Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Joka kolmas tehnyt etätöitä

  1. Asiantuntijat eniten etätyössä
  2. Usein ajoittaista
  3. Tietotyössä kiinnostusta ja potentiaalia
  4. Ympäristövaikutukset toistaiseksi mitättömiä

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Ympäristövaikutukset toistaiseksi mitättömiä

Etätyön ekologisesti hyödyllisistä vaikutuksista on puhuttu paljon. Nykyisellä etätyön tekemisen tasolla sen ympäristöä säästävät vaikutukset lienevät melko vähäisiä. Työvoiman liikkuvuus on kasvanut entisestään ja keskimääräiset työmatkat pidentyneet, joten tältä kantilta kysyntää työmatkaliikenteen vähentämiselle olisi.

Useimmin etätyötä tekevät pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa asuvat työlliset. Enemmistöllä etätyöntekijöistä taustalla vaikuttavat ensisijaisesti muut kuin työmatkaan liittyvät tekijät, mutta yli 50 kilometrin työmatkoja tekevillä työmatka on selvitysten mukaan tärkein syy etätyön tekemiselle.

Lähteet:

Helminen, V., Ristimäki, M. & Oinonen, K. (2003) Etätyö ja työmatkat Suomessa.

Suomen Ympäristö 611. Ympäristöministeriö

Lehto, A-M. & Sutela, H. (2008) Työolojen kolme vuosikymmentä. Työolotutkimusten tuloksia 1977-2008. Tilastokeskus

Pekkola, J. (2005) Etätyön käsitteen kehitys ja tulkinta työympäristössä 1980- ja 1990-luvuilla. Työpoliittinen aikakauskirja 3/2005. Työministeriö

Pyöriä, P. (2001) Tietotyössäkö tulevaisuus? Hyvinvointikatsaus, 2001/1. Tilastokeskus. Tutkimustulokset ovat lähtöisin Työsuojelurahaston rahoittamasta tutkimushankkeesta "Tietoyhteiskunta, tietotyö ja uudet yhteiskunnalliset jaot"

Sairinen, R., Heikkinen, T. ja Hirvonen, J. (2006) Arjen kokemuksia kestävästä tietoyhteiskunnasta. Teoksessa: Arkielämän ympäristöpolitiikka. Gaudeamus: Helsinki

Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimukset 2004-2008. Tilastokeskus

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 15.7.2009