Talouden tilannekuva

Talouden tilannekuva luo katsauksen koronakriisin vaikutuksista Suomen talouteen tilastojen valossa. Koronan vaikutuksia tarkastellaan koko kansantalouden, yritysten, työllisyyden, kuluttajien ja julkisen talouden näkökulmista. Lopussa kurkistetaan talousnäkymiin barometrien ja ennakollisten tilastojen avulla. Katsauksen ovat kirjoittaneet Tilastokeskuksen asiantuntijat. Katsaus on julkaistu 28.8.2020 ja sitä on päivitetty 15.3.2021.

  1. Kansantalous
  2. Yritykset
  3. Työllisyys ja palkat
  4. Kuluttajat
  5. Julkinen talous
  6. Talousnäkymät

Talous kesti pelättyä paremmin vuonna 2020 – Julkisyhteisöjen alijäämä kasvoi yli kymmenellä miljardilla, joka osaltaan tasapainotti laskua

Bruttokansantuote laski kansantalouden tilinpidon tarkentuneiden ennakkotietojen mukaan 2,8 prosenttia vuonna 2020. Kevään pahimmat ennusteet laskun jyrkkyydestä eivät näytä toteutuneen. Myös Ruotsin bruttokansantuote laski 2,8 prosenttia vuonna 2020, ja Eurostatin mukaan euroalueen bruttokansantuote supistui viime vuonna 6,6 prosenttia, joten Suomi pärjäsi hyvin kansainvälisessä vertailussa.

Kotitaloussektorilla suurin muutos oli yksityisen kulutuksen 4,6 prosentin lasku 115,2 miljardiin euroon. Yksityinen kulutus on bruttokansantuotteen kysyntäeristä selvästi suurin, ja sen lasku näkyi palvelutoimialalla erityisesti liikenteen, majoituksen ja ravitsemuksen sekä kulttuurin ja viihteen arvonlisäysten laskuna.

Yksityiseen kulutukseen sisältyvän ulkomaanmatkailun romahtamisella oli merkittävä heijastuksensa vaihtotaseeseen. Tyypillisesti matkustustase on noin 2 miljardia alijäämäinen, kun vuonna 2020 matkustustaseen alijäämä oli 0,2 miljardia.

Korona on kohdellut kotitalouksia varsin epätasaisesti. Kotitalouksien saamat palkat ja palkkiot laskivat nimellisesti 0,4 prosenttia 92,8 miljardiin euroon vuonna 2020. Epätasaisuus näkyy selvemmin sosiaalietuuksissa. Maksetut työttömyysetuudet kasvoivat 38 prosenttia 5,0 miljardiin euroon.

Asuntojen ja vapaa-ajanasuntojen lainojen kasvu on jatkanut kasvuaan koronasta huolimatta. Ennakkotietojen mukaan kotitalouden velkaantumisaste nousi 133 prosenttiin vuonna 2020, kun se oli 129 prosenttia vuonna 2019. Kotitalouksien säästämisaste kasvoi 5,7 prosenttiin vuonna 2020.

Kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen perusteella laskettu työn tuottavuus pieneni 0,8 prosenttia vuonna 2020. Arvonlisäys siis pieneni enemmän kuin tehtyjen työtuntien määrä. Vuoden 2020 ennakkotiedot arvonlisäyksen ja työtuntien kehityksestä löytyvät neljännesvuositilinpidon tietokantataulukoista. Tietojen avulla voi tarkastella työn tuottavuuden kehitystä myös neljänneksittäin.

Julkisyhteisöjen alijäämä kasvoi yli kymmenellä miljardilla, joka osaltaan tasapainotti laskua. Valtionhallinnon alijäämä oli 13,4 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 2,7 miljardia euroa. Tämä piti sisällään mm. 1,5 miljardin tuotantotukipalkkioiden kasvun yrityssektorille. Valtionhallinto osallistui myös paikallishallinnon koronapandemiasta koituviin kustannuksiin, ja paikallishallinnon alijäämä vaihtui ylijäämäiseksi valtionosuuksien kasvun myötä.

Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 12,9 miljardia euroa alijäämäinen. Edellisenä vuonna alijäämä oli 2,4 miljardia euroa. Julkisyhteisöjen alijäämää kasvattivat koronapandemiaan liittyvät menot sekä verotulojen ja sosiaaliturvamaksujen kertymän pieneneminen. Vuonna 2020 alijäämä oli 5,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Bruttokansantuote vuosineljänneksittäin, volyymisarja, viitevuosi 2015 (mrd. euroa)

Kuviossa näkyy bruttokansantuotteen kehitys vuosina 2013-2020. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Kansantalouden neljännesvuositilinpito

Kuukausittaisten yritystilastojen mukaan heikentynyt koronatilanne jatkaa palvelualojen ahdinkoa, eikä tuotannossa ole näkyvissä elpymisen merkkejä. Myös rakentamisen toimialalla koronakriisin myötä alkanut lasku on jatkunut, vaikkakin tammikuussa nähtiin jopa kahden prosentin kasvu joulukuusta. Teollisuuden toimialalla tuotanto on ollut pienessä kasvussa, mutta teollisuudessa tilanne oli heikompi jo ennen koronakriisin vaikutuksia. Kaupanalalla myynnin määrän osalta tilanne näyttää hieman paremmalta, mutta alan sisällä koronakriisin vaikutukset ovat jakautuneet hyvin epätasaisesti.

Kuluttajien luottamus talouteen romahti vuosi sitten keväällä, ja kuluttaminen väheni voimakkaasti koronakriisin alkuvaiheessa. Kesän aikana odotukset lähikuukausien talouskehityksestä palautuivat nopeasti entiselle tasolleen. Odotukset kuitenkin synkkenivät uudelleen jonkin verran syksyllä, mutta tämän vuoden puolella kuluttajien luottamus on kohentunut jopa pitkän ajan keskimääräistä luottamusta vahvemmaksi. Jos käsillä oleva koronatilanteen pahenemisvaihe kuitenkin pitkittyy, voi sillä olla negatiiviset vaikutukset kuluttajien luottamukseen.

Paluu normaaliin tapahtuu asteittain, ja osa rakenteellisista muutoksista jäänee pysyviksi. Etätyön ja nettiostosten yleistyminen korona-aikana vauhdittanee uudistuksia.

Yritysten osalta tulevaisuudennäkymät eivät ole kovin positiivisia. Teollisuuden uudet tilaukset ovat olleet laskussa tammikuussa, minkä lisäksi yritysten luottamus on ollut laskussa helmikuussa. Vireille pantujen konkurssien määrä on selvässä kasvussa helmikuussa, mutta merkittävää konkurssiaaltoa ei vielä ole nähty. Rekkaliikenteeseen perustuva tuotannon pikaennakko ennakoi tuotannon olleen edelleen helmikuussa vuoden takaista alemmalla tasolla.

Kansantalous

Bruttokansantuote kasvoi vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä

  • Koko vuoden 2020 bruttokansantuotteen volyymi supistui 2,8 prosenttia. Koronapandemiasta johtuneet rajoitustoimet näkyivät etenkin toisen vuosineljänneksen pudotuksessa, kun bruttokansantuote romahti 4,7 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta. Loppuvuoden aikana bruttokansantuote kasvoi, mutta ei saavuttanut pandemiaa edeltänyttä tasoaan.
  • Yksityinen kulutus jäi vuoden 2020 jokaisella neljänneksellä vuoden takaista alemmalle tasolle. Koko vuoden yksityiset kulutusmenot vähenivät viisi prosenttia. Erityisen heikkoa oli puolikestävien tavaroiden sekä palveluiden kulutus, kun ihmiset jättivät asusteiden ostot ja palveluiden käytön selvästi edellisvuotta vähemmälle. Sen sijaan lyhytikäisten tavaroiden kulutus kasvoi läpi vuoden, kun ravintoloiden sijaan kansa ruokaili kotona.
  • Tilastokeskuksen ja OECD:n tuoreen tutkimuksen mukaan yhteensä noin 500 000 suomalaista työpaikkaa on riippuvaisia joko suoraan tai epäsuorasti viennistä. Koko vuonna 2020 sekä viennin että tuonnin volyymi väheni seitsemän prosenttia. Vastaavat käypähintaiset muutokset olivat alenevien tavaroiden ulkomaankaupan hintojen myötä -11 ja -12 prosenttia.
  • Kiinteän pääoman bruttomuodostuksen eli investointien volyymi supistui loka–joulukuussa aiempien vuosineljännesten tapaan. Koko vuoden investoinnit vähenivät kolme prosenttia. Investointieristä vain maa- ja vesirakennusinvestoinnit kasvoivat. Vuonna 2020 yksityiset investoinnit vähenivät viisi prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat kolme prosenttia edellisvuodesta.

Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2020 vuoden takaisesta (työpäiväkorjattuna, %)

Kuviossa näkyy toimialojen arvonlisäyksen muutos edellisen vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Kansantalouden neljännesvuositilinpito

Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2020 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, %)

Kuviossa näkyy tarjonnan ja kysynnän pääerien muutos edellisen vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Kansantalouden neljännesvuositilinpito

Sektori- ja rahoitustilinpidon tiedot

  • Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvoivat hieman edellisestä neljänneksestä. Samalla kotitalouksien kulutusmenot laskivat hieman, minkä seurauksena säästämisaste kääntyi nousuun. Säästämisaste on selvästi korkeampi kuin koronapandemiaa edeltävänä aikana.
  • Ennakkotietojen mukaan kotitalouksien velkaantumisaste nousi neljännellä neljänneksellä 132,7 prosenttiin. Velkaantumisaste voi tarkentua 26.3.2021 kun rahoitustilinpito julkaistaan.

Kotitalouksien säästämisaste vuodesta 2005 alkaen (%)

Kuviossa esitetään kotitalouksien säästämisasteen kehitys kausitasoitettuna ja alkuperäisenä sarjana vuodesta 2005 vuoteen 2020. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Sektoritilit neljännesvuosittain

Kotitalouksien velkaantumisaste vuodesta 2000 alkaen (%)

Kuviossa näkyy kotitalouksien velkaantumisasteen kehitys vuosineljänneksittäin vuoden 2000 alusta alkaen vuoden 2020 neljänteen vuosineljännekseen saakka. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Rahoitustilinpito

Yritykset

Tuotannossa edelleen haasteita – kaupanalalla kehitys positiivisempaa

  • Yritysten tuotantotilanne on jatkunut haastavana vuoden 2020 lopulla ja kuluvan vuoden tammikuussa. Palvelualoilla vaikeudet jatkuvat ja tuotanto on edelleen reilusti vuodentakaista alemmalla tasolla. Teollisuudessa tuotanto oli tammikuussa vuodentakaista suurempi, mutta teollisuuden toimialoilla tuotanto oli laskussa jo vuosi sitten. Rakentamisessa pitkään jatkunut lasku taittui tammikuussa, kun myynnin määrä kasvoi joulukuusta. Kaupanalalla koronakriisillä ei ole ollut yhtä negatiivista vaikutusta liikevaihtoon tai myynnin määrään, ja myynnin määrä olikin tammikuussa selvästi vuodentakaista suurempi erityisesti päivittäistavarakaupan positiivisen kehityksen myötä.
  • Palvelualoista heikoiten kehittyi majoitus- ja ravitsemistoiminta, jonka työpäiväkorjattu tuotanto laski vuoden 2020 neljännellä vuosineljänneksellä 35,4 prosenttia vuoden 2019 vastaavasta ajankohdasta. Kuljetuksen ja varastoinnin työpäiväkorjattu tuotanto puolestaan supistui samaan aikaan 18,1 prosenttia. Myös taiteet, viihde ja virkistys -toimialan kehitys oli heikkoa, työpäiväkorjatun liikevaihdon ollessa 24,1 prosenttia vuodentakaista matalampi. Eniten korona on kurittanut matkatoimistoja sekä matkanjärjestäjiä, joiden työpäiväkorjattu tuotanto sukelsi peräti 82,9 prosenttia vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä. Vastaavasti majoitusalan tuotanto supistui 54,9 prosenttia, ravitsemistoiminnan 29,7 prosenttia ja vesiliikenteen 26,7 prosenttia. Positiivisinta kehitys oli informaation ja viestinnän alalla, etenkin radio- ja televisiotoiminnassa (+13,9 %), televiestinnässä (+4,7 %) sekä ohjelmistopalveluissa (+3,7 %).
  • Koko teollisuuden tuotanto kääntyi kasvuun tammikuussa 2021, ja kasvoi kaikkiaan 0,9 prosenttia edellisen vuoden tammikuuhun verrattuna. Kasvua oli metsäteollisuudessa 0,4 prosenttia, sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa 3,3 prosenttia ja toimialalla sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastointihuolto 4,5 prosenttia. Vuoden 2020 neljännellä neljänneksellä koko teollisuuden tuotanto vielä supistui. Merkittävillä vientialoilla kuten metsäteollisuudessa tuotanto supistui neljännellä neljänneksellä 9,0 prosenttia ja metalliteollisuudessa 0,8 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kemianteollisuudessa tuotanto kasvoi neljännellä neljänneksellä 0,8 prosenttia ja sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa 7,1 prosenttia.
  • Kaupan toimialalla työpäiväkorjattu myynnin määrä kääntyi kasvuun vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä, ja vuoden viimeisellä neljänneksellä myynnin määrä kohosi edelleen prosentin. Liikevaihdolla mitattuna kaupan suurimman toimialan tukkukaupan myynnin määrä laski viimeisellä neljänneksellä 0,8 prosenttia ja autokaupan 0,9 prosenttia. Vähittäiskauppa kuuluu päivittäistavarakaupan voimakkaan kasvun ansiosta korona-ajan voittajiin, ja myynnin määrä kasvoi toimialalla edelleen vuoden viimeisellä neljänneksellä 5,1 prosenttia. Vähittäiskaupan toimialojen erot ovat kuitenkin suuria. Kodintekniikan kauppa kasvoi vähittäiskaupan toimialoista edelleen voimakkaasti (14,5 %). Lisäksi veneiden ja veneilytarvikkeiden (14 %) sekä urheiluvälineiden (12,4 %) vähittäiskauppa ylsivät hyvään kasvuun. Vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä eniten vähittäiskaupan toimialoista laskivat vaatteiden ja jalkineiden vähittäiskauppa (-24,4 %) ja erikoismyymälöissä tapahtuva elintarvikkeiden vähittäiskauppa (-24,4 %).
  • Rakentamisen toimialalla työpäiväkorjatun myynnin määrän alkuvuoden 2020 kestänyt kasvu kääntyi laskuun koronan myötä. Lasku on jatkunut tammikuuhun 2021 saakka, jolloin rakentamisen työpäiväkorjattu myynnin määrä laski 0,7 prosenttia vuoden takaisesta, mutta kasvoi joulukuusta. Vuoden 2020 viimeisellä vuosineljänneksellä rakentamisen työpäiväkorjattu myynnin määrä laski 3,2 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Neljännellä neljänneksellä rakentamisen toimialoista kasvua oli ainoastaan maa- ja vesirakentamisessa, jossa työpäiväkorjattu myynnin määrä oli 14,6 prosenttia suurempi vuodentakaiseen verrattuna. Erikoistuneen rakennustoiminnan myynnin määrä laski vuoden viimeisellä neljänneksellä 3,4 prosenttia ja talonrakentamisen myynnin määrä 8,6 prosenttia vuoden takaisesta. Koko vuoden 2020 osalta myynnin määrä kasvoi lopulta vahvan alkuvuoden ansiosta, koronasta huolimatta, 0,2 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.

Toimialojen työpäiväkorjatun tuotannon vuosimuutos (%)

Kuviossa näkyy koko teollisuuden, rakentamisen, ja palveluiden toimialojen tuotannon muutos aikavälillä tammikuu 2019 – tammikuu 2021. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähteet: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi, Kaupan liikevaihtokuvaaja, Palvelualojen liikevaihtokuvaaja, Rakentamisen liikevaihtokuvaaja

Ulkomaankauppa vahvasti ylijäämäistä loppuvuonna

  • Viennillä on suuri merkitys Suomen talouden kehitykseen, ja maailman talouden taantuma heijastuu näin myös kotimaan talouteen. Tavarakaupan osalta maailmankauppa elpyi Maailman kauppajärjestö WTO:n mukaan jo kolmannella neljänneksellä.
  • Ulkomaankaupasta kertyi Suomelle ylijäämää viimeisellä neljänneksellä 2,6 miljardia euroa. Käypähintaisen viennin arvo oli 24,0 miljardia euroa ja tuonnin arvo oli 21,4 miljardia euroa. Viennin arvo laski viisi prosenttia ja tuonnin arvo 12 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.
  • Tavaraviennin tasoa nosti erityisesti laivatoimitus Yhdysvaltoihin. Öljytuotteiden, paperin ja pahvin kauppa oli edelleen vuotta selväasti alemmalla tasolla.
  • Suomelle tärkeiden televiestinnän, tietotekniikan ja tietopalveluiden vienti lisääntyi viimeisellä neljänneksellä. Kuljetuksen ja matkailun väheneminen piti palveluiden ulkomaankaupan vertailutasoja alhaalla, niin viennin kuin tuonninkin puolella.

Tavaroiden ja palveluiden viennin ja tuonnin neljännesvuosimuutos (%)

Kuviossa näkyy tavaroiden ja palveluiden viennin ja tuonnin muutos neljännesvuosittain esitettynä vuoden 2019 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa

Yritysten investoinnit jatkoivat laskuaan vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä

  • Yritysten investoinnit laskivat vuoden 2020 kaikilla vuosineljänneksillä. Kolmannella vuosineljänneksellä investoinnit jäivät 7,5 prosenttia ja neljännellä neljänneksellä 5,9 prosenttia vuodentakaisista määristään.
  • Investoinnit kasvoivat neljännellä vuosineljänneksellä ainoastaan toimialoilla kaivostoiminta ja louhinta (B), jossa kasvu oli 42,7 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna, sekä metsäteollisuus (16–17), jossa kasvu oli 2,3 prosenttia. Muilla toimialoilla investoinnit laskivat vuoden takaisesta. Lasku oli suurinta toimialalla kuljetus ja varastointi (H), 25,9 prosenttia. Investoinnit vähenivät voimakkaasti myös kemianteollisuudessa (19–22), 25,7 prosenttia, sekä toimialalla sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta (D), 15,4 prosenttia.

Investointien vuosimuutokset toimialoittain, neljäs neljännes 2020 (%)

Kuviossa esitetään investointien muutokset toimialoittain edellisen vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Yritysten investoinnit, kokeellinen tilasto

Yritystuet laskussa huippulukemista, mutta silti korkealla tasolla

  • Koronavuoden aiheuttama heikko suhdanne on lisännyt yritysten julkisen tuen tarvetta. Tarjolle tuli uusia tuki-instrumentteja, ja yritystukien määrä kasvoi niiden myötä huomattavasti erityisesti kevään ja kesän osalta.
  • Vuoden 2020 kolmannella vuosineljänneksellä suoraa tukea maksettiin 494 miljoonaa euroa, ja loka–joulukuussa tukea maksettiin 258 miljoonaa. Yhteensä tämä on kolminkertainen määrä verrattuna vuoden 2019 jälkimmäiseen puoliskoon. Lainoja maksettiin yhteensä 111 miljoonaa, mikä on 22 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Takausten määrä kasvoi vuoden takaisesta 179 prosenttia ollen 1,03 miljardia euroa.
  • Yritystuen piirissä oli 34 514 yritystä vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä, ja vuoden viimeisellä neljänneksellä tuen piirissä oli 26 066 yritystä. Suurin osa näistä työllisti alle 50 henkilöä.
  • Yritystukien määrä on kasvanut edellisvuodesta suhteellisesti eniten palvelualojen, kaupan alan ja rakennusalan yritysten osalta.

Yrityksille maksettavat tuet tukityypeittäin eri neljänneksillä, miljoonaa euroa

Kuviossa esitetään yrityksille maksettavat tuet tukityypin mukaan neljänneksittäin. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Yritystukien osavuositilasto, kokeellinen tilasto

Konkurssien määrä kasvussa, muttei poikkeuksellisen paljon

  • Kuluvan vuoden tammikuun aikana vireille pantiin 117 konkurssia ja helmikuun kahden ensimmäisen viikon aikana 154 konkurssia. Helmikuun kahden jälkimmäisen viikon aikana konkurssihakemuksia oli 127. Yhteensä konkurssiin haetuissa yrityksissä työskenteli 2 729 henkilöä. Vuonna 2020 pantiin vireille 296 konkurssia pelkästään tammikuun aikana.
  • Konkurssien määrä on kasvanut konkurssilain väliaikaisen muutoksen päätyttyä tammikuun lopussa, mutta helmikuussa konkurssiin haettujen yritysten määrä on normaalin vaihteluvälin rajoissa. Voimaan tuli helmikuun alusta laki, joka pidentää velalliselle konkurssiuhkaisessa maksukehotuksessa annettavaa maksuaikaa viikosta 30 päivään.

Konkurssien lukumäärän kertyminen vuosien 2019–2021 alussa

Kuviossa näkyy konkurssien lukumäärien kertymä vuosien 2019–2021 ensimmäisillä viikoilla. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Konkurssit

  • Konkurssien määrä on vähentynyt tasaisesti kaikilla päätoimialoilla.

Vireille pannut konkurssit tammikuussa 2020–2021 eri toimialoilla

Kuviossa näkyy konkurssiin hakeutuneet yritykset toimialoittain tammikuussa 2019 ja 2020. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Konkurssit

Työllisyys ja palkat

Työllisyys pinnisteli nousuun kevään äkkilaskusta

  • Työllisten määrä nousi vasta vuoden 2018 aikana finanssikriisiä edeltäneelle tasolle. Positiivinen kehitys jatkui sen jälkeen, mutta kääntyi laskuun vuoden 2020 toisella neljänneksellä.
  • Työllisyysasteen trendi (15–64-vuotiaat) romahti huhtikuussa koronakriisin vuoksi. Huhtikuun jälkeen työllisyysasteen trendi kuitenkin vähitellen nousi aina lokakuuhun asti, minkä jälkeen trendiluku pysyi 71,8 prosentissa vuoden 2020 loppuun saakka. Työttömyysasteen trendi oli korkeimmillaan toukokuussa 8,4, minkä jälkeen se on hieman laskenut ja oli 8,2 prosenttia joulukuussa 2020.
  • Vuoden 2020 neljännellä neljänneksellä 15–74-vuotiaita työllisiä oli keskimäärin 2 522 000, mikä on 35 000 vähemmän kuin vuoden 2019 vastaavana aikana. Työllisten määrä väheni eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä kuljetuksessa ja varastoinnissa.
  • Työllisten määrä väheni neljännellä neljänneksellä 1,4 prosenttia. Tehtyjen työtuntien määrä väheni 0,9 prosentilla vuoden takaiseen vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
  • Työttömiä oli vuoden 2020 neljännellä neljänneksellä keskimäärin 200 000, mikä on 36 000 enemmän kuin vuoden 2019 loka–joulukuussa. Työttömien naisten määrä kasvoi 19 000 ja työttömien miesten määrä 17 000 henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna. Naisten työttömyysaste oli 7,0 ja miesten 7,7 prosenttia.
  • Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun 2020 lopussa kaikkiaan 357 000 työtöntä työnhakijaa, mikä on 99 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
  • Neljännen neljänneksen ja joulukuun tiedot vahvistavat koronan vaikutusten kohdistuneen erityisesti nuoriin ja naisiin. Neljännellä neljänneksellä 15–74-vuotiaita palkansaajia oli 30 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin ja heistä 21 000 oli 15–24-vuotiaita. Naisilla työllisten määrä laski 32 000 ja miehillä 3 000. Alle 25-vuotiaiden työllisten naisten määrä väheni 14 000 ja miesten 7 000. Pääasialliselta toiminnaltaan opiskelevien alle 25-vuotiaiden naisten määrä kasvoi samalla 13 000 henkilöllä, ja työttömien nuorten miesten määrä kasvoi 7 000 henkilöllä.
  • Yrittäjien määrä väheni naisilla 11 000 henkilöllä, mutta kasvoi miehillä 8 000 henkilöllä. Näin ollen yrittäjien määrä väheni yhteensä 4 000 henkilöllä.
  • Palkansaajilla etenkin osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien naisten määrä väheni vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä. Osa-aikatyötä tekevien naispalkansaajien määrä väheni 16 000 henkilöllä, miespalkansaajien osalta muutosta ei juuri ollut. Palkansaajamiehillä sen sijaan kokoaikatyötä tekevien määrä väheni 11 000 henkilöllä, naisilla 4 000 henkilöllä. Määräaikaista työtä tekevien naispalkansaajien määrä väheni 11 000 henkilöllä ja miesten määrä parilla tuhannella henkilöllä.
  • Yrittäjien joukossa osa-aikatyötä tekevien määrä kasvoi miehillä 7 000 henkilöllä, mutta väheni naisilla 4 000 henkilöllä vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä. Kokoaikatyötä tekevien naisyrittäjien määrä väheni 8 000 henkilöllä, miehillä ei ollut muutosta.

Työllisyysaste ja työllisyysasteen trendi, 15–64-vuotiaat

Kuviossa esitetään työllisyysasteen ja työllisyysasteen trendin kehitys joulukuusta 2010 alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Työvoimatutkimus

Työllisyysasteen muutos iän ja sukupuolen mukaan 12/2019–12/2020 (%)

Kuviossa on työllisten määrät iän ja sukupuolen mukaan joulukuussa 2019 ja 2020. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Työvoimatutkimus

Lomautettujen määrä vaihdellut vuoden 2020 aikana

  • Lomautettujen määrä lähti voimakkaaseen kasvuun heti kriisin puhjettua maaliskuussa. Maaliskuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoittautui 65 000 kokoaikaisesti lomautettua. Määrä oli kolminkertainen helmikuuhun verrattuna ja 50 000 enemmän kuin vuotta aiemmin
  • Lomautettujen määrä oli suurimmillaan huhtikuussa, kun kokoaikaisesti lomautettuja oli kaikkiaan 164 000. Tämän jälkeen lomautettujen määrä aleni voimakkaasti ja tasaantui elokuussa noin 60 000 lomautetun tasolle, jolla se pysyi joulukuuhun 2020 asti. Joulukuussa lomautettujen määrä kasvoi 77 800 henkilöön.
  • Tammikuussa 2021 lomautettuna oli 75 100 henkilöä, mikä on 50 700 enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 57 800 henkilöä, kun vuotta aiemmin luku oli 18 300.
  • Kokoaikaisesti lomautettuja oli siis noin kolminkertainen määrä vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna eli kokoaikaisesti lomautettujen määrä kasvoi kaikkiaan 39 400 henkilöllä. Kokoaikaisesti lomautettujen määrä oli 57 800 eli 39 400 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lyhennettyä työviikkoa tekevien työnhakijoiden määrä oli 17 300 eli 11 300 enemmän kuin tammikuussa 2020.
  • Kokoaikaisesti lomautettujen määrä lisääntyi kaikissa ammattiryhmissä; eniten palvelu- ja myyntityöntekijöiden (11 800), muualla luokittelemattomien (6 500), rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden (5 700) sekä asiantuntijoiden (3 600) ryhmissä.
  • Myös lyhennettyä työviikkoa tekevien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Lyhennettyä työviikkoa teki 2021 tammikuussa 17 300 työnhakijaa, mikä on 11 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Kokoaikaisesti lomautetut ja lyhennettyä työviikkoa tekevät työnhakijat työ- ja elinkeinotoimistoissa

Kuviossa on kuvattu kokonaan lomautettujen ja lyhennettyä työviikkoa tekevien työnhakijoiden määrän muutos tammikuusta 2020 tammikuusta 2021 välisenä aikana. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: TEM, työllisyyskatsaus

Avoimia työpaikkoja viimeisellä vuosineljänneksellä vähemmän kuin vuosi sitten

  • Avoimia työpaikkoja oli vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä 33 400, kun vuotta aiemmin haettavana oli 37 500 työpaikkaa. Avoimet työpaikat vähenivät etenkin Helsinki-Uudenmaan suuralueella. Avoimet työpaikat vähenivät eniten kaupan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialaryhmässä. Työpaikat lisääntyivät ryhmässä julkinen hallinto, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut. Tiedot kuvaavat joulukuun ensimmäisen päivän tilannetta ja ne on kerätty työnantajilta otostutkimuksena.
  • Kaikista avoimista työpaikoista 27 prosenttia oli määräaikaisia viimeisellä vuosineljänneksellä. Vuotta aiemmin määräaikaisten työpaikkojen osuus oli 31 prosenttia. Avoimista työpaikoista osa-aikaisia oli 16 prosenttia, mikä on lähellä vuoden takaista tasoa. Työantajan arvion mukaan avoimista työpaikoista 47 prosenttia oli vaikeasti täytettäviä, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 58 prosenttia. Vaikeasti täytettäviksi koettuja työpaikkoja oli edelleen paljon esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluissa hoitoalan ja varhaiskasvatuksen tehtäviin.

Avoimien työpaikkojen määrä vuosineljänneksittäin

Kuviossa on kerrottu avoimien työpaikkojen, osa-aikaisten työpaikkojen, määräaikaisten työpaikkojen ja vaikeasti täytettävien avoimena olevien työpaikkojen määrä vuoden 2018 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Avoimet työpaikat

Palkkasumma kasvoi vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä

  • Vuoden 2020 neljännellä vuosineljänneksellä koko talouden palkkasumma oli 0,2 prosenttia suurempi kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Joulukuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 0,8 prosenttia edellisvuodesta. Vuosi sitten loka–joulukuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 2,3 prosenttia.
  • Palkkasumma kasvoi loka–joulukuussa yksityisen terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden (6,2 %), yksityisen koulutuksen (1,4 %), rakentamisen (1,2 %), teollisuuden (0,7 %), rahoitustoiminnan (0,7 %) sekä kaupan (0,6 %) toimialoilla. Muiden palveluiden (-3,1 %) palkkasumma väheni vuodentakaiseen vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
  • Yksityisellä sektorilla maksettujen palkkojen summa oli neljännellä vuosineljänneksellä 0,2 prosenttia pienempi edellisvuoteen verrattuna. Julkisen sektorin palkkasumma oli 2,4 prosenttia suurempi kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Vuosi sitten loka–joulukuussa palkkasumma kasvoi yksityisellä sektorilla 2,7 prosenttia ja julkisella sektorilla 2,0 prosenttia edellisvuodesta.

Palkkasumman vuosimuutokset toimialoittain vuosien 2019 ja 2020 neljännellä neljänneksellä (%)

Kuviosta näkyy eri toimialojen palkkasummien muutokset vuosien 2019 ja 2020 välillä neljännellä vuosineljänneksellä. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Palkkasummakuvaajat

Kuluttajat

Kuluttajien luottamus vahvistunut

  • Kuluttajien luottamusindikaattori vahvistui tammi- ja helmikuussa 2021. Luottamusindikaattori nousi vuoden alussa yli pitkän ajan keskiarvonsa -1,8 ollen tammikuussa -0,9 ja helmikuussa -0,8. Kuluttajien luottamus oli alkuvuodesta vahvinta yli kahteen vuoteen.
  • Pessimismi valtasi kuluttajien odotukset nopeasti koronarajoitusten astuttua ensin kerran voimaan huhtikuussa 2020, tuolloin kuluttajien luottamus talouden kehitykseen (-13,9) oli mittaushistorian 1995–2020 synkin. Omaan talouteen huonompia aikoja ennakoivien kuluttajien osuus tuplaantui tuolloin kerralla, mikä on ainutlaatuista kuluttajien luottamus -tilaston koko historiassa.
  • Työllisten näkemykset omakohtaisesta työttömyyden uhasta pysyivät yhä heikolla tasolla (-11,9), mutta tilanne koheni verrattuna edelliseen kuukauteen. Yleisintä työttömyyden uhan kokeminen on ollut koronakriisin aikana juuri sen alkaessa vuoden 2020 huhtikuussa (-26,6). Työttömyyden uhan kokeminen on ollut ollut tavanomaista suurempaa koko koronakriisin ajan.
  • Oma rahatilanne arvioitiin helmikuussa edelleen hyväksi (28,6). Tämä heijastui asunnon ostosuunnitelmiin, joita kuluttajilla oli helmikuussa enemmän kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa vuodesta 1998.
  • Kuluttajien arviot oman taloutensa tilasta verrattuna 12 kuukauden takaiseen heikkenivät helmikuussa (-1,7) edelliseen kuukauteen verrattuna (3,2). Omaa talouttaan vuoden takaiseen verrattuna piti joko paljon tai jonkin verran huonompana neljännes vastaajista. Osuus on korkein koko korona-aikana. Ajankohtaa pidettiin kuitenkin yleisesti hyvänä kestokulutustavaroiden ostamiselle.
  • Kuluttajien luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä vain arvio kuluttajan oman talouden nykytilasta vuoden takaiseen heikkeni helmikuussa tammikuuhun verrattuna. Muut osatekijät – kuluttajan oma talous 12 kuukauden kuluttua, Suomen talous 12 kuukauden kuluttua ja kuluttajan rahankäyttö kestotavaroihin seuraavan 12 kuukauden aikana verrattuna edelliseen 12 kuukauteen – paranivat hieman.

Kuluttajien luottamusindikaattorin kehitys 2007M1–2021M2

Kuviossa näkyy kuluttajien luottamusindikaattorin kehitys vuodesta 2007 lähtien. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Kuluttajien arviot oman talouden tilasta, rahatilanteesta, työttömyyden uhasta sekä ajankohdan otollisuudesta kestotavaroiden ostamiseen kyselyhetkellä saldolukuna ilmaistuna 2019M2-2021M2

Kuviossa näkyy kuluttajien arviot oman talouden tilasta, rahatilanteesta, työttömyyden uhasta sekä ajankohdan otollisuudesta kestotavaroiden ostamiseen kyselyhetkellä saldolukuna ilmaistuna 2019M2-2021M2. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Kuluttajien luottamus

Inflaatio on edelleen maltillista

  • Inflaatio eli kuluttajahintojen vuosimuutos on pysynyt edelleen maltillisena. Inflaatio oli joulukuussa 0,2 prosenttia ja tammikuussa 0,9 prosenttia. Keskimääräinen inflaatio on ollut viime vuosineljänneksellä vain 0,2 prosenttia.
  • EU:n keskimääräinen inflaatio oli helmikuussa 0,7. EU-alueelle kuluttajien ostovoimaa ovat hillinneet myös eri maiden koronarajoitukset.
  • Tammikuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten savukkeiden, ulkomaan lentojen, pitkien junamatkojen ja omakotitalojen kallistuminen. Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten polttonesteiden, hotellihuoneiden, vihannesten ja asuntolainojen keskikoron halpeneminen. Joulukuulta tammikuulle kuluttajahintojen kuukausimuutos oli 0,3 prosenttia, mikä johtui muun muassa bensiinin kallistumisesta edelliseen kuukauteen nähden.
  • Korona on vaikuttanut hintatietojen keruuseen eri EU-maissa. Kaikkia hintatietoja ei ole voitu kerätä, koska hyödykkeitä on ollut rajoitetusti saatavilla tai tarjontaa ei ole ollut lainkaan (esimerkiksi valmismatkat). Niin ikään koronarajoitukset ovat osin estäneet hintakeruun. Suomessa hintatietoja on poikkeuksellisesti kerätty esimerkiksi yritysten verkkosivuilta ja korvattu tällä tavoin perinteistä otospohjaista hintatietojen keruuta.
  • Kaikkia tietoja ei kuitenkaan ole saatu, jolloin puuttuvia tietoja on imputoitu korvaamalla puuttuva tietoja muun muassa saman hyödykeryhmän muiden hyödykkeiden kuukausimuutoksilla, käyttämällä edellisen vuoden hintatietoa tai pitämällä hintatieto samana kuin edellisenä kuukautena. EU-maiden välillä on suuria eroja imputointiasteissa. Tammikuussa esimerkiksi Saksan ja Italian hyödyketiedoista imputoitiin noin viidennes. Suomessa hintakeruuta on voitu korvata varsin tehokkaasti yritysten verkkosivuilta saaduilla tiedoilla, ja imputointiaste on jäänyt muutamaan prosenttiin.

Kuluttajahintaindeksin ja pääerien kehitys

Kuviossa näkyy kuluttajahintaindeksin ja pääerien kehitys vuoden 2016 alusta alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Kuluttajahintaindeksi

Vanhojen asuntojen kauppa kävi hyvin loppuvuodesta

  • Asuntokauppojen määrä notkahti huhti–toukokuussa 2020 koronarajoitusten vuoksi. Kauppa palautui kuitenkin kesäkuussa nopeasti ennalleen. Koko viime vuonna kiinteistönvälittäjien kautta myytyjen kerrostaloasuntojen määrä väheni 1,5 prosenttia, ja myytyjen rivitaloasuntojen määrä kasvoi 3,8 prosenttia edellisvuodesta. Vanhoja omakotitaloja myytiin Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisteristä laskettujen tietojen mukaan noin 5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019.
  • Vanhojen asuntojen kauppa kävi erityisen hyvin loppuvuodesta. Kiinteistönvälittäjien kautta myytiin vanhoja rivitaloasuntoja viimeisellä neljänneksellä 19 prosenttia ja kerrostaloasuntoja 15 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisteristä laskettujen tietojen mukaan omakotitalojen myynti vilkastui noin viidenneksellä vuoden takaisesta.
  • Uusien kerros- ja rivitaloasuntojen kauppa kävi viimeisellä neljänneksellä yhä selkeästi viime vuotta hiljaisempana (aineistot eivät tosin täysin vertailukelpoiset). Käytettävissä olevien tietojen mukaan niitä myytiin viimeisellä neljänneksellä yli viidennes vähemmän kuin vuosi sitten. Tammikuussa 2021 vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppoja tehtiin kiinteistönvälittäjien kautta noin 7 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Myyntimäärien vertailussa käytetyt aineistot kattavat noin 70 % kaikista kaupoista.
  • Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla tammikuussa yli 2,7 prosenttia vuoden 2020 tammikuuhun verrattuna. Muualla maassa hinnat laskivat 0,6 prosenttia. Uusien osakeasuntojen hinnat nousivat neljännellä neljänneksellä pääkaupunkiseudulla 4,4 prosenttia ja muualla Suomessa 3,9 prosenttia vuoden 2019 vastaavasta ajankohdasta.

Asuntokauppojen määrät Suomessa

Kuviossa näkyy vanhojen omakotitalojen, vanhojen kerros- ja rivitalojen sekä uusien kerros- ja rivitalojen hintojen kehitys vuosina 2018–2020. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä

Lähde: Osakeasuntojen hinnat

Julkinen talous

  • Koronapandemia koettelee julkisen talouden kestävyyttä. Julkisen talouden menot kasvavat ja tulot vähenevät. Alijäämää rahoitetaan ottamalla lisää velkaa.

Verohallinnon ja Valtiokonttorin tiedot: Verotulot vähenivät hieman, velan kasvu tasaantui

  • Verohallinnon vuonna 2020 keräämien verojen nettokertymät olivat yhteensä 69,2 miljardia euroa, mikä oli 1,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019, mutta enemmän kuin sitä edeltävinä vuosina. Vuonna 2020 euromääräisesti eniten tippuivat yhteisöjen tuloverot. Koronatilanteen perusteella yrityksille myönnetyt verojen huojennetut maksujärjestelyt näkyivät selvimmin arvonlisäverokertymissä.
  • Valtion velan määrä on tasaantunut alkuvuoden nopean kasvun jälkeen. Valtion velka oli Valtiokonttorin tietojen mukaan helmikuun 2021 lopussa yhteensä 124,3 miljardia euroa.
  • Kansantalouden tilinpidon vero- ja velkakäsitteet poikkeavat jonkin verran Valtiokonttorin ja Verohallinnon käsitteistä. Tilastokeskus laatii julkisen talouden luvut Eurostatin ohjeistuksen mukaisesti kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla.

Verotulojen kehitys verolajeittain, kumulatiivinen kuukausikertymä 1–12/2019 ja 1–12/2020 (miljoonaa euroa)

Kuviossa näkyy valtion verotulojen kumulatiivinen kertymä verolajeittain esitettynä aikavälillä tammikuu–joulukuu 2019 ja tammikuu–joulukuu 2020. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Vero

Valtion velka kuukausittain 1/2015 alkaen

Kuviossa näkyy valtion velan kertyminen kuukausittain maaliskuusta 2015 alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Valtiokonttori

Tilastokeskuksen tiedot

  • Koronapandemia koettelee julkisen talouden kestävyyttä. Julkisyhteisöjen rahoitusasema sekä rahoitusaseman BKT-suhde heikkenivät selvästi vuoden 2020 neljännellä neljänneksellä edellisvuodesta. Tulot tippuivat 0,7 miljardia euroa ja menot kasvoivat 2,2 miljardia euroa vuodentakaisesta neljänneksestä. Vuoden 2020 kolmanteen neljännekseen verratessa kausitasoitetut tulot kasvoivat ja kausitasoitetut menot vähenivät eli julkisyhteisöjen rahoitusasema ei enää huonontunut vuoden 2020 neljännellä neljänneksellä edellisestä neljänneksestä.
  • Edellisvuodesta neljännestä neljänneksestä pienenivät eniten vero- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaaliturvamaksut. Vastaavasti menoja kasvattivat eniten koronakustannukset välituotekäytössä, maksetut tukipalkkiot sekä rahamääräiset sosiaalietuudet. Rahamääräisiä sosiaalietuuksia ovat esim. eläkkeet ja työttömyysturva. Tukipalkkioita ovat esim. koronatuet. Valtio lisäsi julkisyhteisöjen sisäisiä tulonsiirtoja rahoittaakseen kuntien sekä muiden sosiaaliturvarahastojen kasvaneita menoja.
  • Verotuloissa sekä tuotannon ja tuonnin että tulo-, varallisuus- ja muiden välittömien verojen trendisarjat pysyivät viime vuoden vastaavaa neljännestä pienempinä myös neljännellä neljänneksellä. Yhteisöjen tuloverot olivat suurin yksittäinen tekijä verotulojen laskussa. Sosiaaliturvamaksujen kertymän pienenemisessä eniten merkitystä oli työnantajan TyEL-maksuprosenttiin tehdyllä tilapäisellä alennuksella.
  • Julkisyhteisöt velkaantuivat selvästi vuoden 2020 aikana. Vuoden 2020 lopussa julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka oli yhteensä 164,3 miljardia euroa, joka on 21,4 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2019 lopussa. Kasvusta suurin osa johtuu valtionhallinnon velasta, joka oli viimeisellä vuosineljänneksellä 17,6 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2020 viimeisen vuosineljänneksen aikana julkisyhteisöjen velka kasvoi yhteensä 5,1 miljardia euroa. Viimeisellä vuosineljänneksellä kasvoi erityisesti valtionhallinnon velka, joka kasvoi 4,7 miljardin euron verran. Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on kasvanut vuoden 2020 aikana 9,7 prosenttiyksiköllä 69,2 prosenttiin, joka on 2,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuosineljänneksen lopussa.
  • Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat laskivat vuoden 2020 ensimmäisellä vuosineljänneksellä 30,3 miljardia euroa. Lasku johtui suurimmaksi osaksi arvopaperisijoitusten hallussapitotappioista, jotka aiheutuivat rahoitusmarkkinoiden epäsuotuisasta kehityksestä. Toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä rahoitusmarkkinat ovat kehittyneet parempaan suuntaan, ja nettorahoitusvarat ovat kasvaneet puolessa vuodessa yhteensä 15,5 miljardilla eurolla 136,8 miljardiin euroon. Kolmannella vuosineljänneksellä julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat nousivat 4,9 miljardia euroa, mikä johtuu suurimmaksi osaksi työeläkelaitosten sekä valtionhallinnon arvopaperisijoitusten hallussapitovoitoista. Valtionhallinto vähensi rahoitustilinpidonmukaisia markkinahintaisia velkojaan kolmannella vuosineljänneksellä nettomääräisesti 4,7 miljardin euron verran. Samaan aikaan sen aiemman velanoton myötä suureksi kertynyt talletuskanta pieneni 8,1 miljardilla eurolla. Kolmannen vuosineljänneksen lopussa julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat olivat 14,9 miljardia euroa pienemmät kuin vuoden 2019 lopussa. Julkisyhteisöjen rahoitustilinpidosta julkaistaan vuoden 2020 viimeisen neljänneksen tiedot Tilastokeskuksen sivuilla 26.3.2021.

Julkisyhteisöjen neljännesvuosittainen rahoitusasema sektoreittain ja rahoitusaseman suhde bruttokansantuotteeseen 1999–2020 (trendisarjat)

Kuviossa esitetään julkisyhteisöjen eri sektoreiden rahoitusaseman suhde bruttokansantuotteeseen vuodesta 1999 vuoteen 2020. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähteet: Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, Neljännesvuositilinpito

Julkisyhteisöjen EDP-velan muutos sektoreittain ja EDP-velka yhteensä neljännesvuosittain 2016–2020 (miljardia euroa)

Kuviossa näkyy julkisyhteisöjen eri sektoreiden EDP-velan muutos sekä EDP-velka yhteensä neljännesvuosittain vuodesta 2016 vuoteen 2020. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen EDP-velka neljännesvuosittain ja suhteessa bruttokansantuotteeseen vuodesta 2000 alkaen

Kuviossa näkyy julkisyhteisöjen EDP-velan kehitys vuodesta 2000 vuoteen 2020 neljännesvuosittain sekä velan suhde bruttokansantuotteeseen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähteet: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain, Neljännesvuositilinpito

Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat sektoreittain vuodesta 2005 alkaen (miljardia euroa)

Kuviossa näkyy julkisyhteisöjen eri sektoreiden nettorahoitusvarat sektoreittain vuodesta 2005 alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito

Julkisyhteisöjen verotulojen trendisarjat (miljoonaa euroa)

Kuviossa näkyy julkisyhteisöjen saamat verotulot trendisarjana vuodesta 2002 alkaen vuoteen 2020 saakka. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Sektoritilit neljännesvuosittain

Talousnäkymät

Tuotannossa ei näkyvissä nopeaa nousua ja kuluttajat edelleen pessimistisiä

  • Koronakriisi hiljensi Suomen taloutta, mutta toistaiseksi kotimaassa on selvitty kriisiajasta monia muita maita paremmin. Viennin merkitys Suomen taloudelle on kuitenkin suuri, ja tästä syystä Suomi seuraa useimmiten suhdannekäänteissä muita talouksia. Tulevia talouden näkymiä voi pyrkiä ennakoimaan erilaisten ennakollisten tilastojen ja barometrien avulla.

Tuotanto kolmen prosentin laskussa vuoden viimeiselläkin neljänneksellä

  • Tuotannon suhdannekuvaajan mukaan kansantalouden työpäiväkorjattu tuotanto oli tämän vuoden tammikuussa edelleen lähes neljä prosenttia vuoden takaista alemmalla tasolla. Rekkaliikenteeseen perustuvan talouden pikaennakon mukaan helmikuussa tuotanto oli 1,7 prosenttia vuodentakaista pienempi.

Tuotannon työpäiväkorjattu vuosimuutos (%)

Kuviossa näkyy työpäiväkorjatun tuotannon muutos kuukausittain edellisvuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähteet: Tuotannon suhdannekuvaaja, LAM-estimaatti (2021M02)

Teollisuuden uudet tilaukset laskussa tammikuussa

  • Teollisuuden uudet tilaukset olivat vuonna 2020 laskussa kaikkina kuukausina marraskuuta lukuun ottamatta, jolloin tilaukset kasvoivat 9,7 vuodentakaisesta. Tilaukset vähenivät vuoden 2020 aikana kaikkiaan 11,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tammikuussa 2021 tilausten lasku hidastui 6,3 prosenttiin.
  • Yritykset saivat tammikuussa uusia tilauksia vuoden takaista enemmän kemianteollisuudessa, jossa tilaukset kasvoivat 17,1 prosenttia. Muilla teollisuuden aloilla tilaukset laskivat edelleen. Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksen toimialalla tilaukset laskivat vuodentakaisesta 9,8 prosenttia ja metalliteollisuudessa 10,0 prosenttia.

Teollisuuden uusien tilausten vuosimuutos (%)

Kuviossa näkyy teollisuuden saamien uusien tilausten vuosimuutokset kuukausittain tammikuusta 2020 lähtien. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Teollisuuden uudet tilaukset

Asuinrakentaminen kannatteli rakennuslupien määrää

  • Alkuvuodesta 2020 rakentamisen yleisnäkymät heikentyivät, loppuvuotta kohden myönnettyjen rakennuslupien väheneminen hidastui. Viimeisellä neljänneksellä aloitettujen rakennushankkeiden määrä puolestaan on jo lähes palautunut vuoden alun tasolle ja oli vuoden lopulla myönnettyjen lupien määrää suurempi.
  • Vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä rakennuslupia myönnettiin 8,9 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 1,9 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kehitys on ollut kahtiajakoista. Asuinrakentamisen vahva kehitys jatkui kerrostalorakentamisen vetämänä. Asuinrakentamiseen myönnetty kuutiomäärä kasvoi 16,8 prosenttia. Muuhun kuin asuinrakentamiseen myönnetty kuutiomäärä väheni vuoden takaisesta 10,2 prosenttia. Julkisissa palvelurakennuksissa kuutiomäärät kasvoivat 10,5 prosenttia, mutta lähes kaikkien muiden rakennustyyppien kuutiomäärät vähenivät. Liike- ja toimistorakentamiseen myönnetty kuutiomäärä väheni vuoden takaisesta 7,4 prosenttia. Eniten vuoden takaisesta väheni maatalous- ja eläinrakennuksille myönnetty kuutiomäärä, jopa 52,0 prosenttia.

Myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennushankkeet 2018 alkaen (milj. m3, liukuva vuosisumma)

Kuviossa näkyy myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennushankkeet vuodesta 2018 alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Rakennus- ja asuntotuotanto

Yritysten luottamus laskussa helmikuussa

  • Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) helmikuussa julkaisemien luottamusindikaattorien mukaan yritysten luottamus on laskussa. Palveluyritysten luottamus pysyi helmikuussa maaliskuun tasolla, mutta muiden toimialojen luottamus heikkeni tammikuuhun nähden. Esimerkiksi rakentamisessa tilauskanta on ohentunut ja vähittäiskaupassa myyntiodotukset ovat heikot. Myös palveluyritykset pitivät suhdannekuvaa yhä heikkona, vaikka myyntiodotukset ovatkin lähikuukausille varovaisen myönteiset. Kaikilla toimialoilla luottamus on pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella, vaikkakin vähittäiskaupassa ollaan hyvin lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa.

Elinkeinoelämän luottamusindikaattorit Suomessa, saldoluku

Kuviossa on elinkeinoelämän julkaiseman toimialoittaisen luottamusindikaattorin muutos vuodesta 2018 alkaen.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto, luottamusindikaattorit

Kuluttajien odotukset lähitulevaisuudesta tulleet valoisimmiksi

  • Kuluttajien käsitykset Suomen talouskehityksestä olivat tammi–helmikuussa aikaisempaa myönteisempiä. Luottamuksen saldoluku Suomen talouden tilasta vuoden kuluttua oli helmikuussa -2,1, mikä vastaa pitkän aikavälin keskiarvoa.
  • Luottamusta Suomen talouteen kyselyhetkellä mittaava saldoluku oli helmikuussa edelleen vahvasti negatiivinen (-48,8). Kahden viime kuukauden aikana arviot Suomen talouden tilasta nyt ovat kuitenkin kohentuneet aikaisimpiin korona-ajan kuukausiin verrattuna.
  • Kuluttajien luottamus omaan talouteen on ollut koko korona-ajan vahvempi kuin luottamus Suomen talouteen.
  • Vastaajista 45 prosenttia arvioi Suomen työttömyystilanteen olevan heikompi 12 kuukauden kuluttua. Selvästi harvempi, noin neljännes, uskoi työttömyystilanteen parantuvan vuoden päästä. Arviot työttömyystilanteesta seuraavan 12 kuukauden kuluttua ovat kuitenkin nyt myönteisemmät kuin neljänä edeltävänä korona-ajan kuukautena.

Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua 2020M2–2021M2

Kuluttajien luottamus omaan ja Suomen talouteen saldolukuna 2/2020–2/2021.

Lähde: Kuluttajien luottamus

Lisätietoja

Tilannekuvan ovat koonneet yliaktuaari Tapio Kuusisto p. 029 551 3318 ja yliaktuaari Sini Liukkonen p. 029 551 3024.

Koronavirus – ajankohtaista tilastotietoa
Kysy lisää asiantuntijoiltamme

Päivitetty 15.3.2021