Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Tietoyhteiskuntamittareiden tulkinta mutkikasta

  1. Mitä mittarit oikein kertovat?
  2. Komposiitti-indikaattoreissa omat pulmansa
  3. Pohjoismaat kärjesssä internetin käytössä
  4. Suomalaiset EU:n innokkain verkkopankki- ja verkkolehtikansa
  5. Eri lähestymistavat ja painotukset antavat erilaisia tuloksia
  6. Suuntaviivoja ja signaaleja

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Eri lähestymistavat ja painotukset antavat erilaisia tuloksia

e-Government-mittaus on esimerkki erilaisista lähestymistavoista. Sähköisiä hallintokäytäntöjä voi lähestyä todellisen käytön tai palvelujen tarjonnan näkökulmasta. Hallinto on ottanut käyttöön uudet välineet sekä omissa sisäisissä prosesseissaan että tarjotessaan palveluita kansalaisille. Käyttöönoton astetta seurataan muun muassa CapGeminin vuotuisissa selvityksissä. Myös YK raportoi selvityksessään (UN e-Government Survey 2008: from e-Government to Connected Governance) maiden kehitystä.

YK:n selvitys tarkastelee jäsenmaiden viestintäinfrastruktuuria ja koulutustasoa, mutta myös (valtion)hallinnon kansalaisille internetissä tarjoamia palveluja sekä kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Arvioinnissa on tutkittu sähköisen hallinnon eri osa-alueita kussakin maassa. Erityistä painoarvoa on annettu sähköisen osallistumisen, kansalaisten henkilökohtaisten asiointitilien sekä poikkihallinnollisesti toteutetun 'yhden luukun palvelun' yleisyydelle. Hallinnon palveluita yrityksille YK:n selvityksessä on arvioitu verraten vähän.

Ruotsi, Tanska, Norja, USA, Ranska, Hollanti ja Etelä-Korea sijoittuvat korkealle eri osa-alueiden mittauksissa (taulukko 2). Suomi oli aiemmassa mittauksessa vuonna 2005 yhdeksäs, mutta on nyt pudonnut 15. sijalle. Toisaalta arviointikriteeritkin ovat hieman muuttuneet.

Taulukko 2. Verkkohallintovalmius, verkkopalvelu ja osallistuminen verkossa (2007); DOI-indeksi, (2006)

Verkkohallinto-
valmius
Sijaluku
  Verkkopalvelu
Sijaluku
Osallistuminen
Sijaluku
Digital opportunity
Index 2006
Sijaluku
1 Ruotsi 2 9 9
2 Tanska 1 3 3
3 Norja 4 16 12
4 Yhdysvallat 3 1 20
5 Hollanti 7 16 6
6 Korea 6 2 1
7 Kanada 8 11 17
8 Australia 9 5 22
9 Ranska 5 3 26
10 Britannia 16 25 10
11 Japani 10 11 2
12 Sveitsi 37 28 16
13 Viro 13 8 24
14 Luxemburg 27 11 13
15 Suomi 23 45 11
16 Itävalta 19 20 18
17 Israel 20 39 14
18 Uusi Seelanti 22 6 25
19 Irlanti 17 49 31
20 Espanja 15 34 21

Lähde: UN e-Government Survey 2008: from e-Government to Connected Governance Digital Opportunity -indeksi: ITU & UNCTAD
World Information Society Report 2007

Verkkohallintovalmiuksia kuvaava indeksi (Readiness Index) syntyy yhdistämällä kolme eri indeksiä (web measure index, the telecommunications infrastructure index ja the human capital index), joista kukin taas muodostuu osa-alueidensa painotetuista indekseistä. Verkkopalveluindeksin laskemiseksi tutkittiin kansallisen portaalin sisältöä. Jollei sitä ollut olemassa, myös muut hallinnon sivut käytiin läpi. Pääasiassa tarkastelun kohteena olivat terveys-, koulutus-, sosiaali-, työ- ja valtiovarainministeriöiden sivut, joilta etsittiin tiettyjä 19 ominaisuutta.

Näiden ns. komposiitti-indikaattoreiden tai -indeksien sisällön valinta ja painorakenne herättää aina keskustelua. Esimerkiksi infrastruktuuri-indeksissä Suomen sijoitus laski kiinteiden puhelinliittymien vähäisen määrän vuoksi. Suomi sai huonot pisteet erityisesti kansalaisille suunnattujen palveluiden ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksien tarjoamisessa. Muun muassa Kiina ja Bhutan sijoittuivat Suomea paremmin - Bhutanissa kansalaiset voivat osallistua hallinnon kysymiin erilaisiin mielipidetiedusteluihin.

Ruotsi, Norja ja Tanska tarjoavat runsaasti kansalaisille suunnattuja sähköisiä palveluja. Sen sijaan Suomen sijaluku oli 23. Kansalaisten vaikuttamismahdollisuus verkon välityksellä päätöksentekoon sujuu Suomessa näillä mittareilla arvioituna vielä huonommin kuin palveluiden saanti. Suomen sijaluku on 45, Islannin 116. Mittauksessa olivat mukana vain kansalliset portaalit, eivät väliportaan tai paikallishallinnon sivustot.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 29.5.2008