Kansantalouden tilinpidon uusin tieto vuoden 2017 bruttokansantuotteen kasvusta, hintojen nousun vaikutus poistettuna, on 2,8 prosenttia. Maaliskuun puolivälissä sen kerrottiin olleen 2,6 prosenttia, joten tarkentuminen on hyvin pieni.
Tuo pieni ero tarkoittaa rahassa 321 miljoonaa euroa. Yksittäiselle isollekin yritykselle se on merkittävä summa jalostusarvoon, mutta koko talouden 216 000 miljoonassa eurossa se ei muuta kuvaa kehityksestä.
Ja tuon laskentaan on käytetty parin kuukauden aikana kymmenien ihmisten työpanos; tehtiinköhän koko homma aivan turhaan…
No, tiedot toki yksityiskohtaistuivat huomattavasti. Nyt tiedetään esimerkiksi toimialojen tuotannon ja investointien kehityksestä alkuvuotta tarkemmin ja yksityiskohtaisemmalla tasolla. Kansantalouden tilinpidon sisältöä onkin joskus verrattu sipuliin: aina löytyy uusi kerros tutkittavaksi.
Noita kerroksia voisi kuoria esiin esimerkiksi teollisuudesta. Paperiteollisuudessa arvonlisäys oli seitsemän prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Toimialan tuotteiden hinnat pysyivät lähes ennallaan, mutta tuotannossa käytettävien panosten hinnat nousivat kolme prosenttia.
Paperiteollisuudessa välituotekäytön panokset ovat kolme neljännestä suhteessa liikevaihtoon, eli niillä on merkittävä vaikutus arvonlisäyksen kehitykseen. Ja liikevaihdon ja panosten erotuksena laskettava arvonlisäyksen volyymi (hintojen muutos poistettuna) kasvaa neljätoista prosenttia. Tämä kaikki saatiin aikaan suunnilleen entisellä työntekijämäärällä ja palkoilla.
Investoinneista löytyy myös paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytetyt eurot ovat vähentyneet joka vuosi vuoden 2008 jälkeen.
Yritykset käyttivät rahaa t&k-toimintaan viime vuonna 3,4 miljardia euroa. Se on kaksi miljardia vähemmän kuin vuonna 2008. Koneisiin, laitteisiin ja kuljetusvälineisiin yritykset investoivat viime vuonna vajaat kymmenen miljardia ja saman määrän yritykset käyttivät rakennusinvestointeihin. Toivottavasti noita laitteita osataan myös tulevaisuudessa käyttää fiksusti.
Vaikka koko talouden tasolla tarkentuminen jäi kolmeensataan miljoonaan euroon, niin yksityiskohtaisemmilla tasoilla tapahtui paljon muutoksia.
Talousoppien mukaan tarjonnan ja kysynnän tulisi olla yhtä suuria taloudessa. Näin ei kuitenkaan ennakkotiedoissa ole erilaisten tilastoissa olevien puutteiden takia. Tuo tarjonnan ja kysynnän ero, tilastollinen ero, oli maaliskuussa noin kaksi miljardia euroa (kysyntää oli liikaa). Nyt se on saatu puristettua seitsemään sataan miljoonaan. Eipä tuo laskenta ole sittenkään mennyt hukkaan, tietojen laatu on noussut yksityiskohtaisuuden lisäksi!
Ai niin – tiedot eivät ole vielä lopullisia. Tilastollisen eron perusteella bruttokansantuote saattaa nousta vielä 0,3 prosenttiyksikköä, tai sitten vienti, investoinnit tai kulutus ovat vieläkin liian suuria. Tuon kun tietäisi.
Kirjoittaja työskentelee tilinpidon yhteenvetäjänä Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpitoa laativassa yksikössä.
Pikaestimaatti kertoo selvästi odotuksia paremmasta talouskehityksestä koronavuonna. Tieto on auttanut hallintoa, kuluttajia ja yrityksiä toimimaan kriisin keskellä.
Juuri julkaistuihin kokeellisiin tilastoihin tulojen ja kulutuksen jakautumisesta tuloviidenneksittäin EU-maissa on syytä suhtautua ainakin Suomen osalta kriittisesti, kirjoittavat Tilastokeskuksen asiantuntijat.
Ovatko yritykset saaneet sopeutettua kulujaan liikevaihdossa tapahtuneisiin muutoksiin? Muun muassa se tuo suhdannetilinpitoon epävarmuutta. Myös muutokset terveydenhuollossa ovat nyt täysin poikkeuksellisia, ja sekin heijastuu toimialaa koskevien tietojen laskentaan.
Kun tulot putoavat, säästöt voivat kasvaa vain jos kulutusmenoja vähennetään vielä enemmän. Näin on käynyt aiemmissakin talouskriiseissä.
Nykyiset julkaisuaikataulut parantavat tilinpidon eri osa-alueiden lukujen yhtenevyyttä. Ajantasaisten tilastotietojen merkitys korostuu tulkittaessa koronakriisin kansantaloudellisia vaikutuksia.
Lamasta puhuttaessa olisi hyvä huomioida talouden muitakin mittareita kuin bkt, kirjoittaa kokenut kansantulolaskija. Esimerkiksi työttömyys ja kotitalouksien reaalitulot ovat merkittäviä kansalaisten kannalta, konkurssit ja rahoituslaitosten luottotappiot yritysten osalta.
Koronapandemian vaikutus bruttokansantuotteeseen voi kriisin pitkittyessä muodostua pahemmaksi kuin lamojen ja jopa käymiemme sotien aikoina. Naapurimme on aina kulkenut omaa tietään ja pienemmin kolhuin.
Suomen talous ja yritystoiminta lähti koronakriisin pyörteisiin valmiiksi epävarmasta tilanteesta, kertovat tuoreimmat suhdannetilastot.
