EU:n jäsenmaat ovat siirtyneet tänä syksynä bruttokansantuotteen tilastoinnissa uuteen EKT 2010 -tilinpitojärjestelmään. Uudistuksen seurauksena EU-maiden ’kansantulokakku’ on nyt aiemmin tilastoitua suurempi.
Merkittävin osa uudistusta on tutkimus- ja kehittämismenojen käsittely investointeina eikä enää juoksevina kuluina. Kirjausmuutos heijastaa t&k-toiminnan ja yleensäkin aineettomien investointien merkityksen kasvua tuotantoprosessissa.
Useimpien jäsenmaiden kansantuote on nyt suurempi valtaosin EKT 2010-menetelmämuutosten takia. Tilinpitolaskelmia on samalla parannettu ottamalla käyttöön uusia tai ajantasaisempia tietolähteitä ja yhdenmukaistamalla laskentaa Eurostatin vaatimusten mukaisesti. Laskennan yhdenmukaistamiseen kuuluu esimerkiksi Suomen tapauksessa korjausrakentamisen tason uudelleen arviointi uusien tietolähteiden valossa tai laittoman talouden vaikutuksen estimointi niissä maissa, joiden bkt-laskelmista se oli tähän asti puuttunut.
Näiden parannusten ja EKT 2010-menetelmämuutosten yhteenlaskettu bkt-vaikutus oli Eurostatin mukaan suurin Kyproksessa (9,5 prosenttia), Hollannissa (7,6 prosenttia) ja Ruotsissa (5,5 prosenttia). Kyproksen iso muutos johtuu pääosin siitä, että laskelmissa on voitu hyödyntää mm. viimeisimmästä väestölaskennasta saatuja uusia tilastotietoja.
Lähde: Eurostat
EU-keskiarvon eli 3,7 prosentin yläpuolella oli lisäksi viisi muuta maata eli Britannia (4,9 prosenttia), Suomi (4,7 prosenttia), Tšekki (4,3 prosenttia), Irlanti (4,2 prosenttia) ja Portugali (4,2 prosenttia).
T&k-toiminnan kirjausmuutos nosti bruttokansantuotteen tasoa kaikissa EU-maissa, mutta kärkikolmikko erottui selvästi: Suomessa ja Ruotsissa sen vaikutus oli vuonna 2010 suurin, 4 prosenttia, ja seuraavana oli Irlanti 3,5 prosentilla. Muutoksen suuruus johtui t&k-toiminnan suhteellisen suuresta osuudesta näissä maissa.
Talouskasvusta kertoviin bruttokansantuotteen vuosittaisiin muutosprosentteihin uudistuksella ei sen sijaan ollut juurikaan vaikutusta.
Lisätietoa EKT 2010-uudistuksesta:
EKT 2010 -sivut
Tieto&trendit: Bkt:n taso nousee – mitä vaikutuksia Suomelle?
Tilinpidon aikasarjakorjausten johdosta Suomen bruttokansantuotteen taso nousi vuosina 2010–2018 noin 1–2 miljardia per vuosi. Suomen talouden kokonaiskuva säilyi silti ennallaan.
Miten yhteiskuntamme kehittyy, jos näkökulmana on digitaalinen talous, biotalous, terveys, kulttuuri, turismi, kotityö tai luonnonvarat? Bruttokansantuotetta täydentävät ja tarkentavat taulukot tarjoavat päätöksentekijöiden käyttöön systemaattisia ja kansainvälisesti jaettuja mittareita.
ILOn työtilastokokouksen hyväksymä uusi luokitus pureutuu työnteon muutokseen ja merkitsee nykyiseen verrattuna melkoista ajattelu- ja tilastointitapojen mullistusta.
Bruttokansantuotteesta kertovien tietojen laadinta on tasapainoilua tietojen tarkkuuden ja nopeuden välillä. Yleiskuva talouden kehityksestä saadaan nopeasti, mutta tarkkoja tietoja joudutaan odottamaan.
Kansantalouden tilinpidon uusin tieto vuoden 2017 bkt:n kasvusta tarkentui 2,8 prosenttiin aiemmasta 2,6 prosentin ennakkotiedosta. Rahassa ero tarkoittaa ainoastaan 321 miljoonaa euroa. Onko laskentaan käytetty kymmenien ihmisten työpanos ollut turhaa?
Varhaisin tilastomuistoni on 1960-luvun alusta, kun olin kansakouluikäinen. Seisoin serkkupoikani kanssa vastavalmistuneen kolmostien ylittävällä sillalla Hyvinkäällä. Seurasimme ohikulkevia autoja, jotka olivat matkalla Helsinkiin, oli Eläintarhan ajot.
Kirjoitin elokuussa 2016 blogikirjoituksen tuotannon suhdannekuvaajan ylöspäin suuntautuvista revisioista. Nämä liittyivät erityisesti talouden suunnan käännökseen ja siihen, että pienet yritykset selvisivät taantumasta paremmin kuin suuret vientiyritykset.
Kotitalouksissa tehtävä työ on yhteiskunnallisesti merkittävää. Sen arvo vuonna 2012 oli 78,4 miljardia euroa. Palkaton kotityö ei kuitenkaan sisälly bruttokansantuotteeseen.
Kommentit