Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Puhelimen ja netin yhteiskäyttö tiedonkeruussa sopii parhaiten hyvin koulutetuille

  1. Yksivaiheisen nettitiedonkeruun vastausosuus 18 prosenttia
  2. Yhdistelmäkeruussa vain neljännes vastasi netissä
  3. Puhelin- ja nettikeruun yhdistelmässä suurempi kato kuin puhelinkeruussa
  4. Hyvä koulutus lisää vastaamishalua
  5. Tulokset avaavat tietä uusille tiedonkeruutavoille

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Tulokset avaavat tietä uusille tiedonkeruutavoille

Tiedonkeruukokeilun nettivastaajien alhainen osuus (alle 20 %) oli odotusten mukainen. Vastausosuutta olisi todennäköisesti voitu hiukan parantaa lähettämällä useampia muistutuskirjeitä. Puhelin- ja nettihaastattelun yhdistelmällä saatu vastausosuus puhelinnumerollisista otoshenkilöistä oli alempi (71 %) kuin vertailuryhmän pelkässä puhelinhaastattelussa (76 %). Yhdistelmätiedonkeruussa ja puhelinhaastattelussa vastaajat tavoitettiin lähes yhtä hyvin, mutta yhdistelmähaastattelujen vastausosuutta pienensi kieltäytyneiden suurempi määrä.

Rohkaisevamman kuvan nettilomakkeen käyttömahdollisuuksista antaa se, että yhdistelmätiedonkeruussa noin joka kolmas täytetty lomake oli nettilomake. Jotta kolmanneksen nettiosuuteen päästiin, tarvittiin siis yhdistelmäkeruu puhelinhaastattelijoineen.

Tutkimuksesta kieltäytymistä ei voinut ilmoittaa netissä, vaan se piti ilmoittaa puhelinhaastattelijalle tai haastattelija päätteli sen puhelinkontaktin jatkuvasta katkaisemisesta. Kokeilun johtopäätöksenä todettiin, että eräät nettitutkimuksen yksityiskohdat ovat ärsyttäneet joitakin vastaajia. Toisaalta nettilomakkeella kerätyssä palautteessa tuli kiitosta toteuttamistavasta, vaikka lomakkeen ulkoasua kritisoitiinkin.

Koetutkimuksella hankittu arvokas kokemus osoittaa, että tiedonkeruutapojen yhdistäminen kotitaloustutkimuksissa on vaativampaa kuin etukäteen voisi ajatella. Vaativuus koskee erityisesti sellaisia tiedonkeruita, joissa yhdistellään puhelinta ja internetiä.

Lähteet:

Kangassalo, P. – Notkola, V. 2000. Centralised CATI Method in the Finnish Consumer Survey. Testing the Effects of Nonresponse. Julkaisematon. Tilastokeskus, Helsinki.
Millar, M. – Dillman, D. 2011. Improving Response to Web and Mixed Mode Surveys. Public Opinion Quarterly 2/2011.
Revilla, M. 2010. Quality in Unimode and Mixed-Mode designs. A Multitrait-Multimethod approach. Survey Research Methods 3/2010.
Simpanen, M. 2012 (ilmestyy). Artikkelin työnimi: Netti vastaan puhelin. Hyvinvoinkatsaus 1/2012.

_______

Kuluttajabarometri mittaa kuluttajien talousodotuksia

Kuluttajabarometri mittaa suomalaisten kuluttajien mielikuvia sekä arvioita ja odotuksia oman kotitaloutensa ja koko Suomen taloudellisesta kehityksestä. Barometrilla tutkitaan myös muun muassa kotitalouksien aikomuksia tehdä suuria hankintoja, säästää, sijoittaa ja ottaa lainaa.

Barometrin tietojen avulla pystytään ennakoimaan kuluttajien käyttäytymistä ja talouden kehitystä. Kuluttajien luottamusindikaattori korreloi hyvin yksityisen kulutuksen ja bruttokansantuotteen muutosten kanssa. Myös osto-, säästämis- ja lainanottoaikomuksia koskevat tiedot ennakoivat hyvin kotitalouksien päätösten toteutumista. Lisäksi kuluttajien työttömyys- ja inflaatio-odotukset ovat osuneet oikeaan.

Kuluttajabarometrissa on kuukausittain kokonaan vaihtuva henkilöotos. Haastateltujen määrä on runsaat 1 400 kuukaudessa, ja vastaajat edustavat Suomen 15–74-vuotiasta väestöä.

Ensimmäinen kuluttajabarometri tehtiin vuoden 1987 marraskuussa. Vuoden 1995 lokakuusta alkaen barometrin tiedot on kerätty EU:n komission toimeksiannosta joka kuukausi.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 12.3.2012