Ympäristötukien kehitystä ja kohdentumista voidaan nyt seurata tarkemmin. Onnistuneen pilotoinnin jälkeen Tilastokeskus julkaisee vuoden 2022 tiedot sisältävän ympäristötuet-tilaston jo 26.4.2024.
Kuka suojelee maaperäämme?
Sunnuntaina 5.12. vietetään kansainvälistä maaperäpäivää. YK:n yleiskokous tuki vuonna 2013 kansainvälisen maaperätieteiden liiton (IUSS) ehdotusta maaperäpäivän lisäämisestä osaksi YK:n teemapäivien luetteloa.
Päivän tarkoituksena on lisätä entistä enemmän huomiota hyvinvoinnin ja ekosysteemien kannalta elintärkeään maaperään. Vahva yhteys löytyy myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joissa useassa kohdin maaperä toimii mahdollistajana.
Maaperällä tarkoitetaan irtomaakerrosta, joka makaa peittona kallioperämme päällä. Se koostuu maalajeista kuten savi, multa, hiekka ja sora. Yhdessä veden ja ilman kanssa maa-ainekset muodostuvat luonnonvaran, joka tarjoaa useita ekosysteemipalveluista.
Hyvinvoiva maaperä toimii taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, suojelee luonnon monimuotoisuutta sekä tarjoaa ravintoa ja energiaturvallisuutta. Se tarjoaa kasvualustan ruualle, minkä lisäksi erityisesti turvemailla on huomattava kykyä sitoa hiiltä itseensä. Maaperällä on myös oma roolinsa veden säätelyssä ja tarjonnassa sekä kulttuurisissa palveluissa. Esimerkiksi sora- ja hiekkamuodostelmat tarjoavat luonnon oman suodattimen pohjavesialueilla.
Väestönkasvun ja ruuan kysynnän kasvun aiheuttama enenevä viljelytarve ja muu laajentuva maankäyttö kuitenkin lisäävät maaperään kohdistuvaa painetta. Tämän seurauksena voi esimerkiksi eroosio voimistua, maaperä pilaantua tai kasvumaan ravinteet huveta.
Kolmannes maailman maaperästä onkin heikentyneessä tilassa. Maaperäpäivän toivotaan kannustavan suojelemaan ja parantamaan ehtyneiden maapohjien tilaa.
Maaperänsuojelulla edistetään myös pintavesien suojelua. Pitämällä huolta maan tuotantokyvystä ja puhtaudesta suojelemme myös vesiämme. Huuhtoutumisen sijaan ravinteet halutaan pitää maaperässä. Suomessa näitä toimia edistetään muun muassa eri järjestöjen hankkeilla, joissa pyritään kehittämään maa- ja metsätalouden toimintatapoja.
Myös valtion tukipolitiikalla kannustetaan kestävämpään kasvumaan käyttöön. Ympäristönsuojelumenot-tilastossa tilastoidaan tukia, jotka kohdistuvat ympäristönsuojeluun.
Näistä merkittävimmät ovat maatalouden ympäristökorvaukset ja luonnonmukaisen tuotannon tuet, joista noin kolme neljäsosa kohdistuu maaperän ja pintavesien suojeluun. Ympäristökorvauksen toimenpiteistä maaperän kasvukuntoa parhaiten edistävät monivuotiset ympäristönurmet, suojavyöhykenurmet ja luonnonhoitopeltonurmet. Kylvetty monivuotinen nurmikasvillisuus vähentää lisäksi eroosiota.
Vuonna 2019 tukia maaperän ja pintavesien suojeluun jaettiin 221 miljoonaa euroa. Tätä ei ole suoraan tilastojulkaisusta nähtävissä, mutta asiaan on tulossa muutos, sillä Tilastokeskus pilotoi ympäristötuki-tilastoa kaksivuotisessa EU-rahoitteisessa projektissa.
Vuonna 2023 valmistuva pilotti ympäristötuet-tilastosta tulee tarjoamaan aiempaa tarkempaa tietoa tukien kohdistumisesta sektoreittain ja toimialoittain. Tilastoa tuotetaan lisäksi aiempaa tarkemmalla jaolla eri ympäristönsuojeluaktiviteettien välillä. Samalla jaottelua laajennetaan kohdistumaan luonnonvarojen hallintaa ja käyttöä koskeviin tukiin.
Jatkossa on helpompaa seurata ympäristötukien painopisteitä ja nähdä tarkemmin, kuinka korkealla prioriteeteissa maaperän ja pintavesien suojelu pysyy.
Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen ympäristötilinpidossa.
Lähteet:
https://www.ykliitto.fi/tapahtumat/yk-paivat/kansainvalinen-maaperapaiva
https://www.fao.org/world-soil-day/en/
Lue samasta aiheesta:
Suomella on vaikeuksia saavuttaa kaikkia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita vuoteen 2030 mennessä, vaikka olemme menestyneet hyvin indikaattorivertailuissa. Nyt tarvitaan yhteiskunnassa ja taloudessa järjestelmätason muutoksia. Tavoitteista etenkin ilmastonmuutos sekä maanpäällinen ja vedenalainen elämä vaativat toimia Suomessa.
Meillä on jo mittaristo ekologian ja ekonomian yhteensovittamiseksi: kansantalouden tilinpidon ympäristölaajennus. Luontoarvojen integrointi samaan kehikkoon taloudellisen toiminnan kanssa antaa pikakaistan kestävämpään päätöksentekoon.
Euroopan unionin uuden kestävän kehityksen seurantaraportin mukaan jäsenmaat ovat edistyneet merkittävästi työelämän parantamisessa, köyhyyden vähentämisessä ja tasa-arvon parantamisessa. Sen sijaan edistyminen ympäristöasioissa on ollut vaatimatonta.
Kiertotalousohjelmassa jätemäärien kehitystä seurataan usealla eri indikaattorilla. Perustavanlaatuinen siirtymä kiertotalouteen ei kuitenkaan onnistu ilman aktiivista ja määrätietoista toimijuutta. Tietoa on, mutta käytetäänkö sitä toimintaan?
Energiahyödyntäminen syrjäytti viime vuosikymmenellä jätteiden kaatopaikkasijoittamisen. Materiaalina hyödyntäminen on Suomessa liian vähäistä. Lisäksi olemme eniten luonnonvaroja käyttävien maiden kärkeä, vietämme laskennallista ylikulutuspäivää jo maaliskuun lopussa.
Kaikki globaalit SDG-indikaattorit on saatu menetelmällisesti määriteltyä, ja niihin saadaan lähitulevaisuudessa dataa. Yksittäisten maiden kyvyssä tuottaa dataa on kuitenkin yhä merkittäviä puutteita. Kansainvälisen tilasto-osaamisen kasvattamiseen ja verkostoitumiseen onkin viime vuosina panostettu.
Bkt-mittarin perinteinen näkökulma edistymiseen ei riitä, kun pyrkimyksenä on vastata aikamme monimutkaisiin ja globaaleihin ongelmiin. YK:n suunnitelmissa onkin laajempi seuranta- ja tarkastelukehikko sekä enintään 10–20 uutta ohjausindikaattoria.