Elämme suuren yhteiskunnallisen murroksen keskellä. Näin voimme perustellusti todeta, kuten niin monet sukupolvet ennen meitä.
Tieto on tämän murroksen ytimessä. Puhutaan digitalisaatiosta ja informaatioyhteiskunnasta. Mutta kuka huolehtii tiedon laadusta? Liikkeellä on valeuutisia ja disinformaatiota.
Seuratessani Yhdysvalloissa vellovaa virkarikostutkintakeskustelua en voi välttyä ajatukselta, että sikäläinen demokraattinen järjestelmä on kriisissä. Polarisaatio on vahvaa ja halkoo järjestelmän eri osia. Presidentti Sauli Niinistö pääsi todistamaan tilannetta virkaveljensä rinnalla.
Demokratia tarvitsee tuekseen vahvat instituutiot. Tätä vasten on ollut ilahduttavaa kuulla kotimaisten sanomalehtien päätoimittajien puhuvan paluusta sen perustehtävän äärelle, joka medialla on demokraattisessa järjestelmässä perinteisesti ollut. Kumppaniksi ne tarvitsevat vahvalta eettiseltä pohjalta ponnistavia, objektiivisuuteen pyrkiviä tutkimuslaitoksia, joita onneksi Suomesta löytyy.
Yksi tärkeistä instituutioista on niin mediaa kuin tutkimuslaitoksia monin tavoin palveleva tilastoviranomainen, joka aktiivisesti tuottaa ja kehittää tilannekuvan ylläpitämisessä sekä tutkimuksessa tarvittavia aineistoja. Kokemukset kehittyvistä maista kertovat siitä, ettei kattavaa ja luotettavaa tilastointia tule pitää itsestäänselvyytenä.
Tasavallan presidentin järjestämän itsenäisyyspäivän vastaanoton teemana on tänä vuonna ”tieto ja yhteiskunnallinen keskustelu”. Tähän hienoon valintaan liittyy vahvaa symboliikkaa, jota korostavat Niinistön sanat virkaveljelleen Washingtonissa: pitäkää demokratiastanne huolta.
Vastaanoton teema kertoo siitä, että Suomessa ylin valtionjohto haluaa pitää demokratian tukipilarit kunnossa. Tämä inspiroi kaikkia meitä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon tietoa tuottavia ja tietoa välittäviä yksilöitä ja yhteisöjä huolehtimaan siitä, että Suomi uudistuu rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun ja luotettavan asiantuntemuksen pohjalta.
Professori Iiro Jussila on Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja ja Tilastokeskuksen neuvottelukunnan jäsen.
Kehittyneen tietotuotantomme avulla voidaan löytää ratkaisuja Suomen nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Tilastokeskuksen johto ehdottaa tulevan hallituksen ohjelmaan konkreettisia kirjauksia, joiden pohjalta päästäisiin nopeasti liikkeelle.
Suomessa on laadukkaat rekisterit. Niistä saatavaa tietoa yhdistelemällä syntyy tietovarallisuus, joka on Suomen kilpailuetu. Sitä hyödyntämällä teemme parempia päätöksiä tulevaisuudessa.
Demokratioissa tilastot ovat osa yhteiskunnallista keskustelua, päätöksentekoa sekä seurausten arviointia – ja puolueettomina ne luovat edellytyksiä kompromisseille. Tietoon perustuva päätöksenteko edellyttää hidasta, harkitsevaa ja kyseenalaistavaa ajattelua. Jotta demokratia säilyisi informaatioyhteiskunnan perustana, tulisi tilastojen luku- ja käyttötaidosta tehdä yleinen kansalaistaito.
YK:n virallisen tilaston periaatteet ohjeistavat tilastoviranomaisia kertomaan tarkasti, miten tilastot on laadittu. Periaatteen avulla voidaan arvioida myös muun yhteiskunnassa syntyvän tiedon luotettavuutta.
Rokotevastainen liikehdintä herättää nyt voimakkaita tunteita ja vastakkainasettelua. Mikä osuus salaliittoteorioilla ja tiede-epäilyllä on rokotevastaisuuden innoittajina? Mistä erilaiset salaliittoteoriat kumpuavat? Ja miten niihin tulisi suhtautua?
Digitaalisen datan merkitys taloudessa, kulttuurissa ja viihteessä kasvaa koko ajan, ja tilastoinnin piirissä on vain hyvin pieni osa kaikesta nykymaailmassa syntyvästä datasta. Tämä haastaa tietoa tuottavat viranomaiset – millainen data on merkityksellistä kansalaisille, yrityksille tai päätöksenteolle?
Kansainvälisissä tehtävissä Marjo Bruun on saanut nähdä, miten erilaisista lähtökohdista tilastointia erilaisissa yhteiskunnissa tehdään. Hänen aikanaan toiminta tilastokokouksissa on muuttunut vuorovaikutteisemmaksi.
Pikaestimaatti kertoo selvästi odotuksia paremmasta talouskehityksestä koronavuonna. Tieto on auttanut hallintoa, kuluttajia ja yrityksiä toimimaan kriisin keskellä.
