tk-icons
Sivuston näkymät

Kasvu hyytyi suurten yritysten mukana jo ennen kriisiä

19.3.2020
Twitterissä: @MoilanenReetta
Kuva: shutterstock

Suomen talous ja yritystoiminta lähti koronakriisin pyörteisiin valmiiksi epävarmasta tilanteesta, kertovat tuoreimmat suhdannetilastot.

Koronavirusepidemian myötä globaalia taloutta kohtaa samaan aikaan sekä kysyntä- että tarjontashokki. Ennuste­laitosten mukaan Suomen bruttokansan­tuote voi päätyä supistumaan tänä vuonna 1-5 prosenttia edellisvuodesta. Kasvu kuitenkin lähti taittumaan jo viime vuoden puolella.

Helmikuun lopussa uutisoitiin bruttokansan­tuotteen volyymin pienenemisestä vuoden viimeisellä neljänneksellä suhteessa edelliseen neljännekseen ja kasvua vuoden takaiseenkin löytyi vain himpun verran. Viennissä kasvua vielä löytyi ja yksityisessä kulutuksessa, mutta investoinnit ja julkiset kulutusmenot vähenivät.

Juuri ilmestyneen helmikuuta koskevan kokeellisen pikaennakon mukaan tuotannon kasvu oli jo nollassa. Tammikuun lukujen valossa teollisuuden puolella laski sekä tuotanto että liikevaihto edellis­vuodesta, mutta kaupan, rakentamisen ja palvelualojen yritykset pääsivät vielä liikevaihdon osalta kasvun puolelle.

Kevään lukuja odotellessa voidaan katsoa peruutus­peiliin ja etsiä taitekohtaa, jossa kasvu alkoi jo hyytyä.

Koska yritykset muodostavat Suomen talouden bruttoarvon­lisäyksestä hieman yli 60 prosenttia, kannattaa keskittyä niiden tuoreimpien lukujen tarkasteluun. Kaikkien toimialojen osalta kehitykseen päästään helpoimmin kiinni toimi­aloittaisten liikevaihto­kuvaajien ja niiden rinnalla tuotettavien kasvukatsaus­­tietojen avulla.

Teollisuusyritysten kasvu hyytyi suurten yritysten vientiin

Teollisuuden yritysten liikevaihto kasvoi vielä vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä 1,2 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden viimeisellä neljänneksellä liike­vaihdoltaan supistuneiden yritysten lukumääräkin ylitti teollisuudessa kasvaneiden yritysten määrän.

Kasvun hidastumisen taustalla vaikuttaa ennen kaikkea ulkomaan­kauppaa käyvien yritysten liikevaihdon kasvun hyytyminen. Niiden liikevaihto kasvoi vuoden viimeisellä neljänneksellä enää 0,4 prosenttia edellisvuodesta, kun alkuvuonna yllettiin vielä 4,5 prosentin kasvuun.

Vielä alkuvuodesta 2019 teollisuus­yritysten liikevaihdon kasvua kannattelivat suuret, vähintään 250 henkilöä työllistävät yritykset, mutta niiden liikevaihdon kasvu hidastui selvästi vuoden edetessä. Kun vielä alkuvuonna suuret yritykset ylsivät 5 prosentin kasvun tuntumaan, niin viimeiselle neljännekselle tultaessa kasvu hidastui 1,5 prosenttiin. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Eri kokoisten teollisuusyritysten liikevaihdon neljännesvuosi­muutokset
Kuvio 1. Eri kokoisten teollisuusyritysten liikevaihdon neljännesvuosi¬muutokset Lähde: Kasvukatsaus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu
Lähde: Kasvukatsaus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Kasvua syntyi vielä viimeisellä neljänneksellä elintarvike- ja metalli­teollisuudessa sekä erityisesti sähkö- ja elektroniikka­teollisuuden puolella.

Sen sijaan metsäteollisuus oli yli 11 prosentin laskussa, ja myös painoarvoltaan merkittävä kemian­teollisuus supistui 2,7 prosenttia edellis­vuodesta. Sekä metsä­teollisuudessa että kemian­teollisuudessa liikevaihdon lasku on vientisyntyistä ja alkoi jo ennen viimeistä neljännestä. Toimialojen vienti­liikevaihto kääntyi metsä­teollisuudessa laskuun jo vuoden 2019 toisella neljänneksellä ja kemian­teollisuudessakin kolmannella neljänneksellä.

Mikään yllätys ei myöskään ole se, että metsä­teollisuudessa lasku johtuu nimenomaa suurten, vähintään 250 henkilöä työllistävien yritysten, liikevaihdon vähenemisestä.

Myös kemianteollisuuden liikevaihdon lasku syntyi suurista yrityksistä, mutta ilahduttavaa sillä toimialalla on, että pienet ja keskisuuret yritykset kasvattivat edelleen liikevaihtoaan.

Palvelualan suurten yritysten liikevaihto kääntyi laskuun

Palvelualojen yritykset muodostavat tätä nykyä jo runsaat 30 prosenttia yritysten jalostusarvosta ja näin ollen vaikuttavat myös merkittävästi arvonlisäyksen kehitykseen.

Palveluiden toimialojen yritysten liikevaihto kasvoi vuoden viimeisellä neljänneksellä 2,7 prosenttia, ja kasvu silläkin rintamalla hidastui selkeästi alkuvuoden 4-5 prosentin tuntumassa pysytelleistä luvuista.

Pienten ja keskisuurten palvelualojen yritysten liikevaihdon kasvu hidastui selvästi vuoden viimeisellä neljänneksellä ja suurten, vähintään 250 henkilöä työllistävien yritysten liikevaihto kääntyi laskuun. (Kuvio 2)

Loppuvuonna liikevaihdoltaan supistuneiden yritysten määrä on jo ylittänyt liike­vaihdoltaan kasvaneiden yritysten määrän.

Kuvio 2. Eri kokoisten palvelualan yritysten liikevaihdon neljännesvuosi­muutokset
Kuvio 2. Eri kokoisten palvelualan yritysten liikevaihdon neljännesvuosi­muutokset Lähde: Kasvukatsaus, Asiakaskohtainen suhdanne­palvelu

Lähde: Kasvukatsaus, Asiakaskohtainen suhdanne­palvelu

Liikevaihdoltaan yksi merkittävimmistä palvelualoista eli kuljetus- ja varastointi kärsi jo teollisuus­yritysten tuotannon hidastumisesta jo loppuvuonna. Alan liikevaihto kasvoi viimeisellä neljänneksellä enää 0,2 prosenttia.

Kuljetuksen ja varastoinnin alan yrityksistä 53 prosentilla liikevaihto väheni viimeisellä neljänneksellä edellisvuodesta. Laskussa tai nollan tuntumassa olivat loppuvuodesta kaikki muut alan yritykset lukuun ottamatta suurimpia, vähintään 250 henkilöä työllistäviä yrityksiä, jotka pääsivät hivenen plussalle.

Vuoden viimeisellä neljänneksellä palvelualojen yritykset kasvoivat eniten liike­vaihdoltaan majoitus- ja ravitsemus­toiminnassa, 5,3 prosenttia, ja informaatio- ja viestintäalalla 4,3 prosenttia.

Informaatio- ja viestintätoimialoilla, joihin kuuluvat mm. pelialan yritykset sekä ohjelmointi­firmat, liikevaihdon nousu hidastui myös selvästi alkuvuoden kasvuluvuista.

Voimakkainta liikevaihdon kasvu oli alle 10 henkilöä työllistävissä softafirmoissa, joiden liikevaihto kasvoi vielä 8,2 prosenttia edellisvuoden viimeisestä neljänneksestä.

Kauppaa kannattelivat loppuvuonna enää kuluttajat

Koko kaupan 0,3 prosentin kasvua kannatteli vuoden viimeisellä neljänneksellä kuluttajille suunnattu kauppa, kun sekä autokaupan että vähittäis­kaupan puolelta löytyi kasvua.

Sen sijaan tukkukaupan yritysten liikevaihdossa näkyi talouden epävarma tilanne jo vuoden 2019 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen, kun kasvu hyytyi nollan tuntumaan. Viimeisellä neljänneksellä toimialan liikevaihto kääntyi jo laskuun. Tällöin tukkukaupan yrityksistä liike­vaihdoltaan kasvoivat ainoastaan enää suuret, vähintään 250 henkilöä työllistävät yritykset.

Vähittäiskaupan puolentoista prosentin kasvua pitivät yllä lähinnä päivittäis­­tavarakauppa, kodintekniikan, apteekkien ja optisen alan kauppa.

Vähittäiskaupan loppuvuoden kasvuun vaikutti varmasti veron­palautusten ajoitusten siirtyminen loppuvuodesta alkusyksyyn.

Koko päivittäistavarakaupan osalta on mielenkiintoista, että liikevaihdoltaan edellisvuodesta laskeneiden yritysten osuus ylitti kasvaneiden yritysten osuuden jo vuoden 2019 toisella neljänneksellä. Myös päivittäis­tavara­kaupassa toimialan kasvua ylläpitivät loppuvuodesta suuret yritykset.

Suurten rakennusyritysten liikevaihto painui jo viime keväänä

Myös rakennusyritysten liikevaihdon kasvu hidastui vuoden viimeisellä neljänneksellä 1 prosenttiin, kun vielä ensimmäisellä neljänneksellä saavutettiin 7 prosentin kasvulukuja.

Kasvu hidastui sekä talonrakentamisen yrityksissä että erikoistuneen rakennus­­toiminnan puolella. Lisäksi maa- ja vesirakentamisen yritysten liikevaihdon lasku syveni 6,7 prosenttiin.

Rakentamisen puolella toimialan kasvua ylläpitävät erityisesti pienet, alle 10 henkilöä työllistävät yritykset ja 50-249 henkilöä työllistävät yritykset. Suurten, vähintään 250 henkeä työllistävien yritysten, liikevaihto oli painunut laskuun jo vuoden 2019 toisella neljänneksellä. (Kuvio 3)

Kuvio 3. Rakennustoimialan eri kokoisten yritysten liikevaihdon neljännes­vuosi­­muutokset
Kuvio 3. Rakennustoimialan eri kokoisten yritysten liikevaihdon neljännes­vuosi­­muutokset Lähde: Kasvukatsaus, Asiakaskohtainen suhdanne­palvelu

Lähde: Kasvukatsaus, Asiakaskohtainen suhdanne­palvelu

Nyt samoja merkkejä ilmassa kuin ennen vuoden 2012 laskua

Edellisen kerran bruttokansantuotteen volyymi kääntyi laskuun vuoden 2012 alussa, kun se supistui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä työpäivä­korjattujen lukujen mukaan 0,6 prosenttia edellisvuodesta. Lasku syveni vielä kaikilla neljänneksillä tuon vuoden aikana. (Kuvio 4)

Kuvio 4. Teollisuuden ja palveluiden suurten yritysten liikevaihdon ja neljännesvuosi­tilinpidon neljännesvuosi­muutokset
Kuvio 4. Teollisuuden ja palveluiden suurten yritysten liikevaihdon ja neljännesvuosi­tilinpidon neljännesvuosi­muutokset Lähde: Kasvukatsaus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu, Neljännesvuosi­tilinpito
Lähde: Kasvukatsaus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu, Neljännesvuosi­tilinpito

Liikevaihtolukuja tutkittaessa tuolta samalta ajalta voidaan havaita, että myös tällöin suurten teollisuus­yritysten liikevaihdon kasvu oli jo hidastunut edellisellä neljänneksellä. Ja samoin kuin nyt metsä­teollisuuden yritysten liikevaihto oli kääntynyt laskuun muutamaa neljännestä aiemmin. Kemian­teollisuuden sijaan tuolloin laskivat liikevaihdoltaan jo muutamaa neljännestä aiemmin sähkö- ja elektroniikka­teollisuuden yritysten liikevaihdot.

Ilman koronaviruksen aiheuttamaa talous­shokkiakin olisi brutto­kansantuotteen volyymi saattanut kääntyä laskuun suurten teollisuus­yritysten perässä. Nyt jäämme vain odottamaan, kuinka raju ja pitkäaikainen alamäestä tulee.

 

Kirjoittaja työskentelee kehittämis­päällikkönä Tilastokeskuksen yritystilastot -yksikössä.          

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
8.4.2020
Kristian Taskinen

Globalisoitumisen kultakausi sijoittui Neuvostoliiton hajoamisen ja finanssi­kriisin väliin, ja Suomi on kehityksen kärki­kymmenikössä. Taloudellisen globalisaation aste on EU-maista alhaisin Italiassa, mutta Pohjois-Italian vaate­teollisuudella on vahva kytkös Kiinaan.

Blogi
30.3.2020
Ilkka Lehtinen

Tehdyt työehto­sopimukset, hyödyke­verojen korotukset, raakaöljyn hinta… monet tekijät ovat tiedossa, mutta koronakriisin vaikutukset arvaamattomia. Inflaatioasiantuntija hahmottelee kaksi skenaariota tulevalle hintatason kehitykselle.

Artikkeli
26.3.2020
Juho Keva

Korona koettelee työmatkalaisia, kun julkisen liikenteen vuoroja on peruttu ja yhteis­kunnan toiminnan kannalta kriittisien ammattien työntekijät käyvät edelleen työ­paikoillaan. Työmatkojen keskipituus kasvoi lähes kilometrin vuosina 2013-2017, mutta edelleen 46 prosenttia matkoista on pyöräillen alle seitsemän kilometrin mittaisia.

Blogi
24.3.2020
Pertti Taskinen

Helmikuu 2020 jää työmarkkinoiden historiaan viimeisenä ”normaalina” kuukautena pitkään aikaan. Kaksijakoisen maaliskuunkaan tiedot eivät vielä anna koko kuvaa korona­kriisin kärjistymisestä. Työmarkkinatiedot ensimmäiseltä vuosineljännekseltä ja maaliskuulta julkaistaan 23.4.

Blogi
11.2.2020
Jouni Kotkavuori

Antaako kansantalouden tilin­pito julkisen sektorin työlle sen ansaitseman arvon? Antaako se väärän arvon välistä­vetäjille, jotka vain kuppaavat toisten synnyttämää arvoa? Mariana Mazzucato ja ansio­risti ajavat bloggaajan isojen kysymysten äärelle.