Olen Tilastokeskuksen pääjohtajana saanut aitiopaikalta seurata tilastoviranomaisten tekemää työtä sekä kotimaassa että globaalisti. Kansainväliset tehtävät YK:n Euroopan talouskomissiossa ja EU:n tilastokomissiossa ovat tarjonneet mahdollisuuden kehittää kansainvälistä tilastointia yhdessä muiden kanssa.
Osallistuminen kansainväliseen toimintaan on avartanut näkemyksiäni, paitsi globaalista tilanteesta, myös siitä mikä on Suomen asema erilaisten tilastotoimijoiden joukossa.
Pohjoismaisten tilastotoimijoiden verkosto on luonnollisesti ollut meille tärkeä. Meillä on samankaltaiset yhteiskunnat, joissa esimerkiksi rekisterit muodostavat tärkeän pohjan tilastoinnille.
On meillä toki paljon muutakin yhteistä, kuten karaistuminen pohjoisen luonnon olosuhteisiin. Meillä oli pohjoismaisten kollegoiden kanssa tapana käydä kansainvälisten kokousten yhteydessä aamu-uinnilla, jos siihen tarjoutui tilaisuus. Se, että syksyisessä kelissä pulahdettiin kylmään meriveteen, oli eteläisempien kollegoiden mielestä melkoisen rohkea idea. Kaikki tämä oli kuitenkin omiaan lujittamaan sidettä pohjoismaisen tilastoperheen välillä.
Kansainvälisen tilastoyhteisön johdossa olen halunnut katsoa eteenpäin ja huomioida ympäröivän yhteiskunnan tarpeet sekä yhteistyömahdollisuudet muiden kanssa. Oma roolini Euroopan tilastokonferenssin johdossa on ollut keskusteleva. Koen, että yksi suurimmista saavutuksistani on ollut juuri se, että toiminta tilastokokouksissa on muuttunut vuorovaikutteisemmaksi ja osallistuvammaksi.
Osallistuminen kansainväliseen työskentelyyn hyödyttää kaikkia osapuolia. Suomi on tuonut yhteiseen pöytään tilastoalan asiantuntemusta monelta alalta, ja samalla suomalaisten oma osaaminen on kasvanut yhteistyössä muiden kanssa.
Tilastotoimen modernisointi ja uusien menetelmien kehittäminen on käynnissä globaalisti monessa eri paikassa, ja yhteistyössä jokainen antaa osaamistaan ja saa jotain uutta. Yhdessä kehittäminen tuo samalla säästöjä kaikille.
Ja tietysti kansainvälisessä yhteistyössä sovitut menettelyt ja käytetyt tilastomenetelmät luovat kehikon, joka mahdollistaa eri maiden välisten lukujen vertailun.
Kehittyneiden maiden rooli on toimia vetovastuussa tilastoinnin kehittämisestä ja tukea kehittyviä maita omassa tilastotyössään.
Hyvästä tietopohjasta on hyötyä myös globaalisti. Tässä on tärkeää ymmärtää kansallista kontekstia – ne tavat ja toimintamallit, jotka sopivat meille, eivät välttämättä sovi sellaisenaan kaikille. On vaikea tehdä esimerkiksi rekisteripohjaista väestölaskentaa, jos syntyneitä ei merkitä mihinkään. Tällaisissa asioissa konkretisoitui se, miten erilaisista lähtökohdista tilastointia erilaisissa yhteiskunnissa tehdään.
Jos voisin vaikuttaa yhteen asiaan kansainvälisellä tasolla, toivoisin että tilastoviranomaisilla olisi kaikkialla riittävä ammatillinen itsenäisyys ja asema luotettavan tiedon tuottajana yhteiskunnassa.
Tilastot ovat demokraattisen yhteiskunnan kulmakiviä, niitä tulee arvostaa ja niiden tekemistä resursoida riittävästi. Arvostus näkyy siinä, että tilastoja käytetään yhteiskunnassa laajasti päätöksenteon pohjana.
Marjo Bruunin ensimmäinen perintöblogi julkaistiin eilen.
Laadukas tieto on kuin design-tuote: se on kestävää, monikäyttöistä ja ajassa merkityksensä säilyttävää.
Syrjäisemmilläkin alueilla voi olla suhteessa asukasmäärään paljon yksinasuvia, enemmistö asuu kuitenkin isoissa kaupungeissa. Sen kertoo Paavo, Tilastokeskuksen postinumeroaluetilastot-palvelu.
Digitaalisen datan merkitys taloudessa, kulttuurissa ja viihteessä kasvaa koko ajan, ja tilastoinnin piirissä on vain hyvin pieni osa kaikesta nykymaailmassa syntyvästä datasta. Tämä haastaa tietoa tuottavat viranomaiset – millainen data on merkityksellistä kansalaisille, yrityksille tai päätöksenteolle?
Tilastoviranomaisen merkitys nojaa vahvaan osaamiseen: eri tietolähteiden yhdistämiseen ja ymmärrykseen metatietojen tarpeellisuudesta käytettävyyden kannalta. Tietojen käytön eettisten periaatteiden toteuttamisessa toimimme esimerkkinä muille, muistuttaa Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun eläköitymisensä kynnyksellä.
Pikaestimaatti kertoo selvästi odotuksia paremmasta talouskehityksestä koronavuonna. Tieto on auttanut hallintoa, kuluttajia ja yrityksiä toimimaan kriisin keskellä.
Miksi tilastoasiantuntijat Suomessa ovat niin aktiivisia kirjoittajia? Yhden ihmisen vaikutus voi olla arvaamattoman suuri. Vastikään edesmennyt Erkki Pentinmäki oli luomassa tiedon avaamisen kulttuuria Tilastokeskukseen.
Kokeilujemme perusteella teleoperaattoriperusteinen mobiilipaikannusdata taipuu ketterästi monipaikkaisen elämän tarkasteluun. Työ mobiilipaikannusdatan hyödyntämiseksi jatkuu Tilastokeskuksessa. Neuvottelemme kaikkien suurten operaattoreiden kanssa yhteistyöstä tilastotuotannon kehittämiseksi.
Suomessa elää noin 7 000 henkilöä avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa samaa sukupuolta olevan puolisonsa kanssa. Tilasto ei nosta yksilöitä esiin, mutta voi silti vahvistaa malleja.
