Energian käyttö ja lähteet 1917-2007

Suomen itsenäistyessä vuonna 1917 valtaosa metsistämme vuosittain hakatusta puusta oli polttopuuta. Polttopuun käyttö alkoi nopeasti vähentyä ja metsäteollisuuden puunkäyttö vastaavasti kasvoi vasta toisen maailmansodan jälkeen. Fossiilisten polttoaineiden käyttö alkoi puolestaan kasvaa voimakkaasti 1960-luvulla. Energiakriisi 1970-luvulla hidasti selvästi kasvua, jopa pysäytti sen, mutta fossiilisista polttoaineista ollaan edelleen voimakkaasti riippuvaisia. Pääosa sähköstä tuotettiin vielä 1960-luvulla vesivoimalla. Lämpövoimaa alettiin tuottaa aluksi hiilellä ja öljyllä, myöhemmin tulivat mukaan turve, maakaasu ja 1970-luvun lopulta alkaen ydinvoima.

 

Hakaniementori toimi molempien maailmansotien aikana Helsingin halkovarastona.
Lähde: Helsingin kaupunginmuseo

Puun käyttö tehostunut

Itsenäisyyden alussa metsistämme hakattiin vuosittain vajaat 30 miljoonaa kuutiometriä puuta, tästä yli 20 miljoonaa kuutiometriä oli polttopuuta (kuvio 1). Viime sodan aikana polttopuuta hakattiin jopa 25 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Polttopuuta myytiin halkoina, jotka vielä 1960-luvullakin näkyivät kaikkialla suomalaisessa maalaismaisemassa ja kaupunkiympäristössä. Puuta käytettiin lämmityksen lisäksi ainakin höyryvetureissa ja -laivoissa.

Energiapuun hakkuut pienenivät 1990-luvulle saakka ja ovat sen jälkeen olleet noin 5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Metsien kokonaishakkuut sen sijaan ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosisadan alusta lähtien. Nykyisin metsistämme hakataan vuosittain puuta yli 60 miljoonaa kuutiometriä, mikä on kuitenkin vähemmän kuin puuston vuotuinen kasvu. Lisäksi Suomeen tuodaan raakapuuta noin 16 miljoonaa kuutiometriä. Puu käytetään enimmäkseen metsäteollisuuden raaka-aineena.

Vaikka energiapuun hakkuut ovat pienentyneet, puupolttoaine on edelleen tärkeää Suomen energiataloudessa: vuonna 2005 viidennes energian kokonaiskulutuksesta saatiin puuperäisistä polttoaineista. Puun pienkäytön osuus on pieni, mutta puuperäistä energiaa saadaan hyödyntämällä sahojen ja vaneritehtaiden puujäämiä ja kuoria sekä massateollisuuden puuperäisiä jäteliemiä. Puuaineksen tehokkaampaan hyödyntämiseen metsäteollisuudessa ja energian säästöön ovat kannustaneet sekä taloudelliset että ympäristönsuojelulliset tavoitteet.

Kuvio 1. Polttopuun sekä muun puuperäisen energian käyttö Suomessa

 

Sota-ajan mottitalkoot näkyvät piikkinä metsistä hakatun polttopuun määrää kuvaavassa aikasarjassa. Toisen maailmansodan jälkeen polttopuun käyttö on vähentynyt nopeasti, muiden puuperäisten polttoaineiden käyttö lisääntynyt selvästi.

Lähteet: Metsätilastollinen vuosikirja ja Energia-verkkopalvelu

Fossiiliset polttoaineet säilyttäneet vahvan asemansa

Fossiilisten polttoaineiden - öljyn, maakaasun ja kivihiilen - käyttö lisääntyi Suomessa itsenäisyyden ensimmäisten vuosikymmenten ajan aina 1970-luvun alun energiakriisiin saakka. Sen jälkeen kasvuvauhti hidastui, jopa pysähtyi. Nykyisin fossiilisia polttoaineita käytetään noin 500-kertainen määrä verrattuna vuoteen 1917.

Öljyn käyttö lisääntyi erittäin nopeasti 1960-luvulla (kuvio 2). Öljyn käyttöä lisäsivät henkilöautoistuminen sekä tuolloin vielä halvan öljyn käyttäminen yhä laajemmin lämmitykseen ja jopa sähköntuotantoon voimalaitoksissa. Maaseudullakin puu-uunit purettiin ja tilalle ostettiin öljykamiinoita. Kotimainen energia korvautui tuontienergialla.

Öljynkulutus noin viisinkertaistui Suomessa vuodesta 1960 huippuvuoteen 1973, jolloin tuli pysähdys: Lähi-Idän kriisi johti öljyn käyttöön poliittisena aseena ja öljynviejämaiden järjestön, OPECin perustamiseen. Öljykriisi käynnisti toimenpiteet energian säästämiseksi ja joudutti vaihtoehtoisten energialähteiden kehittämistä öljyn ja muiden fossiilisten polttoaineiden rinnalle. Öljystä on kuitenkin vaikea päästä kokonaan eroon niin kauan kuin esimerkiksi liikennevälineet toimivat pääasiassa fossiilisilla polttoaineilla.

Kuvio 2. Öljyn kulutus Suomessa 1960-2005

Lähde: Energia-verkkopalvelu

Öljyn lisäksi Suomessa käytetään fossiilisista polttoaineista hiiltä ja maakaasua, jonka käyttö lisääntyi maakaasuputken auettua silloisesta Neuvostoliitosta Suomeen 1974. Sekä hiiltä että maakaasua käytetään lähinnä teollisuudessa ja voimalaitoksissa sähkön ja lämmön tuotantoon.

Turvetta alettiin käyttää energiantuotantoon laajamittaisesti 1970-luvun energiakriisin jälkeen. Suomalaiset pitävät turvetta hitaasti uusiutuvana biomassapolttoaineena, mutta kasvihuonekaasupäästöjä laskettaessa sitä käsitellään kuten fossiilisia polttoaineita. Vuonna 2005 astui voimaan Kioton pöytäkirja ja samana vuonna alkoi Euroopan unionin sisäinen fossiilisista polttoaineista ja turpeesta peräisin olevien hiilidioksidipäästökiintiöiden kauppa. Nämä asettavat rajat fossiilisen energian käytölle tulevaisuudessa.

Sähköntuotanto monipuolistunut

Vuonna 1917 sähköä kulutettiin Suomessa 205 gigawattituntia (GWh; taulukko 1). Suomen 90-vuotisen itsenäisyyden aikana kulutus on kasvanut neljäsataakertaiseksi noin 86 000 gigawattituntiin. Sähkön käyttö kasvoi nopeimmin maailmansotien välisenä aikana ja kasvu jatkuu edelleen. Yhä suurempi osa energiasta kulutetaan sähkönä. Teollisuus käyttää sähköstä yli puolet, sähkölämmitykseen käytetään nykyään kymmenen prosenttia sähköstä.

Taulukko 1. Energian kulutus Suomessa 1885 - 2005

  Fossiilisten
polttoaineiden
ja turpeen käyttö
Sähkön
kulutus
Polttopuun
hakkuut
  PJ GWh Milj. m3
1885 2 0 15
1890 2 1 15
1895 2 2 15
1900 6 17 16
1905 6 28 18
1910 11 90 20
1915 1 211 22
1917 1 205 23
1920 5 289 22
1925 14 607 20
1930 32 1 206 20
1935 46 2 095 20
1940 36 1 789 23
1945 13 2 959 25
1950 80 4 164 20
1955 121 6 824 18
1960 174 8 789 17
1965 292 14 242 12
1970 509 21 817 10
1975 574 29 176 8
1980 686 39 921 5
1985 628 52 043 4
1990 692 62 334 3
1995 706 68 946 5
2000 706 79 158 5
2005 709 84 797 5

Lähteet, ks. lähdeluettelo

1970-luvun alkuun saakka sähkö tuotettiin pääasiassa vesivoimalla. Imatran vesivoimalaitoksen rakennustyöt aloitettiin vuonna 1922, ja tuo aikanaan Euroopan suurin vesivoimalaitos valmistui ja sähkön tuotanto aloitettiin vuonna 1929. Imatran voimalaitos on edelleen Suomen suurin vesivoimalaitos ja tuottaa sähköä seitsemän koneiston voimalla.

Lämpövoimaa alettiin tuottaa aluksi hiilellä ja öljyllä, myöhemmin tulivat mukaan turve, maakaasu ja 1970-luvun lopulta alkaen ydinvoima. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto alkoi teollisuudesta. Kaukolämmön tuotanto kiinteistöjen lämmitykseen aloitettiin 1960-luvulla. Nykyään yli puolet kiinteistöjen lämmitysenergiasta on kaukolämpöä.

Ydinvoimalla tuotetaan tällä hetkellä noin neljännes Suomessa käytetystä sähköstä (kuvio 3). Suomen neljä ensimmäistä ydinvoimalaa rakennettiin 1970-1980-lukujen taitteessa ilman suurta poliittista keskustelua. Ukrainassa tapahtui Tšernobylin ydinvoimalassa traaginen onnettomuus vuonna 1986, minkä jälkeen ydinvoimaloiden rakennushankkeet jäädytettiin lähes kaikkialla. Eduskunta äänesti viidettä ydinvoimalaa vastaan vuonna 1993, mutta päätti vuonna 2002 viidennen ydinvoimalan rakentamisesta. Rakentaminen alkoi vuonna 2003.

Noin viidesosa Suomessa käytetystä sähköstä on tuontisähköä. Suomi on ollut myös osa yhteispohjoismaisia sähkömarkkinoita vuodesta 1998. Tuonti pohjoismaista vaihtelee Norjan ja Ruotsin vesivoimatilanteesta riippuen. Sähköä tuodaan Suomeen myös Venäjältä ja vuodesta 2007 lähtien myös Virosta.

Kuvio 3. Sähkön hankinta

Lähde: Energia-verkkopalvelu

Energiatilastot

Energiatilastojen tuottaminen aloitettiin vasta 1970-luvun energiakriisin jälkeen runsaat 30 vuotta sitten. Ensimmäisen kokoavan energiatilastojulkaisun laati kauppa- ja teollisuusministeriö vuonna 1976.

Varsinaiset systemaattiset energiatilastot sisältävät aikasarjoja tilastovuodesta 1960 alkaen. Sitä edeltävältä ajalta on käytössä muista tilastoista saatavia erillistietoja esimerkiksi sähkön tuotannosta ja metsien hakkuista. Päävastuu energiatilastojen laadinnasta siirtyi 1990-luvulla Tilastokeskukselle.

Lisätietoja: tilastopäällikkö Leo Kolttola (09) 1734 3234, Tilastokeskus

Lähteitä ja linkkejä


Päivitetty 30.3.2007

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tuotteet ja palvelut > Tietoa teemoittain > Suomi 1917-2007 > Energian käyttö ja lähteet 1917-2007

Navigointi

Tuotteet ja palvelut

Suomi 1917-2007

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 029 551 1000 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute