EU:n jäsenmaat ovat siirtyneet tänä syksynä bruttokansantuotteen tilastoinnissa uuteen EKT 2010 -tilinpitojärjestelmään. Uudistuksen seurauksena EU-maiden ’kansantulokakku’ on nyt aiemmin tilastoitua suurempi.
Merkittävin osa uudistusta on tutkimus- ja kehittämismenojen käsittely investointeina eikä enää juoksevina kuluina. Kirjausmuutos heijastaa t&k-toiminnan ja yleensäkin aineettomien investointien merkityksen kasvua tuotantoprosessissa.
Useimpien jäsenmaiden kansantuote on nyt suurempi valtaosin EKT 2010-menetelmämuutosten takia. Tilinpitolaskelmia on samalla parannettu ottamalla käyttöön uusia tai ajantasaisempia tietolähteitä ja yhdenmukaistamalla laskentaa Eurostatin vaatimusten mukaisesti. Laskennan yhdenmukaistamiseen kuuluu esimerkiksi Suomen tapauksessa korjausrakentamisen tason uudelleen arviointi uusien tietolähteiden valossa tai laittoman talouden vaikutuksen estimointi niissä maissa, joiden bkt-laskelmista se oli tähän asti puuttunut.
Näiden parannusten ja EKT 2010-menetelmämuutosten yhteenlaskettu bkt-vaikutus oli Eurostatin mukaan suurin Kyproksessa (9,5 prosenttia), Hollannissa (7,6 prosenttia) ja Ruotsissa (5,5 prosenttia). Kyproksen iso muutos johtuu pääosin siitä, että laskelmissa on voitu hyödyntää mm. viimeisimmästä väestölaskennasta saatuja uusia tilastotietoja.
Lähde: Eurostat
EU-keskiarvon eli 3,7 prosentin yläpuolella oli lisäksi viisi muuta maata eli Britannia (4,9 prosenttia), Suomi (4,7 prosenttia), Tšekki (4,3 prosenttia), Irlanti (4,2 prosenttia) ja Portugali (4,2 prosenttia).
T&k-toiminnan kirjausmuutos nosti bruttokansantuotteen tasoa kaikissa EU-maissa, mutta kärkikolmikko erottui selvästi: Suomessa ja Ruotsissa sen vaikutus oli vuonna 2010 suurin, 4 prosenttia, ja seuraavana oli Irlanti 3,5 prosentilla. Muutoksen suuruus johtui t&k-toiminnan suhteellisen suuresta osuudesta näissä maissa.
Talouskasvusta kertoviin bruttokansantuotteen vuosittaisiin muutosprosentteihin uudistuksella ei sen sijaan ollut juurikaan vaikutusta.
Lisätietoa EKT 2010-uudistuksesta:
EKT 2010 -sivut
Tieto&trendit: Bkt:n taso nousee – mitä vaikutuksia Suomelle?
Nykyiset julkaisuaikataulut parantavat tilinpidon eri osa-alueiden lukujen yhtenevyyttä. Ajantasaisten tilastotietojen merkitys korostuu tulkittaessa koronakriisin kansantaloudellisia vaikutuksia.
Lamasta puhuttaessa olisi hyvä huomioida talouden muitakin mittareita kuin bkt, kirjoittaa kokenut kansantulolaskija. Esimerkiksi työttömyys ja kotitalouksien reaalitulot ovat merkittäviä kansalaisten kannalta, konkurssit ja rahoituslaitosten luottotappiot yritysten osalta.
Koronapandemian vaikutus bruttokansantuotteeseen voi kriisin pitkittyessä muodostua pahemmaksi kuin lamojen ja jopa käymiemme sotien aikoina. Naapurimme on aina kulkenut omaa tietään ja pienemmin kolhuin.
Suomen talous ja yritystoiminta lähti koronakriisin pyörteisiin valmiiksi epävarmasta tilanteesta, kertovat tuoreimmat suhdannetilastot.
Kun 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä talouskasvun veturina oli sähkö- ja elektroniikkateollisuusvetoinen vienti, on 2010-luvulla kasvua ylläpitänyt kotimarkkinakysyntä.
Antaako kansantalouden tilinpito julkisen sektorin työlle sen ansaitseman arvon? Antaako se väärän arvon välistävetäjille, jotka vain kuppaavat toisten synnyttämää arvoa? Mariana Mazzucato ja ansioristi ajavat bloggaajan isojen kysymysten äärelle.
Vuoden 2021 alussa toteutuva ikäryhmän laajennus ei vaikuta työllisyysasteeseen, eikä työvoimatilastojen mittarit muutoinkaan siitä liioin värähtäne. Silti kaikkien eläkeläisten vastaaminen tutkimukseen on tärkeää. Näin tarkennamme kuvaa iäkkäimpien työllisyydestä, joka elinajanodotteen noustessa on kasvussa.
Työsopimusneuvottelut ovat taas käynnissä, ja niitä avitetaan paikoitellen myös lakoilla ja työsuluilla. Monenlaisia talousvaikutuksia näkyy lasketun lakkojen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä, mutta mikä niistä on oikea?
