Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastosta ei enää tuoteta uusia tietoja.

Julkaistu: 21.3.2013

Korkeasti koulutettujen työllisyysaste on korkea

Tilastokeskuksen mukaan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste oli 83,8 prosenttia vuonna 2010. Luku oli 15 prosenttiyksikköä suurempi kuin 16–64 vuotiaalla väestöllä keskimäärin. Työllisyysaste on pääsääntöisesti parantunut kaikilla koulutustasoilla vuoden 2008 taantumaan saakka, jonka jälkeen erityisesti alempien korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste heikkeni väliaikaisesti. Tohtoreiden työllisyysaste on pysynyt korkeana, yli 90 prosentin tasolla koko vuosikymmenen. Myös ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisyysaste on huipputasolla.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste tutkintotason mukaan vuosina 2000–2010

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste tutkintotason mukaan vuosina 2000–2010

Tekniikan alalta valmistuneiden ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste putosi taantuman myötä noin kolme prosenttiyksikköä vajaaseen 88 prosenttiin. Luonnontieteilijöiden työllisyysasteen kehitys oli niin ikään laskeva, Heidän työllisyysasteensa pienentyi 2000–luvulla kahden prosenttiyksikön verran ja oli vajaat 85 prosenttia vuonna 2010. Lääke- ja terveystieteen ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste kasvoi ollen lähes 93 prosenttia tarkastelujakson lopussa. Myös humanistien työllisyysaste parani.

Ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste tieteenaloittain vuosina 2000–2010

Ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste tieteenaloittain vuosina 2000–2010

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli 1,19 miljoonaa vuonna 2010. Heistä reilut 2 prosenttia oli ulkomaan kansalaisia. Ulkomaalaisten osuus on kasvanut prosenttiyksikön verran vuosikymmenessä. Samaan aikaan kaikkien 16–74 —vuotiaiden ulkomaalaisten osuus on kasvanut 1,7 prosenttiyksikköä. Suurin osa ulkomaalaisista, 37 prosenttia, tuli EU-maista. Muista Euroopan maista tuli 30 prosenttia, Aasiasta 19 prosenttia ja muualta maailmasta 14 prosenttia.

Ulkomaalaisten korkeasti koulutettujen osuus väestöstä vuosina 2000–2010

Ulkomaalaisten korkeasti koulutettujen osuus väestöstä vuosina 2000–2010

Ulkomaalaisten ylemmän korkea-asteen ja tutkijankoulutusasteen tutkinnon suorittaneiden työllisten osuus omassa viiteryhmässään kasvoi humanisteja lukuun ottamatta tasaisesti 2000–luvulla. Tieteenalojen väliset erot olivat pieniä. Lääke- ja terveystieteen sekä tekniikan alalla tutkinnon suorittaneet ulkomaan kansalaiset edustivat hieman suurempaa osuutta. Yhteiskuntatieteet puolestaan houkutteli suhteellisesti hieman muita tieteenaloja vähemmän ulkomaalaisia Suomeen. Tämä johtuu opettajien suuresta määrästä yhteiskuntatieteen alalla. Kun tarkastellaan kaikkein korkeimmin koulutettuja henkilöitä, tohtoreita, kuva muuttuu. Ulkomaalaisten tekniikan tohtoreiden osuus kaikista tekniikan tohtoreista lisääntyi kolmella prosenttiyksiköllä vuosikymmenessä vakiintuen noin 6,5 prosentin tasoon. Ulkomaalaisten lääketieteen tohtoreiden osuus on pysynyt matalana, alle 2 prosentin tasolla koko tarkastelujakson ajan.

Ylemmän korkea-asteen ja tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneiden työllisten osuus tieteenaloittain vuosina 2000–2010

Ylemmän korkea-asteen ja tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneiden työllisten osuus tieteenaloittain vuosina 2000–2010

Ulkomaalaisten tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllisten osuus tieteenaloittain vuosina 2000–2010

Ulkomaalaisten tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllisten osuus tieteenaloittain vuosina 2000–2010

Lähde: Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2011. Tilastokeskus

Lisätietoja: Marianne Kaplas 09 1734 3421, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (15 sivua 353,5 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 21.03.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3228. 2011. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 15.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tthv/2011/tthv_2011_2013-03-21_tie_001_fi.html