tk-icons
Sivuston näkymät

Kertaerät tilinpidossa – Miten valtion ja kuntien tuloksellisuuserä näkyy palkoissa?

4.9.2018
Tuomas Rothovius

Kansantalouden tilinpidossa tulee monesti vastaan taloudellisia tapahtumia, joiden maksuajankohta saattaa paljonkin erota sen perusteena olevasta tapahtumasta. Tällöin joudutaan miettimään ja tekemään ratkaisuja siitä, mille vuodelle jokin taloustoimi ajoittuu. Ja monesti myös siitä, mille vuosineljännekselle se kirjataan.

Tyypillinen tällainen tapaus on maatalouden tuotanto. Mille vuosineljännekselle tai -neljänneksille viljan tuotanto tulisi kirjata: korjuun ajankohdalle, kasvuajalle, vai koko vuodelle?

EU-maita ratkaisuissa ohjaa, ja itse asiassa lainsäädäntönä määrää, European System of Accounts (ESA2010), joka on kansantalouden tilinpidon käsikirja. Sen mukaan pääsääntö taloustoimien kirjaamiseen on suoriteperuste.

Tämän mukaan taloustoimet tulee kirjata sille vuodelle tai neljännesvuodelle, mille maksun perusteena oleva taloustoimi ajoittuu. Tämä siis poikkeaa kassaperusteesta, jolloin kirjaus tapahtuisi maksuajankohdan mukaan.

Ilmiö tuli taas kerran vastaan, kun alkuvuonna osana työmarkkinaratkaisua (kunnallinen virka- ja työehtosopimus sekä valtion virka- ja työehtosopimus) sovittiin julkisen sektorin työntekijöiden saavan ns. tuloksellisuuserän tammikuun 2019 palkanmaksun yhteydessä.

Molemmissa sopimuksissa on melko tarkkaan määritelty, keille se maksetaan. Edellytyksenä on voimassa oleva työsuhde 2.9.–18.11.2018. Kertaerä on suuruudeltaan 9,2 prosenttia kuukausipalkkauksesta ja maksetaan tammikuussa 2019. Valtion ja kuntien työntekijöille se tietää yhteensä lähes 200 miljoonan euron palkanlisää.

Sopimuksissa on melko samanlaiset perustelut: Kertaerän maksaminen perustuu strategian mukaisiin tuloksellisuutta edistävien ja tuottavuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen vuosina 2018 ja 2019.

Lisäksi kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut suosituksen erän kirjaamiseksi: ’Koska työnantajalle syntyy tuloksellisuuserän maksuvelvollisuus jo vuoden 2018 aikana, erä kirjataan kokonaisuudessaan vuoden 2018 tilinpäätökseen kuluksi ja siirtovelaksi.’

ESA 2010:stä löytyy vielä tarkentavia tietoja palkkojen kirjaamiseen, joiden mukaan poikkeukselliset palkkaerät (esim. bonukset, 13 kk palkat) kirjataan ’when they are due to be paid’, ts. kun oikeus kertasuoritukseen syntyy.

Edellä olevien sopimusten ja ESA-ohjeiden mukaan kertaerä päätettiin suoriteperiaatteen mukaisesti kirjata kansantalouden tilinpidossa jaettuna vuoden 2018 kaikille neljänneksille.

Ratkaisun taustalla on tulkinta, jonka mukaan tuloksellisuuspalkkio perustuu koko vuonna tehdylle tuloksekkaalle työlle eikä pelkästään palvelussuhteen voimassaoloajan 2.9.–18.11.2018 saavutuksiin. Lisäksi tulkitsimme työn kohdistuneen tälle vuodelle eikä vasta tulevalle vuodelle 2019.

Jos käyttää kansantalouden tilinpidon palkkatietoja ansiotasoindeksin kanssa, kannattaa huomata, että ansiotasoindeksissä kertaerän vaikutus huomioidaan jaettuna vuoden 2019 kaikille kuukausille.

Yksilötasolla on varmasti niitä, jotka saavat palkkion olematta kaikilla neljänneksillä töissä. Ja vastaavasti niitä, jotka eivät saa palkkiota, vaikka ovat työskennelleet ison osan vuotta kunnissa tai valtiolla. Tämä ei kuitenkaan vaikuta kirjauksiin, koska kansantalouden tilinpidossa tarkastelu tapahtuu koko talouden tasolla työllisinä ja työtunteina, ei palkansaajayksilöinä.

Entä se viljan viljely?

Kansantalouden tilinpidossa käytännön ratkaisu on ollut kirjata tuotanto kaikille vuosineljänneksille. Eivätköhän viljelijät tee talven pimeimpinäkin kuukausina toimisto- ja huoltotöitä ammattiinsa liittyen.

Kirjoittaja työskentelee kansantalouden tilinpidon kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksessa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
12.7.2018
Tuomas Rothovius

Kansantalouden tilin­pidon uusin tieto vuoden 2017 b­kt:n kasvusta tarkentui 2,8 prosenttiin aiemmasta 2,6 prosentin ennakkotiedosta. Rahassa ero tarkoittaa ainoastaan 321 miljoonaa euroa. Onko laskentaan käytetty kymmenien ihmisten työ­panos ollut turhaa?

Artikkeli
15.6.2018
Juha Martikainen

Aineettomiin varallisuus­eriin perustuva tehtaaton tuotanto on sisältänyt tulkintaa palvelu­kaupan ja tavara­kaupan välillä. Viimeisin tilinpidon laskenta­järjestelmän uudistus pyrkii huomioimaan paremmin yritysten globaalien toimintojen vaikutuksia.

Blogi
5.1.2018
Sampo Pehkonen

Vuosi on vaihtunut, mutta asiat toistuvat: talvi­sää on etelässä surkea ja palkka­eroista puhutaan. Ja kuten lämpö­tila, naisten ja miesten välinen palkka­ero tuntuu sahaavan edes­takaisin.

Artikkeli
4.10.2017
Heli Udd

Teollisuudessa työskentelevillä on säännönmukaisesti korkeammat ansiot kuin palvelualoilla. Vuonna 2016 palvelualoilla ansaittiin keskimäärin 17 prosenttia vähemmän kuin teollisuudessa. Palvelualojen mediaaniansiot olivat 2 978 euroa ja teollisuudessa 3 577 euroa kuukaudessa. Suurin osa eroista johtuu erilaisesta koulutus- ja ammattirakenteesta. Vertailutiedot koskevat kuukausipalkkaisia palkansaajia.