Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Sairaus – fakta vai kokemus?

  1. Tiedon kaksi tyyppiä
  2. Myös faktakysymys vaatii tulkintaa ja arviointia
  3. "Ei kerta kaikkiaan tullut mieleen"
  4. "Ei se semmoinen oikea sairaus ole"
  5. Tosiasiatieto – voiko sitä saada?

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Tosiasiatieto – voiko sitä saada?

Raja faktan ja subjektiivisen näkemyksen välillä ei ole selvä varsinkaan sairauksia koskevissa kysymyksissä. Ilmeistä on, että sairauksien luetteleminen tuottaa eri määrän ja erilaatuisia vastauksia kuin yksinkertainen vastaajan muistin varassa oleva kysymys. Tutkija voi myös pyrkiä hallitsemaan saatujen vastausten "faktapitoisuutta" määritelmillä, jotka osaltaan rajaavat pois henkilökohtaiseen kokemuksellisuuteen ja toisistaan eroaviin sairauden määrittelyihin perustuvat vastaukset. Tästä syystä lopullisessa haastattelulomakkeessa päädyttiin käyttämään kysymysmuotoa, jossa sairaudet käydään yksilöidysti läpi.

Sairastaminen on kuitenkin kokemus, jonka ilmoittamista ei voi loppuun asti kontrolloida. Oireet, joita henkilöllä on, voivat täyttää määritelmässä asetetut sairauden kriteerit, mutta lopulta vastaamiseen kuitenkin vaikuttavat vastaajan oma kokemus sairauden laadusta ja sen aiheuttamasta haitasta sekä käsitys siitä, mitä sairaus käsitteenä tarkoittaa. Myös kysymisen konteksti – työvoimatutkimus – suuntaa vastaajan tulkintaa sairauksista, vaikka kysymysmuotoilussa sairauksien ilmoittamista ei rajattu työkyvyn näkökulmasta.

Saadun tiedon luonteen moniulotteisuus ei poista pohjaa hyvältä lomake- ja kysymyssuunnittelulta, joka on edelleen tärkeää, vaikka mittauksen kohteena oleva maailma ei aina jakaudukaan selvärajaisesti tiedon tyyppeihin. Oletetun faktatiedon todellisen luonteen ymmärtäminen on kuitenkin tärkeää. Vain siten tiedetään, mitä todella tultiin mitanneeksi ja mitä eri maiden välisistä vertailuista voidaan tulkita.

Lähteet:

Ahola, A. – Godenhjelm, P. – Lehtinen, M. 2002. Kysymisen taito. Surveylaboratorio lomaketutkimuksen kehittämisessä. Katsauksia 2/2002. Tilastokeskus, Helsinki.
Houtkoop-Steenstra, Hanneke 2000. Interaction and the Standardized Survey Interview. Cambridge University Press, Cambridge.
Okkonen, K.-M. 2010. TYTI AHM2011: Työkyky ja työllisyys -lomakkeen testaus. Lomaketestaukset-sarja 1/10. Julkaisematon. Tilastokeskus, Helsinki.
Haastattelulomakkeiden suunnittelustandardit. 2001. Sisäinen työohje. Tilastokeskus, Helsinki.
Viterna, J. S. – Maynard, D. W. 2002. How Uniform Is Standardization? Variation Within and Across Survey Research Centers Regarding Protocols for Interviewing. Teoksessa: Standardization and Tacit Knowledge. Toim. H. Houtkoop-Steenstra ym.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 26.9.2011