Käsitteet




Oppilaitosten käyttömenot


Oppilaitosten käyttömenoihin sisältyvät perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulukoulutuksen sekä yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen käyttömenot.

Käyttömenoiksi on luettu valtionosuusjärjestelmässä mukana olevien oppilaitosten osalta valtionosuuslainsäädännön mukaisesti ilmoitetut käyttötalouden bruttomenot sekä ns. pienet hankkeet. Ammatillisen koulutuksen menot ja ammattikorkeakoulukoulutuksen menot ennen vuotta 2015 eivät sisällä pieniä hankkeita. Pienten hankkeiden osuus ammatillisen koulutuksen menoista ja ammattikorkeakoulukoulutuksen menoista ennen vuotta 2015 on osittain arvioitu aikasarjatiedoissa. Investointimenot eivät sisälly käyttömenoihin. Opiskelijaa kohden lasketut käyttömenot on saatu jakamalla koulutussektorittaiset kustannusvuoden menot syyslukukauden opiskelijamäärien vuosikeskiarvolla. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen käyttömenoihin on lisätty laskennallisesti kuntien opetushenkilökunnan työnantajan eläkevakuutusmaksut vuosina 1995-2001.

Perusopetuksen menoiksi on laskettu peruskoulujen, peruskouluasteen erityiskoulujen sekä harjoittelukoulujen ja muiden peruskoulua vastaavien koulujen perusasteen menot. Sairaala- ja vammaisopetuksen sekä valtion koulukotien menot sisältyvät lukuihin. Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset eivät sisälly menoihin. Vuodesta 1999 alkaen menot sisältävät myös kansanopistojen järjestämän perusopetuksen. Ennen elokuuta 2000 peruskoulun yhteydessä tapahtuneen esiopetuksen menot sisältyvät perusopetuksen menoihin.

Lukiokoulutuksen menot sisältävät lukioiden menot sekä harjoittelukoulujen ja muiden lukiokoulutusta järjestävien oppilaitosten lukiokoulutuksen menot. Vuodesta 1999 alkaen menot sisältävät myös kansanopistojen järjestämän lukiokoulutuksen. Opiskelijakohtaisten menojen laskennassa aineopiskelijat sisältyvät opiskelijamääriin. Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset eivät sisälly menoihin.

Ammatillisen koulutuksen menot sisältävät ammatillisten oppilaitosten (ml. musiikkioppilaitokset, liikunnan koulutuskeskukset, kansanopistot ja ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset) ammatillisen peruskoulutuksen (tutkintoon johtavan koulutuksen) sekä valtionosuusrahoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen menot. Aikasarjatiedoissa kansanopistojen ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten ammatillisen peruskoulutuksen menot sisältyvät ammatillisen koulutuksen menoihin vuodesta 1999 alkaen. Valtionosuusrahoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen menot sisältyvät lukuihin vuodesta 2001 alkaen. Valtionosuusrahoitteinen ammatillinen lisäkoulutus on mukana tilastojulkistuksissa vuosi- ja aikasarjatiedoissa vuoden 2015 tiedoista alkaen. Valtionosuusrahoitteinen ammatillinen lisäkoulutus ei ole mukana tätä aikaisemmissa tilastojulkistuksissa. Ammatillisten erikoisoppilaitosten menot sisältyvät ammatillisen koulutuksen lukuihin. Tiedot eivät sisällä oppisopimuskoulutuksen, lääninhallitusten ostaman täydennyskoulutuksen ja maksullisen palvelutoiminnan menoja. Väliaikaisten ammattikorkeakoulujen, Ahvenanmaan ja sotilasalan ammatillisten oppilaitosten menot eivät ole mukana ammatillisen koulutuksen menoissa.

Ammattikorkeakoulukoulutus sisältää ammattikorkeakoulujen menot. Ahvenanmaan ammattikorkeakoulukoulutuksen menot eivät sisälly lukuihin. Ammattikorkeakoululain uudistuksesta ja tiedonkeruumuutoksista johtuen vuodesta 2015 alkaen tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietoihin. Tiedot ennen vuotta 2015 perustuvat valtionosuusjärjestelmän valtionosuuslainsäädännön mukaisesti ilmoitettuihin käyttötalouden bruttomenoihin. Vuodesta 2015 alkaen tiedot perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakouluilta keräämiin tietoihin. Poliisiammattikorkeakoulun menot sisältyvät ammattikorkeakoulumenoihin vuodesta 2015 alkaen. Ennen vuotta 2015 osa poliisiammattikorkeakoulun menoista sisältyy ammatillisen koulutuksen menoihin. Opiskelijakohtaisten menojen laskennassa poissaoleviksi ilmoittautuneet uudet opiskelijat eivät sisälly ammattikorkeakoulukoulutuksen opiskelijamääriin.

Yliopistokoulutus ja -tutkimus sisältää yliopistojen menot. Käyttömenoilla tarkoitetaan valtion tilinpäätöksen mukaisia budjettirahoitteisia toimintamenoja mukaan lukien talonrakennuksista ja kiinteistöjen hankinnasta aiheutuneet menot. Lisäksi yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen käyttömenoihin on sisällytetty yliopistojen ulkopuolinen tutkimusrahoitus. Yliopistojen menoissa ovat mukana valtion kiinteistölaitoksen vuokrat vuodesta 1995 alkaen (vuonna 1995 vain osan kustannusvuotta). Opiskelijakohtaisten menojen laskennassa ulkopuolinen tutkimusrahoitus sisältyy yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen menoihin.
Yliopistolain uudistuksen aiheuttamista muutoksista johtuen vuoden 2010 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietoihin. Vuonna 2010 luvut eivät sisällä siirtomäärärahoja yliopistojen toimintamenoihin ja yliopistojen yhteisiin menoihin. Vuodesta 2010 alkaen tiedot sisältävät momentin 29.40.50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan menot. Harjoittelukoulujen ja Kansalliskirjaston menot sekä yliopistojen arvonlisäverokompensaatio eivät sisälly lukuihin.



Aihealue

Määritelmän voimassaoloaika

  • Voimassa (31.12.2078) asti
  • Oppilaitosten käyttömenoihin sisältyvät perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulukoulutuksen sekä yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen käyttömenot.

    Käyttömenoiksi on luettu valtionosuusjärjestelmässä mukana olevien oppilaitosten osalta valtionosuuslainsäädännön mukaisesti ilmoitetut käyttötalouden bruttomenot sekä ns. pienet hankkeet. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulukoulutuksen menot eivät sisällä pieniä hankkeita. Pienten hankkeiden osuus ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulukoulutuksen menoista on osittain arvioitu aikasarjatiedoissa. Investointimenot eivät sisälly käyttömenoihin. Opiskelijaa kohden lasketut käyttömenot on saatu jakamalla koulutussektorittaiset kustannusvuoden menot syyslukukauden opiskelijamäärien vuosikeskiarvolla. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen käyttömenoihin on lisätty laskennallisesti kuntien opetushenkilökunnan työnantajan eläkevakuutusmaksut vuosina 1995-2001.

    Perusopetuksen menoiksi on laskettu peruskoulujen, peruskouluasteen erityiskoulujen sekä harjoittelukoulujen ja muiden peruskoulua vastaavien koulujen perusasteen menot. Sairaala- ja vammaisopetuksen sekä valtion koulukotien menot sisältyvät lukuihin. Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset eivät sisälly menoihin. Vuodesta 1999 alkaen menot sisältävät myös kansanopistojen järjestämän perusopetuksen. Ennen elokuuta 2000 peruskoulun yhteydessä tapahtuneen esiopetuksen menot sisältyvät perusopetuksen menoihin.

    Lukiokoulutuksen menot sisältävät lukioiden menot sekä harjoittelukoulujen ja muiden lukiokoulutusta järjestävien oppilaitosten lukiokoulutuksen menot. Vuodesta 1999 alkaen menot sisältävät myös kansanopistojen järjestämän lukiokoulutuksen. Opiskelijakohtaisten menojen laskennassa aineopiskelijat sisältyvät opiskelijamääriin. Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset eivät sisälly menoihin.

    Ammatillisen koulutuksen menot sisältävät ammatillisten oppilaitosten (ml. musiikkioppilaitokset, liikunnan koulutuskeskukset, kansanopistot ja ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset) ammatillisen peruskoulutuksen (tutkintoon johtavan koulutuksen) sekä valtionosuusrahoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen menot. Aikasarjatiedoissa kansanopistojen ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten ammatillisen peruskoulutuksen menot sisältyvät ammatillisen koulutuksen menoihin vuodesta 1999 alkaen. Valtionosuusrahoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen menot sisältyvät lukuihin vuodesta 2001 alkaen. Valtionosuusrahoitteinen ammatillinen lisäkoulutus on mukana tilastojulkistuksissa vuosi- ja aikasarjatiedoissa vuoden 2015 tiedoista alkaen. Valtionosuusrahoitteinen ammatillinen lisäkoulutus ei ole mukana tätä aikaisemmissa tilastojulkistuksissa. Ammatillisten erikoisoppilaitosten menot sisältyvät ammatillisen koulutuksen lukuihin. Tiedot eivät sisällä oppisopimuskoulutuksen, lääninhallitusten ostaman täydennyskoulutuksen ja maksullisen palvelutoiminnan menoja. Väliaikaisten ammattikorkeakoulujen, Ahvenanmaan ja sotilasalan ammatillisten oppilaitosten menot eivät ole mukana ammatillisen koulutuksen menoissa.

    Ammattikorkeakoulukoulutus sisältää ammattikorkeakoulujen menot. Ahvenanmaan ammattikorkeakoulukoulutuksen menot eivät sisälly lukuihin. Ammattikorkeakoululain uudistuksesta ja tiedonkeruumuutoksista johtuen vuoden 2015 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietoihin. Vuodesta 2015 alkaen tiedot sisältävät valtion tilinpäätöksen momentin 29.40.55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan menot. Opiskelijakohtaisten menojen laskennassa poissaoleviksi ilmoittautuneet uudet opiskelijat eivät sisälly ammattikorkeakoulukoulutuksen opiskelijamääriin.

    Yliopistokoulutus ja -tutkimus sisältää yliopistojen menot. Käyttömenoilla tarkoitetaan valtion tilinpäätöksen mukaisia budjettirahoitteisia toimintamenoja mukaan lukien talonrakennuksista ja kiinteistöjen hankinnasta aiheutuneet menot. Lisäksi yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen käyttömenoihin on sisällytetty yliopistojen ulkopuolinen tutkimusrahoitus. Yliopistojen menoissa ovat mukana valtion kiinteistölaitoksen vuokrat vuodesta 1995 alkaen (vuonna 1995 vain osan kustannusvuotta). Opiskelijakohtaisten menojen laskennassa ulkopuolinen tutkimusrahoitus sisältyy yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen menoihin.
    Yliopistolain uudistuksen aiheuttamista muutoksista johtuen vuoden 2010 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietoihin. Vuonna 2010 luvut eivät sisällä siirtomäärärahoja yliopistojen toimintamenoihin ja yliopistojen yhteisiin menoihin. Vuodesta 2010 alkaen tiedot sisältävät momentin 29.40.50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan menot. Harjoittelukoulujen ja Kansalliskirjaston menot sekä yliopistojen arvonlisäverokompensaatio eivät sisälly lukuihin.



    Määritelmää käyttävät tilastot

    Aihealue

    Määritelmän voimassaoloaika

    • Voimassa (31.12.2078) asti

    Lähdeorganisaatio

    • Tilastokeskus

    Lähikäsitteet

    Oppilaitosten käyttömenoihin sisältyvät perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulukoulutuksen ja yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen käyttömenot.

    Käyttömenoiksi on luettu valtionosuusjärjestelmässä mukana olevien oppilaitosten osalta kirjanpidon mukaiset valtionosuuslainsäädännön mukaisesti ilmoitetut käyttötalouden bruttomenot, sekä sellaiset investointimenot perustamishankkeista, joiden kokonaiskustannukset alittavat valtioneuvoston perustamishankkeille vahvistaman vähimmäismäärän. Investointimenot eivät sisälly käyttömenoihin. Pienet hankkeet sisältyvät käyttömenoihin. Opiskelijaa kohden lasketut käyttömenot on saatu jakamalla koulutussektorittaiset kustannusvuoden menot syyslukukauden opiskelijamäärien vuosikeskiarvolla. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen käyttömenoihin on lisätty laskennallisesti kuntien opetushenkilökunnan työnantajan eläkevakuutusmaksut vuosina 1995-2001.

    Perusopetuksen menoiksi on laskettu peruskoulujen, peruskouluasteen erityiskoulujen sekä harjoittelukoulujen ja muiden peruskoulua vastaavien koulujen perusasteen menot. Sairaala- ja vammaisopetuksen sekä valtion koulukotien menot sisältyvät lukuihin. Vuodesta 1999 alkaen menot sisältävät myös kansanopistojen järjestämän perusopetuksen. Ennen elokuuta 2000 peruskoulun yhteydessä tapahtuneen esiopetuksen menot sisältyvät perusopetuksen menoihin.

    Lukiokoulutuksen menot sisältävät lukioiden menot sekä harjoittelukoulujen ja muiden lukiokoulutusta järjestävien oppilaitosten lukiokoulutuksen menot. Vuodesta 1999 alkaen menot sisältävät myös kansanopistojen järjestämän lukiokoulutuksen. Opiskelijakohtaisten menojen laskennassa aineopiskelijat sisältyvät opiskelijamääriin.

    Ammatillisen koulutuksen menot sisältävät ammatillisten oppilaitosten (ml. musiikkioppilaitokset, liikunnan koulutuskeskukset, kansanopistot ja ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset) ammatillisen peruskoulutuksen (tutkintoon johtavan koulutuksen) menot. Aikasarjatiedoissa kansanopistojen ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten ammatillisen peruskoulutuksen menot sisältyvät ammatillisen koulutuksen menoihin vuodesta 1999 alkaen. Ammatillisten erikoisoppilaitosten menot sisältyvät ammatillisen koulutuksen lukuihin. Tiedot eivät sisällä oppisopimuskoulutuksen, lääninhallitusten ostaman täydennyskoulutuksen ja maksullisen palvelutoiminnan menoja. Väliaikaisten ammattikorkeakoulujen, Ahvenanmaan ja sotilasalan ammatillisten oppilaitosten menot eivät ole mukana ammatillisen koulutuksen menoissa.

    Ammattikorkeakoulukoulutus sisältää väliaikaisten ja vakinaisten ammattikorkeakoulujen menot. Ahvenanmaan ammattikorkeakoulukoulutuksen menot eivät sisälly lukuihin. Opiskelijakohtaisten menojen laskennassa poissaoleviksi ilmoittautuneet uudet opiskelijat eivät sisälly ammattikorkeakoulukoulutuksen opiskelijamääriin.

    Yliopistokoulutus ja -tutkimus sisältää yliopistojen menot. Käyttömenoilla tarkoitetaan valtion tilinpäätöksen mukaisia budjettirahoitteisia toimintamenoja mukaan lukien talonrakennuksista ja kiinteistöjen hankinnasta aiheutuneet menot. Lisäksi yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen käyttömenoihin on sisällytetty yliopistojen ulkopuolinen tutkimusrahoitus. Yliopistojen menoissa ovat mukana valtion kiinteistölaitoksen vuokrat vuodesta 1995 alkaen (vuonna 1995 vain osan kustannusvuotta). Opiskelijakohtaisten menojen laskennassa ulkopuolinen tutkimusrahoitus sisältyy yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen menoihin.



    Määritelmää käyttävät tilastot

    Aihealue

    Määritelmän voimassaoloaika

    • 1.1.1995 - 31.12.2005

    Lähdeorganisaatio

    • Tilastokeskus

    Lähikäsitteet

Lähdeorganisaatio

  • Tilastokeskus

Jaa