Talouden tilannekuva

Talouden tilannekuva luo katsauksen koronakriisin vaikutuksista Suomen talouteen tilastojen valossa. Koronan vaikutuksia tarkastellaan koko kansantalouden, yritysten, työllisyyden, kuluttajien ja julkisen talouden näkökulmista. Lopussa kurkistetaan talousnäkymiin barometrien ja ennakollisten tilastojen avulla. Katsauksen ovat kirjoittaneet Tilastokeskuksen asiantuntijat. Katsaus on julkaistu 28.8.2020 ja sitä on päivitetty 17.9.2021.

  1. Kansantalous
  2. Yritykset
  3. Työllisyys ja palkat
  4. Kuluttajat
  5. Julkinen talous
  6. Talousnäkymät

Bruttokansantuote vahvassa kasvussa toisella neljänneksellä – työllisyysaste nousi koronaa edeltävälle tasolle

Tilastokeskuksen tietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi kasvoi huhti–kesäkuussa 2,2 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Vuoden 2020 toiseen neljännekseen verrattuna työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi 8,0 prosenttia.

Eurostatin kokoamien tietojen mukaan EU-alueen bruttokansantuote kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 2,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Ruotsin bruttokansantuote oli 0,9 prosentin kasvussa toisella neljänneksellä ensimmäiseen neljännekseen verrattuna.

Vuotta aikaisemmin voimakkaasti laskeneilla liikenteen sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialoilla nähtiin toisella neljänneksellä vahvaa kasvua. Informaation ja viestinnän sekä kaupan toimialat ovat kasvaneet läpi koronakriisin ja hyvä vire jatkui myös huhti–kesäkuussa. Kasvua oli suurella osalla toimialoista ja myös teollisuuden arvonlisäys oli kasvussa toisella neljännellä.

Talouden kysyntäeristä selvää nousua nähtiin nyt yksityisessä kulutuksessa. Koronakriisin myötä yksityinen kulutus on ollut vaisua, kun erityisesti palveluiden osalta rajoitustoimet ovat rajoittaneet kulutusmahdollisuuksia. Yksityisen kulutuksen nousun alkaminen on siis askel kohti normaalimpia aikoja. Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi toisella vuosineljänneksellä 1,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 9,6 prosenttia vuodentakaisesta. Sekä tavaroiden että palveluiden kulutus oli toisella neljänneksellä kasvussa. Voimakasta kasvua nähtiin muun muassa autokaupassa.

Viennin volyymi kasvoi vuoden 2021 toisella neljänneksellä 1,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 7,5 prosenttia vuodentakaisesta. Tuonti kasvoi 2,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 7,5 prosenttia vuodentakaisesta.

Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi huhti–kesäkuussa 1,2 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta ja 8,3 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Työllisyysasteen trendi saavutti heinäkuussa 2021 tason (72,7 %), joka vallitsi ennen koronakriisin puhkeamista helmikuussa 2020. Vuoden 2021 toisen neljänneksen työllisyysaste oli jopa korkeampi kuin vuoden 2019 toisen neljänneksen vastaava luku.

Talouden näkymiä kuvaavat indikaattorit ennakoivat positiivisen talouskehityksen jatkuvan. Teollisuuden uudet tilaukset olivat vahvassa kasvussa kesäkuussa ja koko talouden tuotannon pikaestimaatti ennakoi tuotannon kasvun jatkuneen heinäkuussa. Myös asuinrakentamisen toinen neljännes oli vahva. Sekä yritysten että kuluttajien luottamus on edelleen korkealla tasolla. Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta ovat pysyneet myönteisinä ja yritystenkin luottamus on jatkanut positiivista kehitystään. Palvelualojen luottamus hieman notkahti elokuussa pitkästä aikaa näkymien muututtua varovaisemmiksi.

Kotitalouksien kausitasoitetut kulutusmenot kääntyivät selvään kasvuun vuoden 2021 toisella neljänneksellä, käytettävissä olevat tulot sen sijaan pysyivät edellisen neljänneksen tasolla. Kulutuksen kasvu laski korona-aikana koholla ollutta säästämisastetta 2,5 prosenttiyksiköllä 2,9 prosenttiin.

Toisen neljänneksen rahoitustilinpidon tiedot julkaistaan 24.9.2021. Kotitalouksien velkaantumisaste nousi 133,6 prosenttiin vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä, kun se oli 132,7 prosenttia vuonna 2020. Velkaantumisaste kertoo, kuinka paljon kotitalouksilla on velkaa suhteessa niiden tuloihin.

Koronapandemia on vaikuttanut julkisen talouden kestävyyteen, ja julkinen alijäämä on kasvanut noin 10 miljardilla eurolla vuoden 2020 aikana. Trendisarjoista laskettu julkisyhteisöjen rahoitusasema sekä rahoitusaseman BKT-suhde heikkenivät vähän vuoden 2021 toisella neljänneksellä edellisvuodesta. Vuoden 2021 ensimmäisestä neljänneksestä kausitasoitetut tulot kasvoivat enemmän kuin kausitasoitetut menot. Näin ollen julkisyhteisöjen rahoitusasema ja rahoitusaseman BKT-suhde paranivat vuoden 2021 toisella neljänneksellä edellisestä neljänneksestä.

Bruttokansantuote vuosineljänneksittäin, volyymisarja, viitevuosi 2015 (mrd. euroa)

Kuviossa näkyy bruttokansantuotteen kehitys vuosina 2013-2021. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Kansantalouden neljännesvuositilinpito

Kansantalous

Bruttokansantuote kasvoi vuoden 2021 toisella neljänneksellä

  • Vuoden 2021 toisen neljänneksen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 2,2 prosenttia.
  • Kysyntäeristä yksityinen kulutus kasvoi eniten. Myös julkiset kulutusmenot ja vienti kasvoivat.
  • Kiinteän pääoman bruttomuodostuksen eli investointien volyymi kasvoi edellisestä neljänneksestä. Julkiset investoinnit vähenivät. Talorakennusinvestoinnit kehittyivät vuonna 2020 vaihtelevasti ja kääntyivät alkuvuoden 2021 aikana kasvuun. Viime vuonna kasvaneet maa- ja vesirakennusinvestoinnit taas ovat kääntyneet laskusuuntaan. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien kasvu jatkui. Investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen sekä ohjelmistoihin ovat vähentyneet vuoden 2020 viimeiseltä neljännekseltä lähtien.
  • Vuoden 2021 toisella neljänneksellä työpäiväkorjattu (työn) tuottavuus kasvoi 2,4 prosenttia verrattuna vuotta aiempaan. Työtunnit kasvoivat siis vähemmän kuin arvonlisäys.

Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2021 vuoden takaisesta (työpäiväkorjattuna, %)

Kuviossa näkyy toimialojen arvonlisäyksen muutos edellisen vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2021 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, %)

Kuviossa näkyy tarjonnan ja kysynnän pääerien muutos edellisen vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Kansantalouden neljännesvuositilinpito

Sektori- ja rahoitustilinpidon tiedot

  • Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot säilyivät vuoden 2021 toisella neljänneksellä edellisen neljänneksen tasolla. Sen sijaan kulutus lähti selvään kasvuun. Tästä johtuen myös säästämisaste laski vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen tasolle, ollen 2,9 prosenttia. Vuonna 2019 säästämisaste oli kuitenkin selvästi nykyistä alemmalla tasolla.
  • Kotitalouksien velkaantumisaste nousi vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä 0,9 prosenttiyksikköä edellisestä neljänneksestä ja oli 133,6 prosenttia. Toisen neljänneksen tiedot velkaantumisasteesta julkaistaan 24.9. kun rahoitustilinpito julkaistaan.

Kotitalouksien säästämisaste vuodesta 2005 alkaen (%)

Kuviossa esitetään kotitalouksien säästämisasteen kehitys kausitasoitettuna ja alkuperäisenä sarjana vuodesta 2005 alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Sektoritilit neljännesvuosittain

Kotitalouksien velkaantumisaste vuodesta 2000 alkaen (%)

Kuviossa näkyy kotitalouksien velkaantumisasteen kehitys vuosineljänneksittäin vuoden 2000 alusta alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Rahoitustilinpito

Yritykset

Toimialojen kehitys positiivista

  • Palvelualoilla tuotanto on ollut kasvussa, mutta tuotannon taso on edelleen selvästi koronakriisiä edeltävän tason alapuolella. Teollisuudessa tuotanto on koronaa edeltävän tason yläpuolella, mutta vuoden 2019 huippuun on vielä matkaa. Rakentamisessa myynnin määrä on kasvanut ja ylittänyt siten koronaa edeltävän tason. Myös korona-aikana parhaiten pärjänneen kaupan toimialan kehitys on jatkunut positiivisena.
  • Palvelualojen työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 11,1 prosenttia vuodentakaisesta. Kasvun taustalla on koronaviruksen aiheuttama jyrkkä tuotannon pudotus vuotta aiemmin. Palvelualojen päätoimialoista eniten koronasta kärsinyt majoitus- ja ravitsemistoiminta kasvatti tuotantoaan vuoden 2021 toisella neljänneksellä peräti 58,2 prosenttia. Myös muut palveluiden päätoimialat kasvattivat tuotantoaan, näistä eniten ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (+13,4 %) sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta (+11,6 %). Liikevaihdolla mitattuna taiteet, viihde ja virkistystoiminta kasvoi 23,4 prosenttia ja muu palvelutoiminta 15,9 prosenttia. Viime vuoden poikkeustilanteesta johtuen voi olla mielekkäämpää tarkastella osalla toimialoista vuosimuutoksia koronavuotta edeltävään vuoden 2019 tietoon. Näin tarkasteltuna nähdään, että palvelualojen yhteenlaskettu tuotanto on vielä 4,1 prosenttia toissa vuoden toista neljännestä matalampi. Eniten kehitystä jäljessä on majoitus- ja ravitsemistoiminta, jonka tuotanto oli 26,8 prosenttia vuoden 2019 toista neljännestä pienempi. Myös kuljetus ja varastointi jäi selvästi (-21,2 %) kahden vuoden takaista vertailuneljännestä pienemmäksi.
  • Teollisuudessa työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi 4,8 prosenttia vuoden 2021 toisella neljänneksellä. Kasvua oli metalliteollisuudessa 9,6 prosenttia, metsäteollisuudessa 9,4 prosenttia ja sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa 6,8 prosenttia ja kemianteollisuudessa 1,8 prosenttia vuoden 2020 toiseen neljännekseen verrattuna.
  • Kaupan toimialan työpäiväkorjatun myynnin määrän kasvu jatkui myös vuoden 2021 toisella vuosineljänneksellä kasvun ollessa 7,5 prosenttia vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna. Työpäiväkorjattu myynnin määrä kasvoi kaikilla kaupan toimialoilla. Vahvassa kasvussa oli erityisesti moottoriajoneuvojen kaupan ja korjauksen toimiala, jossa työpäiväkorjattu myynnin määrä kehittyi 29,4 prosenttia vuodentakaisesta. Työpäiväkorjattu myynnin määrä kasvoi myös tukkukaupassa, 3,5 prosenttia vuodentakaisesta, sekä vähittäiskaupassa, 6,0 prosenttia vuodentakaisesta. Kasvuvauhti vaihteli huomattavasti vähittäiskaupan eri toimialojen välillä. Työpäiväkorjattu myynnin määrä kasvoi voimakkaasti vaatteiden ja jalkineiden vähittäiskaupassa, 41,7 prosenttia vuodentakaisesta sekä veneiden ja veneilytarvikkeiden vähittäiskaupassa, 21,1 prosenttia vuodentakaisesta. Kasvu oli heikointa päivittäistavarakaupassa, jossa työpäiväkorjattu myynnin määrä kasvoi 0,4 prosenttia vuoden 2020 toisesta vuosineljänneksestä.
  • Rakentamisen työpäiväkorjattu myynnin määrä kääntyi nousuun vuoden 2021 toisella vuosineljänneksellä. Koko rakentamisen työpäiväkorjattu myynnin määrä kasvoi 6,1 % vuodentakaiseen vuosineljännekseen verrattuna. Myynnin määrää kasvattivat maa- ja vesirakentamisen toimiala, jossa työpäiväkorjattu myynnin määrä kasvoi 18,8 prosenttia vuodentakaisesta, sekä erikoistuneen rakennustoiminnan toimiala, jonka työpäiväkorjattu myynnin määrä kasvoi 8,1 prosenttia vuoden 2020 toisesta vuosineljänneksestä. Talonrakentamisen työpäiväkorjattu myynnin määrä jatkoi laskuaan jääden 0,6 prosenttia vuodentakaista pienemmäksi.

Toimialojen työpäiväkorjatun tuotannon vuosimuutos (%)

Kuviossa näkyy koko teollisuuden, rakentamisen, kaupan ja palveluiden toimialojen tuotannon muutos 2019 alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähteet: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi, Kaupan liikevaihtokuvaaja, Palvelualojen liikevaihtokuvaaja, Rakentamisen liikevaihtokuvaaja

Erityisesti tavarakaupan arvo kasvoi vuoden 2021 toisella neljänneksellä

  • Ulkomaankaupasta kertyi Suomelle ylijäämää toisella neljänneksellä 0,1 miljardia euroa. Käypähintaisen viennin arvo oli 22,9 miljardia euroa ja tuonnin arvo oli 22,8 miljardia euroa.
  • Ulkomaankaupassa erityisesti tavarakaupan arvo kasvoi. Tavaroiden viennin arvo kasvoi 19 prosenttia ja tuonnin arvo 22 prosenttia. Hintojen nousu öljyjalosteissa, metalleissa ja puutavarassa on ollut huomattavaa verrattaessa edellisvuoteen.
  • Palveluiden vienti kasvoi vuoden takaisesta yhdeksän prosenttia ja tuonti seitsemän prosenttia.

Tavaroiden ja palveluiden viennin ja tuonnin neljännesvuosimuutos (%)

Kuviossa näkyy tavaroiden ja palveluiden viennin ja tuonnin muutos neljännesvuosittain esitettynä vuoden 2019 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa

Yritysten investoinnit kasvoivat vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä

  • Yritysten tekemät investoinnit kääntyivät kasvuun vuoden 2021 ensimmäisellä vuosineljänneksellä kasvun ollessa 0,9 prosenttia vuodentakaisesta. Tätä ennen investoinnit laskivat vuoden 2020 neljännellä neljänneksellä 1,5 prosenttia ja vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä 9,1 prosenttia vuodentakaisiin arvoihin verrattuna.
  • Investoinnit kasvoivat vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä eniten metsäteollisuudessa, jossa kasvua oli 122,6 prosenttia vuodentakaiseen vuosineljännekseen verrattuna. Investoinnit kasvoivat vuodentakaiseen verrattuna lisäksi muun muassa kaivostoiminnassa ja louhinnassa, 8,0 prosenttia, sekä koko teollisuudessa, 2,4 prosenttia. Investoinnit laskivat eniten kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla, 24,6 prosenttia vuoden 2020 ensimmäisestä neljänneksestä.

Investointien vuosimuutokset toimialoittain, 1. neljännes 2021 (%)

Kuviossa esitetään investointien muutokset toimialoittain edellisen vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Yritysten investoinnit, kokeellinen tilasto

Yritystukia maksettiin 353 miljoonaa euroa

  • Koronavuoden aiheuttama heikko suhdanne on lisännyt yritysten julkisen tuen tarvetta. Tarjolle tuli uusia tuki-instrumentteja, ja yritystukien määrä kasvoi niiden myötä huomattavasti erityisesti kevään ja kesän 2020 osalta. Vuoden 2021 alussa tukea maksettiin kolme kertaa enemmän tavalliseen tilanteeseen verrattuna.
  • Vuoden 2021 tammi–maaliskuussa maksettiin suoraa yritystukea 353 miljoonaa euroa, josta 247 miljoonaa maksettiin suhdanneheikentymän vuoksi. Lainoja maksettiin 43 miljoonaa ja takauksia myönnettiin 463 miljoonaa euroa.
  • Yritystukea sai 23 947 yritystä, joista 13 020 sai tukea suhdanneheikentymän vuoksi. Lähes 80 prosenttia tukea saaneista työllisti alle 50 henkilöä.
  • Yritystukien määrä on kasvanut suhteellisesti eniten palvelualojen ja rakennusalan yritysten osalta.

Yrityksille maksettavat tuet tukityypeittäin eri neljänneksillä, miljoonaa euroa

Kuviossa esitetään yrityksille maksettavat tuet tukityypin mukaan neljänneksittäin. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Yritystukien osavuositilasto, kokeellinen tilasto

Konkurssien määrä normaalilla tasolla

  • Kuluvan vuoden tammi–kesäkuun aikana vireille pantiin 1 298 konkurssia. Yhteensä konkurssiin haetuissa yrityksissä työskenteli 6 583 henkilöä. Vuonna 2020 pantiin vireille 1 355 konkurssia tammi–kesäkuun aikana ja näissä yrityksissä työskenteli 7 546 henkilöä.
  • Konkurssien määrä kasvoi konkurssilain väliaikaisen muutoksen päätyttyä tammikuun lopussa. Helmikuun alusta tuli voimaan laki, joka pidentää velalliselle konkurssiuhkaisessa maksukehotuksessa annettavaa maksuaikaa viikosta 30 päivään. Helmikuun aikana konkurssien määrä kasvoi keskimääräistä suuremmaksi, mutta huhtikuusta lähtien konkurssien määrä on ollut samalla tasolla kuin aiempina vuosina.

Konkurssien lukumäärä kuukausittain alkuvuonna 2019–2021

Kuviossa näkyy konkurssien lukumäärien kertymä vuosien 2019–2021 alkupuoliskolla. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

  • Edellisvuosiin nähden konkurssien määrä on pysynyt jokseenkin samana eri toimialoilla. Suhteellisesti eniten konkurssien lukumäärä on vähentynyt majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä kaupan alalla. Konkurssien määrä kasvoi vain kuljetus ja varastointi -toimialalla sekä maa-, metsä- ja kalataloudessa.

Vireille pannut konkurssit tammi–kesäkuussa 2019–2021 eri toimialoilla

Lähde: Konkurssit

Kuviossa näkyy konkurssiin hakeutuneet yritykset toimialoittain tammi–kesäkuussa 2019–2021. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Konkurssit

Työllisyys ja palkat

Työllisyyden kasvu jatkuu

  • Työllisyysasteen trendi saavutti heinäkuussa 2021 tason (72,7 %), joka vallitsi ennen koronakriisin puhkeamista helmikuussa 2020. Vuoden 2021 toisen neljänneksen työllisyysaste oli jopa korkeampi kuin vuoden 2019 toisen neljänneksen vastaava luku.
  • Työllisyysasteen trendi (15–64-vuotiaat) romahti koronakriisin vaikutuksesta vuoden 2020 maaliskuussa 70,1 prosenttiin. Saman vuoden syksyllä hitaaseen kasvuun lähtenyt trendi on jatkanut kasvuaan vuoden 2021 puolella tammikuun 71,1 prosentista heinäkuun 72,7 prosenttiin.
  • Työttömyysasteen trendi oli 7,4 prosenttia heinäkuussa 2021. Korkeimmillaan trendiluku oli vuoden 2020 touko–elokuun aikana (8,4 %), minkä jälkeen se on tasaisesti laskenut.
  • Vuoden 2021 toisella neljänneksellä 15–74-vuotiaita työllisiä oli keskimäärin 2 585 000 eli 163 000 enemmän kuin vuoden 2020 vastaavana aikana. Työllisten määrä oli edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna suurempi erityisesti tukku- ja vähittäiskaupassa. Tehtyjen työtuntien määrä oli 7,5 prosenttia suurempi vuoden takaiseen vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
  • Työttömiä oli vuoden 2021 toisella neljänneksellä keskimäärin 256 000, mikä on 16 000 enemmän kuin vuoden 2020 huhti–kesäkuussa. Työttömien miesten määrä kasvoi 17 000 ja työttömien naisten määrä väheni noin 1 000 henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna. Naisten työttömyysaste oli 8,1 ja miesten 9,8 prosenttia.
  • Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli heinäkuun 2021 lopussa kaikkiaan 322 600 työtöntä työnhakijaa, mikä on 64 900 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Työllisyysaste ja työllisyysasteen trendi, 15–64-vuotiaat

Kuviossa esitetään työllisyysasteen ja työllisyysasteen trendin kehitys 2011 alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Työvoimatutkimus

Työllisyysasteen muutos iän ja sukupuolen mukaan 07/2020–07/2021 (%)

Kuviossa on työllisyysasteen muutos iän ja sukupuolen mukaan heinäkuun 2020 ja 2021 välillä. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Työvoimatutkimus

Lomautettujen määrä laskee edelleen

  • Lomautettujen määrä lähti voimakkaaseen kasvuun heti koronakriisin puhjettua maaliskuussa 2020. Lomautettujen määrä oli suurimmillaan huhtikuussa 2020, kun kokoaikaisesti lomautettuja oli kaikkiaan 164 000. Tämän jälkeen lomautettujen määrä aleni voimakkaasti ja tasaantui elokuussa 2020 noin 60 000 lomautetun tasolle, jolla se pysyi joulukuuhun 2020 asti. Tuolloin lomautettujen määrä kasvoi tilapäisesti 77 800 henkilöön, mutta palasi sitä aiemmalle tasolle 57 786 henkilöön tammikuussa 2021.
  • Heinäkuussa 2021 kokoaikaisesti lomautettuna oli 32 419 henkilöä, mikä on 50 000 vähemmän kuin vuoden 2020 heinäkuussa. Lyhennettyä työviikkoa tekevien työnhakijoiden määrä oli noin 12 000 eli noin 6 000 vähemmän kuin heinäkuussa 2020.

Kokoaikaisesti lomautetut ja lyhennettyä työviikkoa tekevät työnhakijat työ- ja elinkeinotoimistoissa

Kuviossa on kuvattu kokonaan lomautettujen ja lyhennettyä työviikkoa tekevien työnhakijoiden määrän tammikuusta 2020 lähtien. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: TEM, työllisyyskatsaus

Avoimia työpaikkoja toisella vuosineljänneksellä selvästi enemmän kuin vuosi sitten

  • Avoimia työpaikkoja oli vuoden 2021 toisella neljänneksellä 51 100, kun vuotta aiemmin määrä oli 35 400. Avoimien työpaikkojen määrä palautui kahden vuoden takaiselle koronapandemiaa edeltävälle tasolle. Avoimet työpaikat lisääntyivät etenkin kaupan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialaryhmässä. Avoimien paikkojen määrä kasvoi kaikilla suuralueilla, mutta määrällisesti eniten Helsinki-Uudellamaalla. Tiedot kuvaavat kesäkuun ensimmäisen päivän tilannetta ja ne on kerätty työnantajilta otostutkimuksena.
  • Kaikista avoimista työpaikoista 36 prosenttia oli määräaikaisia toisella vuosineljänneksellä. Avoimista työpaikoista osa-aikaisia oli 21 prosenttia, kun edellisen vuoden vastaavana ajankohtana osuus oli 16 prosenttia. Työnantajan arvion mukaan avoimista työpaikoista 58 prosenttia oli vaikeasti täytettäviä, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 44 prosenttia. Vaikeasti täytettäviksi koettuja työpaikkoja oli paljon esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluiden, rakentamisen sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan alojen toimipaikoissa.

Avoimien työpaikkojen määrä vuosineljänneksittäin

Kuviossa on kerrottu avoimien työpaikkojen, osa-aikaisten työpaikkojen, määräaikaisten työpaikkojen ja vaikeasti täytettävien avoimena olevien työpaikkojen määrä vuoden 2018 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Avoimet työpaikat

Palkkasumma kasvoi vuoden 2021 toisella neljänneksellä

  • Koko talouden palkkasumma oli vuoden 2021 toisella neljänneksellä 8,5 prosenttia suurempi kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Kesäkuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 9,9 prosenttia edellisvuodesta. Vuosi sitten huhti–kesäkuussa koko talouden palkkasumma laski 3,9 prosenttia.
  • Palkkasumma kasvoi huhti–kesäkuussa kaikilla päätoimialoilla. Nopeinta palkkasumman kasvu oli yksityisen terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden (13,9 %), yksityisen koulutuksen (11,4 %), muiden palveluiden (11,0 %), kaupan (9,3 %) ja teollisuuden (7,2 %) toimialoilla. Maltillisimmin palkkasumma kohosi rahoitustoiminnan (4,8 %) ja rakentamisen (5,9 %) toimialoilla.
  • Yksityisellä sektorilla maksettujen palkkojen summa oli vuoden 2021 toisella neljänneksellä 9,7 prosenttia suurempi edellisvuoteen verrattuna. Julkisen sektorin palkkasumma oli 6,8 prosenttia suurempi kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Vuosi sitten huhti–kesäkuussa palkkasumma laski yksityisellä sektorilla 5,8 prosenttia ja kasvoi julkisella sektorilla 1,8 prosenttia edellisvuodesta.

Palkkasumman vuosimuutokset toimialoittain vuosien 2020 ja 2021 toisella neljänneksellä (%)

Kuviosta näkyy eri toimialojen palkkasummien muutokset vuosien 2020 ja 2021 välillä toisella vuosineljänneksellä. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Palkkasummakuvaajat

Kuluttajat

Kuluttajien luottamus jatkui vahvana

  • Kuluttajien luottamusindikaattori pysytteli vahvana heinä–elokuun 2021. Luottamusindikaattori oli heinäkuussa 4,4 ja elokuussa 4,0. Luottamus talouteen on viimeksi ollut näin vahvaa vuoden 2018 ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä.
  • Koronakriisin torjuntaan suunnatut rajoitukset ovat heijastuneet luottamusindikaattoriin. Pessimismi valtasi kuluttajien odotukset nopeasti koronarajoitusten astuttua ensin kerran voimaan huhtikuussa 2020, tuolloin kuluttajien luottamus talouden kehitykseen (-13,9) oli mittaushistorian 1995–2021 synkin. Huhtikuun 2021 jälkeen luottamusindikaattori on pysytellyt vahvasti positiivisena.

Kuluttajien luottamusindikaattorin kehitys 2007M1–2021M8

Kuviossa näkyy kuluttajien luottamusindikaattorin kehitys vuodesta 2007 lähtien. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

  • Työllisten näkemykset omakohtaisesta työttömyyden uhasta ovat viime kuukausina jo paremmalla tasolla (-4,0) kuin koronaan edeltävänä aikana helmikuussa 2020 (-5,7). Yleisintä työttömyyden uhan kokeminen on ollut koronakriisin aikana juuri sen alkaessa vuoden 2020 huhtikuussa (-26,6). Työttömyyden uhan kokeminen on ollut ollut tavanomaista suurempaa koko koronakriisin ajan.
  • Arviot omasta rahatilanteesta ovat edelleen erittäin hyvät. Oma rahatilanne arvioitiin elokuussa erittäin hyväksi (33,0). Ajankohtaa pidettiin kohtuullisena kestotavaroiden ostamiseen. Kestotavaroiden saldoluku oli elokuussa 17,0, kun se alhaisimmillaan oli -14,3 vuoden 2020 huhtikuussa.
  • Kuluttajien arviot oman taloutensa tilasta verrattuna 12 kuukauden takaiseen ovat olleet erittäin hyvät viimeksi kuluneen viiden kuukauden aikana. Heinäkuun (9,1) ja elokuun (9,3) saldoluvut ovat koko mittaushistorian 1995–2021 korkeimmat.

Kuluttajien arviot oman talouden tilasta, rahatilanteesta, työttömyyden uhasta sekä ajankohdan otollisuudesta kestotavaroiden ostamiseen kyselyhetkellä saldolukuna ilmaistuna 2019M2–2021M8

Kuviossa näkyy kuluttajien arviot oman talouden tilasta, rahatilanteesta, työttömyyden uhasta sekä ajankohdan otollisuudesta kestotavaroiden ostamiseen kyselyhetkellä saldolukuna ilmaistuna 2019M2 alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Kuluttajien luottamus

Inflaatio 2 prosentin tuntumassa heinäkuussa

  • Inflaatio oli heinäkuussa 1,9 prosenttia. Kesäkuussa inflaatio oli 2,0 prosenttia. Inflaation lievän laskun aiheutti muun muassa korvattavien reseptilääkkeiden hintojen lasku. Kesäkuulta heinäkuulle kuluttajahintojen kuukausimuutos oli 0,3 prosenttia, mikä johtui muun muassa polttonesteiden hinnannoususta.
  • Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli heinäkuussa 2,2 prosenttia. Kesäkuussa se oli 1,9 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli heinäkuussa 1,8 prosenttia.
  • Heinäkuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten bensiinin, omakotitalon peruskorjausten, dieselin, omakotitalojen ja osakehuoneistojen kallistuminen. Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten korvattavien reseptilääkkeiden, asuntolainojen keskikoron, laivalla tehtävien reittimatkojen, kulutusluottojen korkojen ja rahapelien halpeneminen.
  • Koronapandemia heijastuu edelleen hintatiedonkeruuseen. Pandemian aikana kaikkia hintatietoja ei ole voitu kerätä, koska hyödykkeitä on ollut rajoitetusti saatavilla, liikkeet ovat kiinni. liikkumisrajoitukset estävät käyntikeruun tai tarjontaa ei ole ollut lainkaan (esimerkiksi valmismatkat). Suomessa hintatietoja on kerätty poikkeusaikana mm. yritysten verkkosivuilta tai puhelimitse.

Kuluttajahintaindeksin ja pääerien kehitys

Kuviossa näkyy kuluttajahintaindeksin ja pääerien kehitys vuoden 2016 alusta alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Kuluttajahintaindeksi

Asuntokauppa jatkui vilkkaana alkuvuonna

  • Asuntokauppojen määrä notkahti huhti–toukokuussa 2020 koronarajoitusten vuoksi. Kauppa palautui kuitenkin kesäkuussa 2020 nopeasti ennalleen ja on sen jälkeen jatkunut vilkkaana.
  • Vanhojen asuntojen kauppa on jatkunut vahvana alkuvuoden. Vuoden 2021 toisella neljänneksellä kiinteistönvälittäjien kautta myytiin vanhoja kerrostaloasuntoja lähes 60 prosenttia ja rivitaloasuntoja 46 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Vanhoja omakotitaloja myytiin 2. neljänneksellä 36 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Koko alkuvuonna vanhoja asuntojen kauppoja on tehty 35 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020 ja 26 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019.
  • Käytettävissä olevien tietojen mukaan viime vuonna hidastunut uusien asuntojen kauppa kasvoi 2. neljänneksellä 58 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Myyntimäärien vertailussa käytetyt aineistot kattavat noin 70 prosenttia kaikista kaupoista.
  • Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla toisella neljänneksellä 6,5 prosenttia vuoden 2020 2. neljännekseen verrattuna. Muualla maassa hinnat nousivat 4 prosenttia. Uusien osakeasuntojen hinnat nousivat toisella neljänneksellä pääkaupunkiseudulla 9,4 prosenttia ja muualla Suomessa 3,6 prosenttia vuoden 2020 vastaavasta ajankohdasta.

Asuntokauppojen määrät Suomessa

Kuviossa näkyy vanhojen omakotitalojen, vanhojen kerros- ja rivitalojen sekä uusien kerros- ja rivitalojen hintojen kehitys vuosina 2018–2021. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä

Lähde: Osakeasuntojen hinnat

Julkinen talous

Verohallinnon ja Valtiokonttorin tiedot: Verotulot kasvoivat, velan kasvu on tasaantunut

  • Verohallinnon vuoden 2021 kesäkuun loppuun mennessä keräämien verojen nettokertymät olivat yhteensä 38,4 miljardia euroa, mikä oli 9,9 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2020. Euromääräisesti eniten kasvoi arvonlisävero. Valmisteverotuksen kertymään vaikuttaa tämän vuoden alussa pidentynyt maksamisen määräaika.
  • Valtion velan määrän kasvu on tasaantunut vuoden 2020 alkupuolen nopean kasvun jälkeen. Valtion velka oli Valtiokonttorin tietojen mukaan kesäkuun 2021 lopussa yhteensä 129,5 miljardia euroa.
  • Kansantalouden tilinpidon vero- ja velkakäsitteet poikkeavat jonkin verran Valtiokonttorin ja Verohallinnon käsitteistä. Tilastokeskus laatii julkisen talouden luvut Eurostatin ohjeistuksen mukaisesti kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla.

Verotulojen kehitys verolajeittain, kumulatiivinen kuukausikertymä 1–6/2020 ja 1–6/2021 (miljoonaa euroa)

Kuviossa näkyy valtion verotulojen kumulatiivinen kertymä verolajeittain esitettynä aikavälillä tammikuu–kesäkuu 2020 ja tammikuu–kesäkuu 2021. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Vero

Valtion velka kuukausittain 1/2015 alkaen

Kuviossa näkyy valtion velan kertyminen kuukausittain vuodesta 2015 alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Valtiokonttori

Tilastokeskuksen tiedot

  • Talouden elpyessä vuoden 2021 toisella neljänneksellä julkisyhteisöjen kokonaistulot ovat elpyneet mutta menot ovat vuodentakaisella tasolla. Tulot kasvoivat 3,4 miljardia euroa vuodentakaisesta neljänneksestä. Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani vuoden 2021 toisella neljänneksellä 3,4 miljardia euroa edellisvuodesta. Vuoden 2021 ensimmäisestä neljänneksestä kausitasoitetut tulot kasvoivat enemmän kuin kausitasoitetut menot. Näin ollen julkisyhteisöjen rahoitusasema ja rahoitusaseman BKT-suhde paranivat vuoden 2021 toisella neljänneksellä edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2021 kolmannen neljänneksen tiedot päivitetään 17.12.2021.
  • Toisella neljänneksellä tuloista kasvoivat niin verotulot, saadut sosiaaliturvamaksut kuin omaisuustulotkin edellisvuoteen verrattaessa. Toisaalta myös maksetut eläkkeet olivat kasvussa. Koronatilanteen vuoksi maksetut tuet nostivat tukipalkkiomenoja etenkin viime vuoden toisella neljänneksellä, joten niissä on huomattava vähennys vuodentakaiseen nähden.
  • Sekä tuotannon ja tuonnin että tulo-, varallisuus- ja muiden välittömien verojen kertymät kasvoivat viime vuoden toiseen neljännekseen verrattuna. Tuloveroissa kasvoivat sekä henkilöiden että yhteisöjen tuloverojen kertymät. Tuotannon ja tuonnin veroissa suurimmat euromääräiset kertymien kasvut viime vuoteen verrattuna olivat arvonlisäverossa, rahapelitoiminnan voittovaroissa sekä varainsiirtoverossa.
  • Vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka oli yhteensä 165,7 miljardia euroa. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana julkisyhteisöjen velka kasvoi 1,5 miljardia euroa. Valtionhallinnon velka kasvoi 3,0 miljardia euroa. Muilla julkisyhteisöjen sektoreilla velka laski. Paikallishallinnolla velka väheni 0,2 miljardia euroa, työeläkelaitoksilla 1,1 miljardia euroa ja muilla sosiaaliturvarahastoilla 0,1 miljardia euroa. Korona-aikana eli vuoden 2019 lopusta alkaen julkisyhteisöjen velka on kasvanut yhteensä 22,7 miljardia euroa. Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa 69,8 prosenttia, joka on noin 0,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuosineljänneksen lopussa. Vuoden 2021 toisen neljänneksen julkisyhteisöjen velan tiedot julkaistaan 24.9.
  • Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat eli rahoitusvarojen ja velkojen erotus kasvoivat vuoden 2021 ensimmäisellä vuosineljänneksellä 7,9 miljardia euroa ja olivat ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa 160,1 miljardia euroa. Kasvu johtui suurimmaksi osaksi työeläkelaitosten arvopaperisijoitusten hallussapitovoitoista. Työeläkelaitosten osalta nettorahoitusvarat kasvoivat neljänneksen aikana yhteensä 11,0 miljardia euroa. Valtionhallinto lisäsi rahoitustilinpidonmukaisia markkinahintaisia velkojaan ensimmäisellä vuosineljänneksellä nettomääräisesti 1,5 miljardin euron verran ja sen rahoitusvarat laskivat 3,0 miljardia euroa, jolloin valtionhallinnon nettorahoitusvarat laskivat yhteensä 4,5 miljardia euroa. Paikallishallinnon nettorahoitusvarat kasvoivat ensimmäisen vuosineljänneksen aikana 1,7 miljardia euroa ja muiden sosiaaliturvarahastojen nettorahoitusvarat laskivat 0,3 miljardia euroa. Vuoden 2021 toisen neljänneksen julkisyhteisöjen rahoitustilinpidon tiedot julkaistaan 24.9.

Julkisyhteisöjen neljännesvuosittainen rahoitusasema sektoreittain ja rahoitusaseman suhde bruttokansantuotteeseen 1999Q1–2021Q2 (trendisarjat)

Kuviossa esitetään julkisyhteisöjen eri sektoreiden rahoitusaseman suhde bruttokansantuotteeseen vuodesta 1999 vuoteen 2021. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähteet: Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, Neljännesvuositilinpito

Julkisyhteisöjen EDP-velan muutos sektoreittain ja EDP-velka yhteensä neljännesvuosittain 2017Q1–2021Q1 (miljardia euroa)

Kuviossa näkyy julkisyhteisöjen eri sektoreiden EDP-velan muutos sekä EDP-velka yhteensä neljännesvuosittain vuodesta 2017 lähtien. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen EDP-velka neljännesvuosittain ja suhteessa bruttokansantuotteeseen vuodesta 2000 alkaen

Kuviossa näkyy julkisyhteisöjen EDP-velan kehitys vuodesta 2000 vuoteen 2020 neljännesvuosittain sekä velan suhde bruttokansantuotteeseen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähteet: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain, Neljännesvuositilinpito

Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat sektoreittain vuodesta 2005 alkaen (miljardia euroa)

Kuviossa näkyy julkisyhteisöjen eri sektoreiden nettorahoitusvarat sektoreittain vuodesta 2005 alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito

Julkisyhteisöjen verotulojen trendisarjat, 2002Q1–2021Q2 (miljoonaa euroa)

Kuviossa näkyy julkisyhteisöjen saamat verotulot trendisarjana vuodesta 2002 alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Sektoritilit neljännesvuosittain

Talousnäkymät

Koronakriisi vaikuttaa Suomen talouteen edelleen vahvasti. Tulevia talouden näkymiä voi pyrkiä ennakoimaan erilaisten ennakollisten tilastojen ja barometrien avulla.

Pikaestimaatti ennakoi tuotannon kasvaneen heinäkuussa

  • Kokeellisen pikaestimaatin mukaan kansantalouden kausitasoitettu tuotanto kasvoi 0,7 prosenttia kesäkuulta heinäkuulle ja työpäiväkorjattu tuotanto puolestaan 8,4 prosenttia edellisen vuoden heinäkuuhun verrattuna.

Tuotannon työpäiväkorjattu vuosimuutos (%)

Kuviossa näkyy työpäiväkorjatun tuotannon muutos kuukausittain edellisvuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Koko talouden pikaestimaatti

Teollisuuden uudet tilaukset vahvassa kasvussa kesäkuussa

  • Teollisuuden uusien tilauksien nouseva kehitys voimistui vuoden 2021 toisella neljänneksellä. Tammi–kesäkuun aikana tilaukset kasvoivat 25,2 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Teollisuuden uusien tilauksien trendisarja saavutti toisella neljänneksellä koronaviruksen aiheuttamaa poikkeustilannetta edeltäneen tason. Tilaukset ovat kasvaneet yhtäjaksoisesti viisi kuukautta.
  • Uusimpien julkaistujen kuukausitietojen mukaan kesäkuussa yritykset saivat uusia tilauksia vuodentakaista enemmän kaikilla tarkastelluilla päätoimialoilla. Eniten kasvua kertyi paperin sekä paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksen toimialalla, jossa tilausten arvo oli 44,7 prosenttia edellisvuotta suurempi. Metalliteollisuudessa tilaukset kasvoivat edellisvuodesta 37,8 prosenttia sekä kemianteollisuudessa 29,8 prosenttia.

Teollisuuden uusien tilausten vuosimuutos (%)

Kuviossa näkyy teollisuuden saamien uusien tilausten vuosimuutokset kuukausittain. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Teollisuuden uudet tilaukset

Asuinrakentamisen toinen neljännes aiempaakin vahvempi

  • Rakentamisen näkymät jatkuivat positiivisina vuoden 2021 toisella vuosineljänneksellä. Myönnettyjen rakennuslupien ja aloitettujen rakennushankkeiden tilavuuden liukuvat vuosisummat ovat palanneet yli 40 miljoonan kuutiometrin lukemiin. Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärät ovat myös palanneet jälleen aloitettujen rakennushankkeiden vastaavia suuremmiksi.
  • Vuoden 2021 toisella neljänneksellä rakennuslupia myönnettiin 13,5 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 1,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Asuinrakentamisen vahva kehitys jatkui edelleen, nyt erityisesti pientalorakentamisen kasvun (18,9 prosenttia) tukemana. Kokonaisuudessaan asuinrakentamiseen myönnetty kuutiomäärä kasvoi 14,4 prosenttia. Muuhun kuin asuinrakentamiseen myönnetty kuutiomäärä väheni vuoden takaisesta -2,9 prosenttia. Teollisuus- ja varastorakennuksille myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi tilavuudessa mitattuna vuoden takaisesta 24,2 prosenttia. Julkisille palvelurakennuksille myönnetty kuutiomäärä väheni 45,3 prosenttia. Liike- ja toimistorakennusten tapauksessa vastaava vähenemä oli 10,0 prosenttia.

Myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennushankkeet 2018 alkaen (milj. m3, liukuva vuosisumma)

Kuviossa näkyy myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennushankkeet vuodesta 2018 alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Rakennus- ja asuntotuotanto

Yritysten luottamus kehittynyt positiivisesti

  • Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) huhtikuussa julkaisemien luottamusindikaattorien mukaan yritysten luottamus on jatkanut nousuaan. Ensimmäistä kertaa koronakriisin alkamisen jälkeen myös rakennusyritysten luottamus on noussut nollan yläpuolelle. Yritykset pitävät tulevaisuudennäkymiä pitkälti positiivisina, vaikka palvelualoilla myyntiodotukset ovatkin varovaisempia vaihtelevan koronatilanteen takia. Tämän myötä palvelualojen luottamusindikaattorissa nähtiin pitkästä aikaa pieni notkahdus elokuussa.

Elinkeinoelämän luottamusindikaattorit Suomessa, saldoluku

Kuviossa on elinkeinoelämän julkaiseman toimialoittaisen luottamusindikaattorin muutos vuodesta 2018 alkaen.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto, luottamusindikaattorit

Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta myönteisiä

  • Kuluttajien käsitykset Suomen talouskehityksestä olivat heinä–elokuussa edelleen myönteisiä. Luottamuksen saldoluku Suomen talouden tilasta vuoden kuluttua oli heinäkuussa 7,8 ja elokuussa 4,0. Saldoluku on pysytellyt pitkän ajan keskiarvonsa yläpuolella aina toukokuusta 2021 lähtien.
  • Kuluttajien arviot oman taloutensa tilasta vuoden kuluttua ovat nekin valoisat. Oman talouden tilaa vuoden kuluttua mittaava saldoluku oli heinäkuussa 9,8 ja elokuussa 11,6. Kuluttajien luottamus omaan talouteen on ollut koko korona-ajan vahvempi kuin luottamus Suomen talouteen.

Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua 2020M2–2021M8

Kuluttajien luottamus omaan ja Suomen talouteen saldolukuna 2/2020 lähtien.

Lähde: Kuluttajien luottamus

Lisätietoja

Tilannekuvan ovat koonneet yliaktuaari Tapio Kuusisto p. 029 551 3318 ja yliaktuaari Sini Liukkonen p. 029 551 3024.

Koronavirus – ajankohtaista tilastotietoa
Kysy lisää asiantuntijoiltamme

Päivitetty 17.9.2021