuosittain mahdollisesti siirtämä summa.

Luontoisetujen ja yritystuotteiden kustannuksiksi sisällytetään kaikki työnantajalle aiheutuvat kustannukset tavaroista ja palveluista, jotka työnantaja antaa työntekijöidensä käyttöön. Tällaisia tavaroita ja palveluita ovat mm. autoetu ja työpaikkaruokailu, optiot sekä henkilöstön virkistys- ja sosiaalitoiminta. Oman henkilöstön palkkaa ei oteta huomioon.

Sosiaaliturvan kustannukset tarkoittavat summaa, jonka työnantajat maksavat työntekijöidensä sosiaaliturvaetuuksista. Lakisääteisiä, sopimusperäisiä tai vapaaehtoisia maksuja ovat mm. työeläke-, sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksut. Lisäksi tähän ryhmään kuuluvat ns. laskennallisina sosiaaliturvan rahoitukseen liittyvinä kustannuksina sairausajan ja perhevapaan palkat (nettona eli Kelan työnantajalle maksamat korvaukset vähennettynä) sekä työterveyshuollon kustannukset (myös nettona) ja työsuhteen päättymisestä johtuvat korvaukset.

Koulutuskustannuksiin kuuluvat mm. ammatillisten koulutuspalveluiden kustannukset, kursseille osallistumisten kustannukset, yritysten ulkopuolisten kouluttajien palkkiot ja maksut koulutusta järjestäville organisaatioille. Sen sijaan koulutuskustannuksiin eivät kuulu koulutukseen osallistuvien palkat, vaan ne lasketaan kuuluviksi tehdyn työajan palkkoihin.

Muita työvoimakustannuksia ovat mm. suoja- ja työvaatteista sekä työvoiman hankinnasta johtuvat kustannukset.

Euroopan Unionin työvoimakustannus -käsitteeseen sisältyviä, palkkasumman tai työvoiman perusteella maksettuja työnantajan veroja ei ole Suomessa.

Työvoimakustannukset -käsite vastaa osin Kansantalouden tilinpidon palkansaajakorvaukset -käsitettä, johon eivät kuitenkaan kuulu mm. työterveyshuolto-, koulutus- eikä rekrytointikustannukset.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Työvoimaan kuuluvien prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Täysin omaehtoisella ammatillisella aikuiskoulutuksella on tarkoitettu kaikkea sellaista ammattiin tai työhön liittyvää aikuiskoulutusta, jonka kustannuksiin työnantaja tai ammattiliitto ei ollut osallistunut eikä siihen ollut käytetty työaikaa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Epäillyn tilastovuonna tekemistä rikoksista törkein eli ns. päärikos. Rikoksen törkeysaste määritellään mm. rikoksesta annettavan tuomion perusteella.

Lue käsitteen koko määritelmä

Jaa