Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Rohkeasti ideoita jakamaan – kansainvälinen yhteistyö hyödyttää kaikkia

27.1.2021
Twitterissä: @mrsbruun ‏
Kuva: Eeva Anundi

Olen Tilastokeskuksen pääjohtajana saanut aitiopaikalta seurata tilasto­viranomaisten tekemää työtä sekä kotimaassa että globaalisti. Kansainväliset tehtävät YK:n Euroopan talous­komissiossa ja EU:n tilasto­komissiossa ovat tarjonneet mahdollisuuden kehittää kansainvälistä tilastointia yhdessä muiden kanssa.

Osallistuminen kansainväliseen toimintaan on avartanut näkemyksiäni, paitsi globaalista tilanteesta, myös siitä mikä on Suomen asema erilaisten tilasto­toimijoiden joukossa.

Pohjoismaisten tilastotoimijoiden verkosto on luonnollisesti ollut meille tärkeä. Meillä on samankaltaiset yhteiskunnat, joissa esimerkiksi rekisterit muodostavat tärkeän pohjan tilastoinnille.

On meillä toki paljon muutakin yhteistä, kuten karaistuminen pohjoisen luonnon olosuhteisiin. Meillä oli pohjoismaisten kollegoiden kanssa tapana käydä kansainvälisten kokousten yhteydessä aamu-uinnilla, jos siihen tarjoutui tilaisuus. Se, että syksyisessä kelissä pulahdettiin kylmään meriveteen, oli eteläisempien kollegoiden mielestä melkoisen rohkea idea. Kaikki tämä oli kuitenkin omiaan lujittamaan sidettä pohjoismaisen tilastoperheen välillä.

Kansainvälisen tilastoyhteisön johdossa olen halunnut katsoa eteenpäin ja huomioida ympäröivän yhteiskunnan tarpeet sekä yhteistyö­mahdollisuudet muiden kanssa. Oma roolini Euroopan tilasto­konferenssin johdossa on ollut keskusteleva. Koen, että yksi suurimmista saavutuksistani on ollut juuri se, että toiminta tilasto­kokouksissa on muuttunut vuoro­vaikutteisemmaksi ja osallistuvammaksi.

Osallistuminen kansainväliseen työskentelyyn hyödyttää kaikkia osapuolia. Suomi on tuonut yhteiseen pöytään tilastoalan asiantuntemusta monelta alalta, ja samalla suomalaisten oma osaaminen on kasvanut yhteistyössä muiden kanssa.

Tilastotoimen modernisointi ja uusien menetelmien kehittäminen on käynnissä globaalisti monessa eri paikassa, ja yhteistyössä jokainen antaa osaamistaan ja saa jotain uutta. Yhdessä kehittäminen tuo samalla säästöjä kaikille.

Ja tietysti kansainvälisessä yhteistyössä sovitut menettelyt ja käytetyt tilasto­menetelmät luovat kehikon, joka mahdollistaa eri maiden välisten lukujen vertailun.

Kehittyneiden maiden rooli on toimia vetovastuussa tilastoinnin kehittämisestä ja tukea kehittyviä maita omassa tilastotyössään.

Hyvästä tietopohjasta on hyötyä myös globaalisti. Tässä on tärkeää ymmärtää kansallista kontekstia – ne tavat ja toimintamallit, jotka sopivat meille, eivät välttämättä sovi sellaisenaan kaikille. On vaikea tehdä esimerkiksi rekisteri­pohjaista väestölaskentaa, jos syntyneitä ei merkitä mihinkään. Tällaisissa asioissa konkretisoitui se, miten erilaisista lähtökohdista tilastointia erilaisissa yhteiskunnissa tehdään.

Jos voisin vaikuttaa yhteen asiaan kansainvälisellä tasolla, toivoisin että tilasto­viranomaisilla olisi kaikkialla riittävä ammatillinen itsenäisyys ja asema luotettavan tiedon tuottajana yhteiskunnassa.

Tilastot ovat demokraattisen yhteiskunnan kulmakiviä, niitä tulee arvostaa ja niiden tekemistä resursoida riittävästi. Arvostus näkyy siinä, että tilastoja käytetään yhteiskunnassa laajasti päätöksenteon pohjana.

 

Marjo Bruunin ensimmäinen perintöblogi julkaistiin eilen.

 
Marjo Bruun
Henkilökohtaiset saavutukset syntyvät, kun uskaltaa astua omalle epämukavuus­alueelleen, on Marjo Bruunin motto. Hän siirtyy eläkkeelle tammikuun lopussa toimittuaan yhdeksän vuotta Tilastokeskuksen pääjohtajana.

 

 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
16.2.2024
Markus Sovala

Suomen tilastojärjestelmä ylsi ykkössijalle 186 valtiota kattaneessa vertailussa. Tilastokeskuksen pääjohtaja löytää kolme perustetta Suomen menestykselle Maailmanpankin arviossa.

Blogi
1.9.2023
Maija Metsä

Kesälomani lopulla seurasin sivusilmällä lukiolaisnuoren pakkausruljanssia. Edessä oli vaihto-oppilasvuosi ja lähtöön muutama päivä. Mahtuisiko matkaan myös taskullinen tietoa Suomesta?

Blogi
2.5.2023
Tapio Kuusisto

Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja risti­riitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.  

tk-icons