Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Suomen kansanvarallisuuden rakenne on muuttunut

  1. Asuntojen osuus suurin
  2. Rakennusmaan osuus noussut
  3. Muiden maa- ja vesialueiden osuus on prosentin verran.
  4. Teollisuus veti vielä kerran lamasta
  5. Poikkeuksellisen raju muutos pääomasuhteessa
  6. Ovatko menestystekijät muualla?
  7. Aineettomat tekijät saatava mukaan
  8. Jokaisella asunnon verran kansanvarallisuutta

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Ovatko menestystekijät muualla?

Löytyykö poikkeuksellisen suurelle ja lyhyessä ajassa tapahtuneelle pääomasuhteen alenemiselle joku selitys?

Kansantalouden 1990-luvun loppupuolen rajua kasvua ei voida selittää vain perinteisten tuotannontekijöiden - työn ja pääoman - määrän lisääntymisellä, ei edes niiden käytön tehostamisella. Suomen talouden kolmanneksi tukijalaksi 1990-luvulla kasvanut tieto- ja viestintäala ei edellyttänyt saman suuruusluokan kiinteitä investointeja kuin perinteiset metsä- ja metalliteollisuus. Sen sijaan alan investoinnit tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä muotoiluun ovat olleet jättisuuret. Pitkävaikutteisuudestaan huolimatta näitä panostuksia ei lueta investoinneiksi eivätkä ne kasvata myöskään kansanvarallisuutta.

Pääosin kiinteistä pääomista koostuvat varallisuuslaskelmat eivät "arvosta" tietoa ja osaamista, luovuutta ja innovaatiota talouden ja koko yhteiskunnan keskeisiksi tuotannontekijöiksi ja muutosvoimiksi. Inhimillisen ja sosiaalisen pääoman sivuuttaminen onkin kansanvarallisuuslaskelmien merkittävin puute.

Kansanvarallisuuteen lasketaan kyllä siitossonnit ja lypsylehmät. Ihmisten ja yhteisöjen koulutuksen, tutkimuksen ja työkokemuksen kerryttämä kumulatiivinen osaaminen ja kehittämispotentiaali jätetään kuitenkin laskelmien ulkopuolelle. Tiet, tunnelit ja turvesuot ovat kansanvarallisuutta, mutta inhimillinen pääoma ja sen käytön edellytyksenä oleva sosiaalinen pääoma loistaa poissaolollaan. Monipuolinen verkostoituminen yhdistyneenä ihmisten ja yhteisöjen keskinäiseen luottamukseen muodostaa perustan, jonka varassa yhteisöt, yhteiskunnat ja myös taloudet menestyvät.

Pääomasuhteen pieneneminen onkin suurelta osin seurausta varallisuuskäsitteen kapea-alaisesta määrittelystä. Siirtyminen fyysisen pääoman hallitsemista raaka-aineita muokkaavista ja muuntavista prosesseista aineettomiin palveluihin ja intellektuaalisiin tuotteisiin ei toistaiseksi näy varallisuustileillä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 17.4.2007