Suomen kesä tilastojen valossa 2020

Kesällä lomaillaan, matkaillaan ja ollaan myös töissä

Heinäkuu on suosituin lomakuukausi

Kesällä 2019 Suomen työllisestä työvoimasta 33 prosenttia lomaili heinäkuussa. Kesäkuussa lomalla oli 12 prosenttia ja elokuussa 13 prosenttia työllisistä. Työvoimatutkimuksen lomatiedot ovat tietoja siitä, kuinka moni työllinen oli lomalla kyseisellä tutkimusviikolla.

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.

Kotimaan helteistä Välimeren aurinkoon

Suomalaisten kotimaassa tehtyjen vapaa-ajan matkojen määrä pysyi ennallaan touko–elokuussa 2019 edellisvuoteen nähden, mutta ulkomaille suuntautunut matkailu väheni edellisvuodesta.Viron suosio suomalaisten kesäkohteena väheni jo toisena peräkkäisenä vuonna. Välimeren pohjoispuolen maihin tehtiin kesällä 2019 yhteensä 650 000 matkaa, joka oli saman verran kuin vuotta aiemmin. Turkki ja Kreikka menettivät hieman suosiotaan, mutta Italian matkojen määrä lisääntyi edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kaikkiaan suomalaiset tekivät vuoden 2019 touko–elokuussa 3,1 miljoonaa vapaa-ajanmatkaa ulkomaille.

Lähde: Tilastokeskus, Suomalaisten matkailu 2019.

9,5 miljoonaa yöpymistä kotimaan majoitusliikkeissä viime kesänä

Kesällä 2019 (touko-elokuu) Suomen majoitusliikkeiden yöpymisvuorokausien määrä oli lähes 9 539 300. Yöpymisten määrä lisääntyi 5,5 prosenttia edellisvuodesta. Kotimaisten yöpymisten määrä kasvoi 6,1 prosenttia ja ulkomaisten yöpymisten määrä nousi 4 prosenttia edellisvuodesta. Kotimaisia yöpymisiä oli yhteensä lähes 6 885 600 ja ulkomaisia yöpymisiä yli 2 653 700.

Lähde: Tilastokeskus, Majoitustilasto, Yöpymiset kaikissa majoitusliikkeissä kuukausittain vuonna 2019.

Kesällä seilataan sisävesillä ja Saimaan kanavalla

Vuonna 2019 kotimaan vesiliikenteen matkustajamäärä rannikolla ja sisävesillä oli yhteensä 4,75 miljoonaa. Matkustajamäärä kasvoi kolme prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Rannikon osuus matkustajamäärästä oli 4,5 miljoonaa (95 %) ja sisävesien 0,23 miljoonaa (5 %). Sisävesien matkustajamäärä on ollut viimeiset kymmenen vuotta alle puoli miljoonaa ja rannikon noin neljä miljoonaa vuosittain. Vuonna 2019 eniten matkustajia oli Suomenlahden alueella, 3,2 miljoonaa.

Saimaan kanavan läpi kulki viime vuonna 18 900 matkustajaa, mikä on 2 500 matkustajaa enemmän kuin vuonna 2018. Huvialuksissa kanavan läpi kulki 2 490 henkilöä.

Lähteet:
Tilastokeskus, Kotimaan vesiliikenne, Kotimaan vesiliikenteen kuljetukset kasvoivat vuonna 2019.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Kanavaliikenteen tilastot 2019.

Merimerkit merenkulkijoiden turvana

Suomen merialueilla on monenlaisia turvalaitteita eli merimerkkejä. Esimerkiksi viitat, poijut ja reunamerkit osoittavat väyläalueen reunaa. Vuonna 2019 merenkävijöitä opasti 24 815 viittaa, 1 030 poijua ja 195 reunamerkkiä. Valaistuja merimajakoita oli 45. Kaiken kaikkiaan Suomen merialueilla on 34 839 turvalaitetta. Väyläviraston ylläpitämiä näistä on 73 prosenttia, kuntien ja yksityisten tahojen ylläpitämiä 27 prosenttia.

Lähde: Väylävirasto, Merenkulun turvalaitteet.

Kesätyöntekijät

Viime vuonna Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsenyritykset tarjosivat noin 130 000 kesätyöpaikkaa. Kesätyöpaikkoja eniten tarjonnut yksittäinen ala on kaupan ala. Jäsenyrityksissä enteiltiin kesätyöpaikkojen lisäämistä kesäksi 2020, mutta koronan takia tilanne on päinvastainen. Myös SAK:n kyselyn mukaan kesätyöpaikkoja on ollut tarjolla tänä kesänä viime vuoteen verrattuna merkittävästi vähemmän. Vain 56 prosenttia SAK:laisista luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikalleen palkataan tänä vuonna kesätyöntekijöitä. Vuonna 2019 näin kertoi 71 prosenttia luottamushenkilöistä.

Lähteet:
Elinkeinoelämän keskusliitto, tiedote, 10.12.2019, Tarjottujen kesätyöpaikkojen määrä pysynyt korkeana.
Elinkeinoelämän keskusliitto, uutinen, 15.4.2020, Taina Susiluoto: Nuoria tarvitaan koronakesänä maatilojen kausitöissä!
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, ajankohtaista, 26.5.2020, SAK:n kysely: Kesätyöpaikkojen määrä romahti ja yhä useampi nuori jää ilman työkokemusta.

Kesä kutsuu mökille

1,7 kesämökkiä neliökilometrillä

Suomessa oli vuonna 2019 kaikkiaan 511 900 kesämökkiä, keskimäärin 1,7 kesämökkiä neliökilometrillä. Kesämökkien lukumäärällä mitattuna suurin mökkikunta on Kuopio, toiseksi suurin Mikkeli ja kolmanneksi suurin Parainen. Sekä Kuopiossa että Mikkelissä on yli 10 000 kesämökkiä. Kun mökkitiheyttä tarkastellaan vertaamalla kesämökkien määrää vakinaisesti asuttujen asuntojen määrään, kiilaa Parainen ykköseksi. Kaikkiaan 64 kunnassa oli vuonna 2019 enemmän mökkejä kuin vakinaisesti asuttuja asuntoja. Tihein mökkiasutus taas oli Kustavissa, Kaskisissa ja Naantalissa, joissa oli keskimäärin 15–19 kesämökkiä maaneliökilometrillä.

Suomalaisten kesämökkien keskikoko on 49 neliötä ja mediaani 41 neliötä. Kesämökki sijaitsee yleensä melko lähellä omaa asuinpaikkaa. Keskimääräinen matka kodin ja kesämökin välillä oli 92 kilometriä ja mediaani oli 39 kilometriä.

Lähde: Tilastokeskus, Rakennukset ja kesämökit, Kesämökit 2019.

Kesämökkien omistajien keski-ikä 63 vuotta

Kesämökeistä 434 600 oli yksityisten henkilöiden omistuksessa. Lähes 816 800 suomalaista kuului vuonna 2019 kesämökin omistavaan asuntokuntaan. Kesämökkien omistajien keski-ikä oli 63 vuotta, ja alle 40-vuotiaita omistajia oli vain 6 prosenttia kaikista mökinomistajista. Lähes 40 prosentilla mökeistä oli omistajana kahden aikuisen henkilön asuntokunta ja 12 prosentilla oli omistajatalouksissa alle 18-vuotiaita lapsia. Kesämökin omistajajoukosta lähes 60 prosenttia asui joko omakoti- tai paritalossa.

Vuokramökkien suhteen viime kesän vilkkain kuukausi oli viime vuonna heinäkuu, jolloin vuokramökkiyöpymisiä oli lähes 367 000. Yhteensä vuoden 2019 touko–elokuussa oli noin 890 000 vuokramökkiyöpymistä. Näistä kotimaisia yöpymisiä oli 710 000 ja ulkomaisia yöpymisiä 180 000. Vuokramökkien keskihinnat olivat korkeimmat kesäkuussa, jolloin keskimääräinen mökkivuorokausi maksoi 111,33 euroa. Edullisimmat mökkivuorokaudet olivat toukokuussa (77,30 euroa).

Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksen kyselyn mukaan mökkeilyn suosio on pysynyt vakaana vuosien 2002 ja 2017 välillä. Vastaajista 46 prosenttia vietti lomaa omassa käytössä olevalla kesämökillään, vapaa-ajan asunnolla tai kakkosasunnolla vuonna 2002. Samalla tavoin lomaa vietti 49 prosenttia vastaajista vuonna 2017. Miehet viettivät aikaa mökillä hieman enemmän kuin naiset. Lue lisää mökkeilyn suosiosta Miia Huomon Tieto&trendit-artikkelista Lomamatkoja tehdään entistä enemmän – mökkeilyn suosio on pysynyt vakaana.

Lähteet: Tilastokeskus, Rakennukset ja kesämökit, Kesämökit 2019 ja Vuokramökkitilasto (kokeellinen tilasto), Vuoden 2019 touko-elokuussa noin 890 000 vuokramökkiyöpymistä.

Kesämökkimarkkinat ja korona

Koronavirusepidemia on sähköistänyt mökkimarkkinoita. Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilaston mukaan koronakevät on tuonut 17 prosentin nousun kesämökkien kauppamäärissä tammi–toukokuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Kiinteistönvälitysalan keskusliiton tilastojen mukaan loma-asuntojen myyntimäärät kasvoivat tammi–huhtikuussa Pirkanmaalla 82 prosenttia, Etelä-Karjalassa 78 prosenttia, Kainuussa ja Kymenlaaksossa 70 prosenttia, Uusimaalla 60 ja Päijät-Hämeessä 55 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen ajankohtaan. Myös OP:n mukaan kesämökkejä menisi nyt kaupaksi enemmän kuin niitä saadaan myyntiin. OP Kodin kautta kesämökkejä myytiin tammi-huhtikuussa 30 prosenttia viime vuotta enemmän. Osuuspankeista haettiin lainoja vapaa-ajan asunnon ostamiseen tai rakentamiseen huhtikuussa yli 40 prosenttia enemmän kuin viime vuoden huhtikuussa.

Lähteet:
Maanmittauslaitos, ajankohtaista, 4.6.2020, Koronakevään mökkikauppa kääntymässä myyjän markkinaksi.
Kiinteistönvälitysalan keskusliitto, ajankohtaista, Asuntomarkkinat 14.5.2020, Korona katkaisi asuntokaupan lennon – vanhoja asuntoja myytiin huhtikuussa 34 % vähemmän verrattuna vuoden takaiseen.
OP, tiedote, 13.5.2020, Kesämökkejä menisi kaupaksi enemmän kuin niitä saadaan myyntiin – lainoja haettiin huhtikuussa yli 40 prosenttia viime vuotta enemmän

Kesä on häiden ja muiden iloisten perhetapahtumien aikaa

Elokuussa sanottiin eniten "tahdon"

Kesä on säilyttänyt suosionsa avioliittoon vihkimisen ajankohtana. Vuonna 2019 solmituista avioliitoista 42 prosenttia solmittiin kesä-, heinä- ja elokuussa. Suosituin avioitumiskuukausi oli elokuu, jolloin 3 728 paria solmi avioliiton. 2010-luvulla heinä- ja elokuu ovat vuorotelleet suosituimpana avioitumiskuukautena. Häät ajoittuvat useimmiten viikonloppuihin, ja suosituimman avioitumiskuukauden muuttumiseen vaikuttaa viikonloppujen määrän vaihtelu kuukausissa vuosittain. Avioliittoja solmittiin eniten 10. elokuuta, jolloin vihittiin 524 paria. Toiseksi eniten vihille mentiin elokuun 3. päivä (501 paria) ja kolmanneksi eniten heinäkuun 27. päivä (491 paria).

Lähteet: Tilastokeskus, Siviilisäädyn muutokset, Solmittujen avioliittojen määrä väheni edelleen ja Siviilisäädyn muutokset kuukausittain 1990–2019.

Kesävauvat

Vuonna 2019 vauvoja syntyi eniten heinäkuussa, 4 128 lasta. Toiseksi eniten vauvoja syntyi elokuussa (4 122). Kesävauvojen syntymistä voi tarkastella aikasarjana aina vuodesta 1900 alkaen Tilastokeskuksen StatFin-tietokannan Elävänä syntyneet kuukausittain 1900–2019 -taulukon avulla.

Lähde: Tilastokeskus, Syntyneet, Elävänä syntyneet kuukausittain 1900–2019.

Rippikoulun vetovoima säilyy, Prometheus-leirien suosio kasvanut

Vuonna 2019 rippikouluun osallistui yhteensä 49 931 nuorta. Kaikista 15-vuotiaista rippikouluun osallistui yli 77 prosenttia. Uskonnollisesti sitoutumattomille Prometheus- eli protuleireille osallistui viime vuonna 1 011 henkilöä, mikä on noin 1,7 prosenttia 15-vuotiaiden ikäluokasta. Aiemmin 2010-luvulla protuleirin kävi vuosittain noin 850 nuorta eli 1,5 prosenttia ikäluokasta. Noin joka viides protuleirin käyvä kuuluu johonkin uskontokuntaan ja joka seitsemäs käy myös rippileirin.

Lähteet:
Suomen evankelis-luterilainen kirkko, 4.2.2020, Rippikoulu on hyvässä myötätuulessa.
Prometheus-leirin tuki ry, Valokuvia ja tietoa toimittajille ja medialle.
Tilastokeskus, Väestörakenne, Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan, 1970–2019.

Millainen on kesän 2020 sää?

Kesän hellehuippu on ollut jo kahtena viime kesänä heinäkuussa 33,7 astetta. Vuonna 2019 Porvoon Emäsalossa ja vuonna 2018 Vaasan Klemettilässä. Miten mahtaa olla tämän kesän sään laita? Ilmatieteen laitoksen vuodenaikojen tilastoista löytyy jatkuvasti päivittyvä kesän 2020 säätilasto, joka kertoo kesän hellehuiput paikkakunnittain. Voit tutustua Ilmatieteen laitoksen sivuilla myös muun muassa helletilastoihin sekä juhannuksen, naistenviikon ja Jaakon päivän säätilastoihin.

Lähteet:
Ilmatieteen laitos, kesätilastot, Kesä 2019, Helletilastot, Juhannussäät, Naistenviikko, Heittääkö Jaakko kylmän kiven? ja Ilmastokatsaus, 23.9.2019, Euroopassa rikottiin kesällä lämpöennätyksiä.

Kesän perinteiset herkut

Kesällä syödään kotimaisia kasviksia

Yöpakkaset ovat viivästyttäneet ensisatojen valmistumista noin viikolla. Varhaisperunoiden nostot aloitettiin toukokuun viimeisellä viikolla. Kilomäärät ovat kylmyyden takia alkuun vielä melko pieniä. Ensimmäiset avomaan varhaisperunat ovat jo kaupoissa. Koko maan varhaisperunoista yli 70 prosenttia tuotetaan Varsinais-Suomessa. Varhaisperunasato vuonna 2019 oli 619 miljoonaa kiloa ja sato kasvoi kolme prosenttia vuodesta 2018. Hernesato puolestaan kasvoi peräti 69 prosenttia ja oli 34 miljoonaa kiloa vuonna 2019. Varhaisperunan kokonaissadon arvioidaan muodostuvan tavanomaiseksi, tai hieman tavanomaista pienemmäksi. Avomaavihanneksia saatiin 189 miljoonaa kiloa vuonna 2019, joista porkkanaa 77 miljoonaa kiloa. Kasvihuonevihannestuotanto oli 100 miljoonaa kiloa, josta kurkkua oli 48 ja tomaattia 40 miljoonaa kiloa. Valtakunnallista varhaisvihannesten ja -perunoiden viikkoa vietetään 15.–21.6.2020.

Lähteet:
Luonnonvarakeskus Luke, Satotilasto 2019 ja Puutarhatilastot 2019.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, tiedote, 8.6.2020, Kasviskausi pyörähtää käyntiin.

Mansikka on kesän kestosuosikki

Suomalainen syö noin kolme kiloa mansikoita vuodessa ja kulutus on voimakkaasti sesonkiluonteista. Vuonna 2016 kotitaloudet kuluttivat mansikoihin keskimäärin 35 euroa. Tänä vuonna kotimaiset mansikat tulevat juhannuspöytiin kasvutunneleista. Vuonna 2019 marjoja tuotettiin 21 miljoonaa kiloa, josta mansikan osuus oli lähes 18 miljoonaa kiloa. Tunneliviljelyn määrä kasvoi 61 hehtaariin, josta mansikkaa oli 38 ja vadelmaa 22 hehtaaria. Tunneliviljelyn lisääntyminen on pidentänyt kotimaisen marjan saatavuutta selvästi sekä kasvukauden alussa että lopussa.

Lähteet: Luonnonvarakeskus Luke, Puutarhatilastot 2019 ja uutinen 20.5.2020, Lämmin kesä siivitti avomaan puutarhatuotantoa.
Kristiina Aalto, Kuluttajatutkimuskeskus, Elintarvikkeiden kulutus kotitalouksissa vuonna 2016 ja muutokset vuosista 2012, 2006 ja 1998.
Tilastokeskus, Kotitalouksien kulutus, Kotitalouksien kulutusmenot kotitaloustyypin mukaan.

Jäätelökesä

Jokainen suomalainen syö Ylen uutisen mukaan jäätelöä laskennallisesti lähes 13 litraa vuodessa, mikä on enemmän kuin missään muussa eurooppalaisessa maassa. Suosikkimaut ovat melko perinteisiä, sillä reilu neljännes Valion kyselyyn vastanneista mainitsi suklaan suosikikseen. Vahvaa kannatusta saivat myös lakritsi, kinuski ja perinteinen vanilja. Kyselyn mukaan noin kolmanneksella vastaajista ostaa jäätelöä 2–3 kertaa kuussa ja melkein neljännes vastaajista kertoi nauttivansa jäätelöä kerran viikossa. Vuonna 2016 kotitaloudet kuluttivat jäätelöön, sorbettiin ja mehujäähän keskimäärin 79 euroa. Vuoden 2018 teollisuustuotantotilaston mukaan Suomessa myydyn jäätelöiden, mehujäiden ja niiden kaltaisten jäädytettyjen valmisteiden tuotannon arvo oli 112 miljoonaa euroa.

Lähteet:
Tilastokeskus, Teollisuustuotanto, Teollisuuden tuotanto tuotenimikkeittäin ja Kotitalouksien kulutus, Kotitalouksien kulutusmenot kotitaloustyypin mukaan,
Yle, uutinen 16.7.2019, Kolea sää ei näy kulutuksessa: Suomessa ahmitaan jäätelöä eniten Euroopassa.
Valio, tiedote 14.1.2020, Jäätelöä lusikoidaan mieluiten purkista ja puoli litraa kerralla.

Grilli ja makkara kuuluvat kesään

Suomalaiset kaivavat grillit esiin heti kun säät lämpiävät ja 10 prosenttia suomalaisista grillaa läpi vuoden. Atrian kyselytutkimuksen mukaan suomalaisista kotitalouksista jopa yhdeksän kymmenestä grillaa tavalla tai toisella. Puolet suomalaisista valitsee kaasugrillin ja viidesosa perinteisemmän hiiligrillin. Suosituimmat grillauspaikat ovat oma piha tai terassi sekä mökki. Grillimakkara on suosituin grilliherkku. Kesäkaudella suomalaiset syövät 60 miljoonaa pakettia grillimakkaraa ja jokainen suomalainen syö seitsemän pakettia grillimakkaraa vuodessa. Joka päivä Suomen kesägrilleissä paistuu 490 000 pakettia makkaraa. Touko–elokuussa myydään 52 prosenttia vuoden grillimakkaroista. Suosittuja ovat myös kana (24 % grillaustuotteista kesällä 2018) ja possu (20 %).

Lähteet:
Atria Oyj, ajankohtaista, tiedotteet, 18.6.2019, Tutkimus: Suomalaisten grillaustottumukset monipuolistuneet – makkara yhä suosituin grillattava, kana- ja artesaanituotteet nousussa.
HKScan, uutinen 1.4.2020, Suomessa syödään kesällä 60 miljoonaa pakettia grillimakkaraa.

Raikkaat ja keveät juomat tekevät kauppansa

Juhannus on Alkon vuoden sesongeista toiseksi vilkkain. Juhannuksena Alkon myynti kasvaa noin 55 prosenttia. Kesäkuukausina (kesä–elokuu) suosituimmat juomat ovat keveitä ja raikkaita tuotteita. Roseeviinien kysyntä lähes nelinkertaistuu kesäkuukausina. Valkoviinien kysyntä kasvaa 50 prosenttia ja kuohuviinien noin 80 prosenttia. Kuohuviineistä Prosecco on erityisesti nostanut suosiotaan. Myös alkoholittomat tuotteet ovat löytäneet tiensä kesän suosikeiksi kasvattaen myyntiään 60 prosenttia. Longdrinkejä myydään eniten kesäaikaan – niiden myynti kesäkuukausina kasvaa reilut 60 prosenttia ja siidereiden myynti noin 50 prosenttia.

Lähteet: Alko, uutinen 17.6.2019, Juhannusherkkujen kumppaniksi haetaan juomista raikkautta ja keveyttä ja uutinen, 3.7.2019, Lomakausi näkyy kesäpaikkakuntien Alkoissa.

Kulttuuria ja ulkoilua

Festivaalit eivät tänä kesänä vedä väkeä

Vuonna 2019 Finland Festivals -jäsenfestivaaleille myytiin yhteensä 688 988 lippua. Festivaalien kokonaiskäyntimäärä kasvoi reiluun kahteen miljoonaan (2 005 784). Kuluva kesä on festivaalien osalta poikkeuksellinen, sillä kaikki isommat festivaalit on peruttu.

Lähde: Finland Festivals ry, Festivaalien käyntimäärät 2019.

Suomalaiset viihtyvät metsässä

Vaikka marjastamisen ja sienestämisen suosio on laskenut 1990-luvun alusta, 52 prosenttia suomalaisista viihtyi näiden harrastusten parissa vuonna 2017. Kalastusta puolestaan harrasti lähes 30 prosenttia väestöstä. Patikointi on vähentynyt selvästä ja ainoastaan 12 prosenttia väestöstä oli harrastanut erämaa- tai muita luontovaelluksia. Eläinten ulkoiluttaminen ulkona liikkumisen muotona on sen sijaan lisääntynyt hieman (32 % vuonna 2002 ja 25 % vuonna 2017). Luontoharrastukset ovat koko kansan harrastus, mutta ne ovat selvästi suositumpia maaseudulla. Metsähallituksen hoitamien valtion suojelualueiden ja asiakaspalvelupisteiden kokonaiskäyntimäärä vuonna 2019 oli 8,2 miljoonaa käyntiä, josta yli 7 miljoonaa käyntiä suuntautui maastokohteille.

Lähteet:
Tilastokeskus, Vapaa-ajan osallistuminen, Ulkoilun harrastaminen ja Riitta Hanifi, Tieto&trendit 11.7.2019, Luontoharrastukset ovat edelleen suosittuja, mutta aikaisempaan verrattuna vähentyneet.
Metsähallitus, Käyntimääriä suojelu- ja retkeilyalueilla sekä palvelupisteissä.

Kesällä ollaan vesillä

Uimaveden lämpötila

Pintaveden lämpötilat ovat pääsääntöisesti ajankohtaan nähden keskimääräisissä lukemissa. Vesistöjen pintaveden lämpötilat Tuusulanjärveltä Inarin Nellimiin ja järvien pintavesien pintalämpötilaennusteet löytyvät Ympäristöhallinnon yhteisen verkkopalvelun sivuilta. Samalla sivustolla voi seurata vesialueiden levätilannetta.

Lähteet: Valtion ympäristöhallinto, Vesitilanne − veden lämpötila ja Levätilanne.

Hukkumiset vähentyneet vuosikymmenen alkupuoliskolta

Vuosina 2010–2014 Suomessa hukkui vuosittain noin 100–150 ihmistä. Vuodesta 2015 alkaen Suonessa on hukkunut tapaturmaisesti noin 100 ihmistä vuosittain. Vuoden 2019 kesä–elokuussa hukkui ennakkotilaston mukaan 46 henkeä, mikä on yhdeksän henkeä vähemmän kuin edellisvuonna. Kesä- ja heinäkuussa hukkuneita oli 20 henkeä kumpanakin, ja elokuussa hukkui 6 henkeä. Juhannuksena 2019 hukkui 6 henkeä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana juhannuksena on hukkunut keskimäärin noin 6 henkeä.

Lähde: Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry, Hukkumistilastot.

Vesiskootterien suosio kasvaa

Suomessa selvästi suosituin vesikulkuneuvo on moottorivene. Vesiskoottereiden määrä on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti. Vuonna 2019 rekisterissä yhteensä 219 008 vesikulkuneuvoa, joista 194 852 oli moottoriveneitä ja 14 293 purjeveneitä. Vesiskoottereita rekisterissä oli 6 741. Viime vuonna ensirekisteröitiin 2 773 moottorivenettä, 1 086 vesiskootteria ja 25 purjevenettä. Alkuvuonna vesikulkuneuvojen myynti kasvoi huimasti, kun kesäloman ulkomaanmatkat näyttävät jäävän koronaepidemian vuoksi välistä. Moottoriveneiden ensirekisteröinnit nousivat tammi–huhtikuussa 17 prosenttia ja vesijettien peräti 33 prosenttia. Vesiliikenneonnettomuustilaston mukaan vuonna 2019 tapahtui yhteensä 46 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa kuoli 46 henkilöä. Edellisenä vuonna onnettomuuksia oli 51 ja kuolleita 52. Vuonna 2019 rekisteröitiin myös noin 14 prosenttia enemmän matkailuvaunuja ja -autoja kuin vuonna 2018.

Lähteet:
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Vesikulkuneuvojen kantatilasto, Vesikulkuneuvojen ensirekisteröintitilasto ja Vesiliikenneonnettomuustilasto.
Matkailuajoneuvotuojat ry, Matkailuajoneuvojen ensirekisteröinnit.
Kauppalehti, uutiset, 5.6.2020 Veneet viedään nyt käsistä, myynti yllätti valmistajat – Kun ulkomaille ei pääse, moni käyttää rahaa veneeseen.

Kesän vaarat

Punkit

Borreliatapauksia ilmoitettiin vuonna 2019 yhteensä 2 228, mikä oli hieman enemmän kuin vuonna 2018 mutta  vähemmän kuin ennätysmäärä 2 324 vuonna 2017. Tapauksia raportoitiin koko maasta, mutta Ahvenanmaalla ilmaantuvuus oli aiempien vuosien tapaan korkein. Siellä todettiin 323 tapausta – noin kuudesosa Suomen borreliatapauksista. Borreliaa esiintyi eniten syksyllä, suurin osa tapauksista ajoittui elo–lokakuulle.

Tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 69 puutiaisaivotulehdus- eli TBE-tartuntaa. Löydöksiä todettiin touko–marraskuun välisenä aikana, eniten heinäkuussa.

Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Borrelioosin seuranta ja esiintyvyys Suomessa ja Puutiaisaivotulehduksen esiintyvyys Suomessa.

UV-indeksi ennustaa tilanteen huomenna ja ylihuomenna

Ilmatieteen laitoksen varoituksiin kuuluva UVI-palvelu tarjoaa tietoa siitä, milloin ja missä auringolta on syytä suojautua.

Lähde: Ilmatieteen laitos, UV-indeksin ennuste.

Hellekuolemat

Kuuma sää lisää väestön sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Kesän 2018 pitkittyneestä helleaallosta aiheutui noin 380 ennenaikaista kuolemaa alustavien rekisteritietojen perusteella. Helleaallon terveyshaitat kohdistuivat erityisesti ikääntyneisiin ja pitkäaikaissairauksista kärsiviin. Yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä päivittäinen kuolleisuus suureni hellejakson aikana keskimäärin 14 prosenttia tavanomaiseen verrattuna. Vaikutukset ovat samaa suuruusluokkaa vuoden 2014 helteisiin, joiden arvioidaan aiheuttaneen noin 330 ennenaikaista kuolemaa.

Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helle ja tiedote 27.3.3019, Viime kesän helleaalto lisäsi ikääntyneiden kuolleisuutta – helteisiin on hyvä varautua ajoissa.

Salamaniskut

Salamaniskuihin kuolee Suomessa vuosittain 0–2 henkilöä. Suomessa on kuollut salamaniskuun 2010-luvulla yhteensä neljä henkilöä, yksi vuonna 2011 ja 2014 ja kaksi henkilöä vuonna 2018.
(Kuolinsyy "Altistuminen salamaniskulle (X33)").

Lähde: Tilastokeskus, Kuolemansyyt, Tapaturmiin tai väkivaltaan kuolleet peruskuolemansyyn (122-luokkainen luokitus), iän ja sukupuolen mukaan, päihtyneet erikseen 1998−2018.

Maastopalot

Kevät on maastopalojen huippuaikaa, vaikka maastopaloja syttyy runsaasti myös kesäkuukausina. Viime vuoden kesäkuussa rekisteröitiin 583, heinäkuussa 560 ja elokuussa 502 maastopaloa.

Lähde: Pelastustoimi.fi, Online-tilastot, Maastopalot.

Kesätilastot on koonnut Tilastokirjasto
Lisätietoja kesätilastoista: puh. 029 551 2220
info(at)tilastokeskus.fi