Talouden tilannekuva

Talouden tilannekuva luo katsauksen koronakriisin vaikutuksista Suomen talouteen tilastojen valossa. Koronan vaikutuksia tarkastellaan koko kansantalouden, yritysten, työllisyyden, kuluttajien ja julkisen talouden näkökulmista. Lopussa kurkistetaan talousnäkymiin barometrien ja ennakollisten tilastojen avulla. Katsauksen ovat kirjoittaneet Tilastokeskuksen asiantuntijat. Katsaus on julkaistu 28.8.2020 ja sitä on päivitetty 24.6.2021.

  1. Kansantalous
  2. Yritykset
  3. Työllisyys ja palkat
  4. Kuluttajat
  5. Julkinen talous
  6. Talousnäkymät

Bruttokansantuote pienessä laskussa ensimmäisellä neljänneksellä – talouden näkymissä lupaus paremmasta

Tilastokeskuksen tietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi laski tammi–maaliskuussa 0,1 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Vuoden 2020 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna työpäiväkorjattu bruttokansantuote pieneni 1,0 prosenttia.

Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan EU-alueen bruttokansantuote pieneni vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Maittaiset erot ovat suuria. Matkailusta riippuvaisissa maissa, kuten Espanjassa, matkailun romahtaminen on näkynyt bruttokansantuotteen selvänä laskuna matkailuviennin osuuden ollessa suuri.

Korona koettelee edelleen erityisesti osaa palvelutoimialoista. Ensimmäisellä neljänneksellä sekä majoituksen ja ravitsemuksen että liikenteen toimialoilla tuotannon lasku jatkui suhteessa edelliseen neljännekseen. Kohtalaisen korkeana pysynyt koronailmaantuvuus ja viruksen uudet variantit ovat toistaiseksi vaikeuttaneet talouden avaamista ja ihmisten liikkumista. Tämä näkyy vaikeuksina myös taiteen, viihteen ja virkistyksen toimialalla.

Kaupan sekä informaation ja viestinnän toimialojen hyvä vire sen sijaan jatkui tammi–maaliskuussa. Kaupan osalta kasvua ensimmäisellä neljänneksellä osaltaan vauhditti piristynyt autokauppa. Informaation ja viestinnän toimiala on kaupan ohella pärjännyt hyvin läpi koronakriisin.

Kysyntäeristä koronan vaikutus näkyy erityisen selvästi yksityisessä kulutuksessa, joka on myös kysyntäeristä suurin. Yksityisen kulutuksen volyymi pieneni ensimmäisellä vuosineljänneksellä 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 4,1 prosenttia vuodentakaisesta. Erityisesti palveluiden kulutus on jäänyt lähes kymmenen prosenttia alemmalle tasolle verrattuna vuoden 2020 ensimmäiseen neljännekseen, jolloin koronakriisi oli vasta alkamassa.

Viennin volyymi vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä supistui 5,0 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 5,4 prosenttia vuodentakaisesta. Tuonti kasvoi 1,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta väheni 7,0 prosenttia vuodentakaisesta. Palveluiden ulkomaankaupan osalta koronan vaikutus on näkynyt voimakkaimmin matkailussa ja kuljetuksessa. Suomen naapurimaissa Virossa, Venäjällä ja Ruotsissa koronatilanne on jatkunut Suomeen verrattuna vaikeana, mikä vaikeuttaa matkailun avaamista Suomeen. Matkustuksella Venäjältä, Ruotsista ja Virosta Suomeen on merkittävä vaikutus matkustustaseeseen.

Kotitalouksien säästämisaste vuonna 2020 oli korkeimmalla tasollaan sitten 90-luvun laman. Myös vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä säästämisaste pysyi selvästi koronaa edeltävää tasoa korkeammalla. Koronan vaikutus on näkynyt kulutuksen selvänä laskuna, mutta kotitalouksien tulojen laskua on koronakriisin aikana hillinnyt maksettujen eläkkeiden ja työttömyysetuuksien kasvu. Työnantajien maksamat sosiaaliturvamaksut kasvoivat ensimmäisellä neljänneksellä 6,7 prosenttia vuodentakaisesta. Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi tammi–maaliskuussa 0,3 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta ja 0,1 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Kun kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvaa hieman ja kulutus laskee selvästi, säästämisaste kasvaa.

Asuntojen ja vapaa-ajanasuntojen lainojen otto on jatkanut kasvuaan. Ennakkotietojen mukaan kotitalouden velkaantumisaste nousi 133 prosenttiin vuonna 2020, kun se oli 129 prosenttia vuonna 2019. Velkaantumisaste kertoo, kuinka paljon kotitalouksilla on velkaa suhteessa niiden tuloihin.

Julkisen talouden alijäämän kasvu on tasapainottanut muun talouden laskua. Julkisyhteisöjen alijäämä kasvoi yli kymmenellä miljardilla vuonna 2020. Valtionhallinnon alijäämä oli 13,4 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 2,7 miljardia euroa. Tämä piti sisällään mm. 1,5 miljardin tuotantotukipalkkioiden kasvun yrityssektorille. Valtionhallinto osallistui myös paikallishallinnon koronapandemiasta koituviin kustannuksiin, ja paikallishallinnon alijäämä vaihtui ylijäämäiseksi vuonna 2020 valtionosuuksien kasvun myötä.

Talouden näkymät ovat myönteisiä. Teollisuuden uusien tilausten kasvu on jatkunut alkuvuonna ja kokeellinen pikaestimaatti ennakoi talouden tuotannon kasvaneen huhtikuussa reippaasti. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan yritysten luottamus on kasvanut kaikilla toimialoilla maaliskuussa, ja työllisyyden trendi on ollut kasvava koko alkuvuoden 2021.

Myös kuluttajien luottamus ja käsitykset Suomen talouskehityksestä olivat maalis–toukokuussa jälleen aikaisempaa myönteisempiä. Maaliskuussa tehdyt tiukennukset rajoituksiin heijastuivat notkahduksena luottamusindikaattorissa, mutta maaliskuun jälkeen indikaattorin pisteluku on ollut poikkeuksellisen korkea. Kuluttajien odotukset Suomen talouden tilasta ja työllisyydestä vuoden päästä ovat myönteisiä.

Kohoavan rokotekattavuuden myötä talouden tilannetta ennakoivat indikaattorit ovat muuttuneet positiivisemmiksi.

Bruttokansantuote vuosineljänneksittäin, volyymisarja, viitevuosi 2015 (mrd. euroa)

Kuviossa näkyy bruttokansantuotteen kehitys vuosina 2013-2021. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Kansantalouden neljännesvuositilinpito

Kansantalous

Bruttokansantuote pieneni vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä

  • Vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen bruttokansantuotteen volyymi supistui 0,1 prosenttia. Koronapandemiasta johtuneet rajoitustoimet näkyivät edelleen etenkin palvelutoimialoilla.
  • Kysyntäeristä vienti väheni eniten. Yksityinen kulutus jatkoi supistumistaan, ja palveluiden kulutus on jäänyt noin kymmenen prosenttia koronakriisiä edeltänyttä alemmalle tasolle.
  • Kiinteän pääoman bruttomuodostuksen eli investointien volyymi kasvoi tammi–maaliskuussa edellisestä neljänneksestä. Rakennus- sekä kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestoinnit kasvoivat edellisestä neljänneksestä mutta jäivät vuodentakaista alemmalle tasolle. Investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen sekä ohjelmistoihin vähenivät.
  • Vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä työpäiväkorjattu (työn) tuottavuus kasvoi 1,4 prosenttia verrattuna vuotta aiempaan. Työtunnit vähenivät siis enemmän kuin arvonlisäys.

Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 1. neljänneksellä 2021 vuoden takaisesta (työpäiväkorjattuna, %)

Kuviossa näkyy toimialojen arvonlisäyksen muutos edellisen vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 1. neljänneksellä 2021 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, %)

Kuviossa näkyy tarjonnan ja kysynnän pääerien muutos edellisen vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Kansantalouden neljännesvuositilinpito

Sektori- ja rahoitustilinpidon tiedot

  • Kotitalouksien kausitasoitetut käytettävissä olevat tulot ja kulutusmenot pysyivät vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä edellisen neljänneksen tasolla. Tästä johtuen myöskään säästämisaste ei muuttunut merkittävästi, kasvaen 0,3 prosenttiyksikköä. Säästämisaste siis pysyttelee edelleen korkeammalla tasolla kuin koronapandemiaa edeltävänä aikana.
  • Kotitalouksien velkaantumisaste nousi vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä 0,9 prosenttiyksikköä edellisestä neljänneksestä ja oli 133,6 prosenttia.

Kotitalouksien säästämisaste vuodesta 2005 alkaen (%)

Kuviossa esitetään kotitalouksien säästämisasteen kehitys kausitasoitettuna ja alkuperäisenä sarjana vuodesta 2005 vuoteen 2020. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Sektoritilit neljännesvuosittain

Kotitalouksien velkaantumisaste vuodesta 2000 alkaen (%)

Kuviossa näkyy kotitalouksien velkaantumisasteen kehitys vuosineljänneksittäin vuoden 2000 alusta alkaen vuoden 2020 neljänteen vuosineljännekseen saakka. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Rahoitustilinpito

Yritykset

Toimialojen kehitys vaihtelevaa – kaupassa kasvu jatkuu

  • Koronatilanteen epätasaiset vaikutukset tuotannossa näkyvät edelleen. Kaupanalalla myynnin määrä oli vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä 3,3 prosenttia vuodentakaista suurempi ja teollisuuden tuotanto oli kutakuinkin samalla tasolla kuin vuosi sitten. Sen sijaan palvelualojen tuotanto ja rakentamisen myynnin määrä ovat selkeästi vuodentakaista pienempiä myös ensimmäisellä neljänneksellä. Palveluiden päätoimialoista heikoiten on kehittynyt majoitus- ja ravitsemistoiminta ja rakentamisen toimialoista talonrakentaminen.
  • Maaliskuussa kaupan toimiala oli ainut, jossa päästiin vuodentakaiseen nähden plussan puolelle, kun työpäiväkorjattu myynnin määrä oli 3,8 prosenttia vuodentakaista suurempi. Palveluissa ja teollisuudessa syvimmästä koronakuopasta on noustu hitaasti. Rakentamisessa pitkään jatkunut lasku näyttää taittumisen merkkejä.
  • Palvelualoilla työpäiväkorjattu tuotanto oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 7 prosenttia vuodentakaista pienempi. Päätoimialoista heikoiten kehittyi majoitus- ja ravitsemistoiminta, jonka työpäiväkorjattu tuotanto laski vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä 37,5 prosenttia vuoden 2020 vastaavasta ajankohdasta. Kuljetuksen ja varastoinnin työpäiväkorjattu tuotanto puolestaan supistui samaan aikaan 16,3 prosenttia. Myös taiteet, viihde ja virkistys -toimialan kehitys oli heikkoa, työpäiväkorjatun liikevaihdon ollessa 24,4 prosenttia vuodentakaista matalampi. Eniten koronan vaikutukset näkyvät matkatoimistojen sekä matkanjärjestäjien toiminnassa, jonka työpäiväkorjattu tuotanto supistui peräti 81,1 prosenttia vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Vastaavasti majoitusalan tuotanto supistui 58,3 prosenttia, ravitsemistoiminnan 31,1 prosenttia ja vesiliikenteen 26,9 prosenttia. Positiivisinta tuotannon kehitys oli informaation ja viestinnän alalla, etenkin ohjelmistopalveluissa (+7,1 %) ja kustannustoiminnassa (+7,0 %). Liikevaihdolla mitattuna voimakkaimmin kasvava palveluala oli tieteellinen tutkimus ja kehittäminen (+9,0 %).
  • Teollisuudessa työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi 0,1 prosenttia vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä vuoden takaiseen verrattuna. Metsäteollisuudessa kasvua kertyi 6,8 prosenttia, sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa 3,6 prosenttia ja toimialalla sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastointihuolto 5,2 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Metalliteollisuudessa tuotanto laski 0,5 prosenttia ja kemianteollisuudessa 7,1 prosenttia vuoden 2020 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna.
  • Kaupan toimialalla työpäiväkorjatun myynnin määrän myönteinen kehitys jatkui vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä, kun kasvua kertyi kaikkiaan 3,3 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä koko kaupan kasvua vauhditti erityisesti piristynyt autokauppa (9 %). Liikevaihdolla mitattuna kaupan suurimman toimialan tukkukaupan myynnin määrä kääntyi myös hienoiseen 0,3 prosentin kasvuun. Vähittäiskauppa kuuluu päivittäistavarakaupan voimakkaan kasvun ansiosta korona-ajan voittajiin ja myynnin määrä kasvoi toimialalla edelleen kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 5,1 prosenttia. Vähittäiskaupan toimialojen erot ovat kuitenkin suuria. Nopeinta kasvu vähittäiskaupan toimialoista oli alkuvuonna urheiluvälineiden vähittäiskaupassa (28,6 %). Myös kodintekniikan vähittäiskauppa kasvoi edelleen voimakkaasti (16,2 %). Vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä eniten vähittäiskaupan toimialoista laskivat erikoismyymälöissä tapahtuva elintarvikkeiden vähittäiskauppa (-23,2 %), vaatteiden ja jalkineiden vähittäiskauppa (-19,3 %) sekä kultasepänteosten ja kellojen vähittäiskauppa (-16,5 %). Maaliskuun 2021 kaupan toimialojen kehitykseen vaikutti osaltaan koronapandemiasta johtunut vuoden takainen poikkeuksellisen heikko kasvu.
  • Rakentamisen toimialalla loppukesällä 2020 alkanut työpäiväkorjatun myynnin määrän heikko kehitys jatkui myös vuoden 2021 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Työpäiväkorjattu myynnin määrä laski 4,0 prosenttia vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna. Lasku oli suurinta talonrakentamisen toimialalla, jossa työpäiväkorjattu myynnin määrä jäi 9,4 prosenttia vuodentakaista pienemmäksi. Myynnin määrä laski myös erikoistuneessa rakennustoiminnassa. Rakentamisen toimialoista ainoana myynnin määrää kasvatti maa- ja vesirakentaminen, jossa myynnin määrä kasvoi 3,8 prosenttia vuodentakaisesta neljänneksestä. Maa- ja vesirakentamisen toimiala on ollut hyvässä kasvussa läpi koko korona-ajan.

Toimialojen työpäiväkorjatun tuotannon vuosimuutos (%)

Kuviossa näkyy koko teollisuuden, rakentamisen, kaupan ja palveluiden toimialojen tuotannon muutos aikavälillä tammikuu 2019 – maaliskuu 2021. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähteet: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi, Kaupan liikevaihtokuvaaja, Palvelualojen liikevaihtokuvaaja, Rakentamisen liikevaihtokuvaaja

Ulkomaankauppa alijäämäistä 2021 ensimmäisellä neljänneksellä

  • Ulkomaankaupasta kertyi Suomelle alijäämää ensimmäisellä neljänneksellä 0,7 miljardia euroa. Käypähintaisen viennin arvo oli 20,8 miljardia euroa ja tuonnin arvo oli 21,5 miljardia euroa. Viennin arvo laski viisi prosenttia ja tuonnin arvo kuusi prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.
  • Tavaroiden viennin ja tuonnin arvot olivat kummatkin lähes vuoden takaisilla tasoilla, mutta hinnoissa oli käännettä nousuun.
  • Tavaraviennissä metsäteollisuuden tuotteiden kasvulukuihin vaikutti vertailuvuoden 2020 lakot.
  • Palveluiden vienti oli laskussa. Kuljetuksen ja matkailun väheneminen piti palveluiden ulkomaankauppa edelleen laskussa, niin viennin kuin tuonninkin puolella.

Tavaroiden ja palveluiden viennin ja tuonnin neljännesvuosimuutos (%)

Kuviossa näkyy tavaroiden ja palveluiden viennin ja tuonnin muutos neljännesvuosittain esitettynä vuoden 2019 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa

Yritysten investoinnit jatkoivat laskuaan vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä (päivitetty 15.3.2021)

  • Yritysten investoinnit laskivat vuoden 2020 kaikilla vuosineljänneksillä. Kolmannella vuosineljänneksellä investoinnit jäivät 7,5 prosenttia ja neljännellä neljänneksellä 5,9 prosenttia vuodentakaisista määristään.
  • Investoinnit kasvoivat neljännellä vuosineljänneksellä ainoastaan toimialoilla kaivostoiminta ja louhinta (B), jossa kasvu oli 42,7 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna, sekä metsäteollisuus (16–17), jossa kasvu oli 2,3 prosenttia. Muilla toimialoilla investoinnit laskivat vuoden takaisesta. Lasku oli suurinta toimialalla kuljetus ja varastointi (H), 25,9 prosenttia. Investoinnit vähenivät voimakkaasti myös kemianteollisuudessa (19–22), 25,7 prosenttia, sekä toimialalla sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta (D), 15,4 prosenttia.

Investointien vuosimuutokset toimialoittain, neljäs neljännes 2020 (%)

Kuviossa esitetään investointien muutokset toimialoittain edellisen vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Yritysten investoinnit, kokeellinen tilasto

Yritystuet laskussa huippulukemista, mutta silti korkealla tasolla (päivitetty 15.3.2021)

  • Koronavuoden aiheuttama heikko suhdanne on lisännyt yritysten julkisen tuen tarvetta. Tarjolle tuli uusia tuki-instrumentteja, ja yritystukien määrä kasvoi niiden myötä huomattavasti erityisesti kevään ja kesän osalta.
  • Vuoden 2020 kolmannella vuosineljänneksellä suoraa tukea maksettiin 494 miljoonaa euroa, ja loka–joulukuussa tukea maksettiin 258 miljoonaa. Yhteensä tämä on kolminkertainen määrä verrattuna vuoden 2019 jälkimmäiseen puoliskoon. Lainoja maksettiin yhteensä 111 miljoonaa, mikä on 22 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Takausten määrä kasvoi vuoden takaisesta 179 prosenttia ollen 1,03 miljardia euroa.
  • Yritystuen piirissä oli 34 514 yritystä vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä, ja vuoden viimeisellä neljänneksellä tuen piirissä oli 26 066 yritystä. Suurin osa näistä työllisti alle 50 henkilöä.
  • Yritystukien määrä on kasvanut edellisvuodesta suhteellisesti eniten palvelualojen, kaupan alan ja rakennusalan yritysten osalta.

Yrityksille maksettavat tuet tukityypeittäin eri neljänneksillä, miljoonaa euroa

Kuviossa esitetään yrityksille maksettavat tuet tukityypin mukaan neljänneksittäin. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Yritystukien osavuositilasto, kokeellinen tilasto

Konkurssien määrä tasaantui maaliskuussa koronaa edeltäneelle tasolle

  • Kuluvan vuoden tammi–maaliskuun aikana vireille pantiin 695 konkurssia. Yhteensä konkurssiin haetuissa yrityksissä työskenteli 4 143 henkilöä. Vuonna 2020 pantiin vireille 783 konkurssia tammi–maaliskuun aikana ja näissä yrityksissä työskenteli 3 430 henkilöä. Näin ollen konkurssien lukumäärä on ollut tänä vuonna edellisvuotta pienempi, mutta konkursseihin menneissä yrityksissä on ollut enemmän työntekijöitä.
  • Konkurssien määrä kasvoi konkurssilain väliaikaisen muutoksen päätyttyä tammikuun lopussa. Helmikuun alusta tuli voimaan laki, joka pidentää velalliselle konkurssiuhkaisessa maksukehotuksessa annettavaa maksuaikaa viikosta 30 päivään. Helmikuun aikana konkurssien määrä kasvoi keskimääräistä suuremmaksi, mutta maaliskuusta lähtien konkurssien määrä on ollut samalla tasolla kuin aiempina vuosina.

Konkurssien lukumäärän kertyminen vuosien 2019–2021 alkupuoliskolla

Kuviossa näkyy konkurssien lukumäärien kertymä vuosien 2019–2021 alkupuoliskolla. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Konkurssit

  • Konkurssien määrä on pääosin vähentynyt toimialoittain vuoden 2020 tammi–maaliskuuhun verrattuna. Suhteellisesti konkurssien määrä väheni eniten majoitus- ja ravitsemusalalla, sekä teollisuuden alalla.
  • Konkurssien määrä kasvoi maa-, metsä- ja kalatalouden toimialalla sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla.

Vireille pannut konkurssit tammi–maaliskuussa 2020–2021 eri toimialoilla

Kuviossa näkyy konkurssiin hakeutuneet yritykset toimialoittain tammi–maaliskuussa 2020 ja 2021. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Konkurssit

Työllisyys ja palkat

Työllisyydessä kohenemista alkuvuodesta 2021

  • Työllisyyden trendi on ollut kasvava koko alkuvuoden 2021. Työllisyyden pitkään jatkunut positiivinen kehitys katkesi vuoden 2020 toisella neljänneksellä koronakriisin vuoksi, mutta osoittaa nyt uudelleen toipumisen merkkejä.
  • Työllisyysasteen trendi (15–64-vuotiaat) romahti maaliskuussa 2020. Syksyä kohti se lähti hitaaseen nousuun. Trendi on jatkanut kasvuaan vuoden 2021 puolella tammikuun 71,0 prosentista huhtikuun 71,3 prosenttiin. Työttömyysasteen trendi oli korkeimmillaan vuoden 2020 touko–elokuun aikana (8,4 %), minkä jälkeen trendiluku on tasaisesti laskenut 7,6 prosenttiin huhtikuussa 2021.
  • Vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä 15–74-vuotiaita työllisiä oli keskimäärin 2 476 000 eli 15 000 vähemmän kuin vuoden 2020 vastaavana aikana. Työllisten määrä oli edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna pienempi erityisesti kuljetuksessa ja varastoinnissa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä taiteet, viihde ja virkistys -toimialalla. Tukku- ja vähittäiskaupassa työllisten määrä oli vastaavasti aiempaa suurempi.
  • Alkuvuoden kasvusuuntaisesti trendistä huolimatta työllisten määrä oli vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä 0,6 prosenttia pienempi kuin edellisvuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Tehtyjen työtuntien määrä oli 0,8 prosenttia pienempi vuoden takaiseen vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
  • Työttömiä oli vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä keskimäärin 224 000, mikä on 34 000 enemmän kuin vuoden 2020 tammi–maaliskuussa. Työttömien naisten määrä kasvoi 15 000 ja työttömien miesten määrä 18 000 henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna. Naisten työttömyysaste oli 7,7 ja miesten 8,9 prosenttia.
  • Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli huhtikuun 2021 lopussa kaikkiaan 318 408 työtöntä työnhakijaa, mikä on 114 650 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Työllisyysaste ja työllisyysasteen trendi, 15–64-vuotiaat

Kuviossa esitetään työllisyysasteen ja työllisyysasteen trendin kehitys 2011 alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Työvoimatutkimus

Työllisyysasteen muutos iän ja sukupuolen mukaan 04/2020–04/2021 (%)

Kuviossa on työllisyysasteen muutos iän ja sukupuolen mukaan huhtikuun 2020 ja 2021 välillä. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Työvoimatutkimus

Lomautettujen määrä vaihdellut koronakriisin aikana

  • Lomautettujen määrä lähti voimakkaaseen kasvuun heti koronakriisin puhjettua maaliskuussa 2020. Lomautettujen määrä oli suurimmillaan huhtikuussa 2020, kun kokoaikaisesti lomautettuja oli kaikkiaan 164 000. Tämän jälkeen lomautettujen määrä aleni voimakkaasti ja tasaantui elokuussa noin 60 000 lomautetun tasolle, jolla se pysyi joulukuuhun 2020 asti. Tuolloin lomautettujen määrä kasvoi tilapäisesti 77 800 henkilöön, mutta palasi sitä aiemmalle tasolle 57 786 henkilöön tammikuussa 2021.
  • Huhtikuussa 2021 kokoaikaisesti lomautettuna oli 53 890 henkilöä, mikä on 109 834 vähemmän kuin vuoden 2020 huhtikuussa. Lyhennettyä työviikkoa tekevien työnhakijoiden määrä oli 16 296 eli 3 983 vähemmän kuin huhtikuussa 2020.

Kokoaikaisesti lomautetut ja lyhennettyä työviikkoa tekevät työnhakijat työ- ja elinkeinotoimistoissa

Kuviossa on kuvattu kokonaan lomautettujen ja lyhennettyä työviikkoa tekevien työnhakijoiden määrän muutos tammikuun 2020 ja maaliskuun 2021 välisenä aikana. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: TEM, työllisyyskatsaus

Avoimia työpaikkoja ensimmäisellä vuosineljänneksellä hieman vähemmän kuin vuosi sitten

  • Avoimia työpaikkoja oli vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä 59 500, kun vuotta aiemmin haettavana oli 63 300 työpaikkaa. Avoimet työpaikat vähenivät etenkin kuntasektorilla sekä Pohjois- ja Itä-Suomen suuralueella. Avoimet työpaikat vähenivät eniten kaupan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialaryhmässä. Työpaikat lisääntyivät informaatio- ja viestintäpalveluiden ryhmässä, pääasiassa ohjelmistoalalla. Tiedot kuvaavat maaliskuun ensimmäisen päivän tilannetta ja ne on kerätty työnantajilta otostutkimuksena.
  • Kaikista avoimista työpaikoista 45 prosenttia oli määräaikaisia ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Määräaikaisten työpaikkojen osuus on ensimmäisellä vuosineljänneksellä tavallisesti suuri muun muassa kesätyöntekijöiden haun vuoksi. Määräaikaisia avoimia työpaikkoja oli paljon tarjolla esimerkiksi kaupan sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialoilla. Avoimista työpaikoista osa-aikaisia oli 19 prosenttia, kuten edellisenkin vuoden vastaavana ajankohtana. Työnantajan arvion mukaan avoimista työpaikoista 44 prosenttia oli vaikeasti täytettäviä, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 48 prosenttia. Vaikeasti täytettäviksi koettuja työpaikkoja oli edelleen paljon esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluissa lähihoitajan tehtäviin ja varhaiskasvatukseen.

Avoimien työpaikkojen määrä vuosineljänneksittäin

Kuviossa on kerrottu avoimien työpaikkojen, osa-aikaisten työpaikkojen, määräaikaisten työpaikkojen ja vaikeasti täytettävien avoimena olevien työpaikkojen määrä vuoden 2018 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Avoimet työpaikat

Palkkasumma kasvoi vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä vuodentakaisesta

  • Koko talouden palkkasumma oli vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä 0,3 prosenttia suurempi kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Maaliskuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 1,2 prosenttia edellisvuodesta. Vuosi sitten tammi–maaliskuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 2,7 prosenttia.
  • Palkkasumma kasvoi tammi–maaliskuussa yksityisen terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden (3,0 %), kaupan (2,1 %), yksityisen koulutuksen (2,0 %), rahoitustoiminnan (1,9 %) ja teollisuuden (1,5 %) toimialoilla. Muiden palveluiden (-3,5 %) ja rakentamisen (-1,8 %) palkkasummat vähenivät vuodentakaiseen vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
  • Yksityisellä sektorilla maksettujen palkkojen summa oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 0,3 prosenttia pienempi edellisvuoteen verrattuna. Julkisen sektorin palkkasumma oli 3,0 prosenttia suurempi kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Vuosi sitten tammi–maaliskuussa palkkasumma kasvoi yksityisellä sektorilla 3,7 prosenttia ja julkisella sektorilla 0,6 prosenttia edellisvuodesta.

Palkkasumman vuosimuutokset toimialoittain vuosien 2020 ja 2021 ensimmäisellä neljänneksellä (%)

Kuviosta näkyy eri toimialojen palkkasummien muutokset vuosien 2020 ja 2021 välillä ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Palkkasummakuvaajat

Kuluttajat

Kuluttajien luottamus vahvinta kolmeen vuoteen

  • Kuluttajien luottamusindikaattori vahvistui selvästi huhti–toukokuussa 2021. Luottamusindikaattori oli huhtikuussa 3,8 ja toukokuussa 2,7. Luottamus talouteen on viimeksi ollut näin vahvaa vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä.
  • Koronakriisin torjuntaan suunnatut rajoitukset ovat heijastuneet luottamusindikaattoriin. Pessimismi valtasi kuluttajien odotukset nopeasti koronarajoitusten astuttua ensin kerran voimaan huhtikuussa 2020, tuolloin kuluttajien luottamus talouden kehitykseen (-13,9) oli mittaushistorian 1995–2021 synkin. Maaliskuussa tehdyt tiukennukset rajoituksiin heijastuivat notkahduksena luottamusindikaattorissa (-3,0). Maaliskuun jälkeen indikaattorin pisteluku on ollut poikkeuksellisen vahva.

Kuluttajien luottamusindikaattorin kehitys 2007M1–2021M5

Kuviossa näkyy kuluttajien luottamusindikaattorin kehitys vuodesta 2007 lähtien. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

  • Työllisten näkemykset omakohtaisesta työttömyyden uhasta pysyivät toukokuussa yhä heikohkolla tasolla (-7,2), mutta tilanne on kohentunut viime vuoden lopun tilanteesta selvästi. Joulukuussa 2020 työttömyyden saldoluku oli -18,2. Yleisintä työttömyyden uhan kokeminen on ollut koronakriisin aikana juuri sen alkaessa vuoden 2020 huhtikuussa (-26,6). Työttömyyden uhan kokeminen on ollut ollut tavanomaista suurempaa koko koronakriisin ajan.
  • Arviot omasta rahatilanteesta kohenivat edelleen viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana. Oma rahatilanne arvioitiin toukokuussa erittäin hyväksi (31,7). Tämä heijastui asunnon ostosuunnitelmiin, joita kuluttajilla oli huhti–toukokuussa edelleen paljon.
  • Kuluttajien arviot oman taloutensa tilasta verrattuna 12 kuukauden takaiseen ovat olleet hyvät viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana: maaliskuun saldoluku oli 2,7, huhtikuun 9,0 ja toukokuun 3,8. Noin kolmannes vastaajista piti ajankohtaa hyvänä kestokulutustavaroiden ostamiselle.

Kuluttajien arviot oman talouden tilasta, rahatilanteesta, työttömyyden uhasta sekä ajankohdan otollisuudesta kestotavaroiden ostamiseen kyselyhetkellä saldolukuna ilmaistuna 2019M2–2021M5

Kuviossa näkyy kuluttajien arviot oman talouden tilasta, rahatilanteesta, työttömyyden uhasta sekä ajankohdan otollisuudesta kestotavaroiden ostamiseen kyselyhetkellä saldolukuna ilmaistuna 2019M2-2021M5. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Kuluttajien luottamus

Inflaatio 1 prosentin tuntumassa vuoden 1. neljänneksellä

  • Inflaatio oli maaliskuussa 1,3 prosenttia mutta huhtikuussa jo 2,1 prosenttia. Vuoden alun 0,9 prosentista ollaan näin ollen noustu tasaista vauhtia.
  • EU:n keskimääräinen inflaatio oli maaliskuussa 1,7 ja huhtikuussa 2,0. Koronarajoitusten purkutoimet ja toimintojen avaamiset ovat hieman kiihdyttäneet EU-alueen inflaatiota.
  • Huhtikuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten bensiinin, dieselin, pitkien junamatkojen ja savukkeiden kallistuminen. Vuosimuutoksen kasvuun vaikutti erityisesti polttoaineiden voimakas halpeneminen keväällä 2020. Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten asuntolainojen keskikoron, kulutusluottojen korkojen, laivalla tehtävien reittimatkojen, ravintolassa tarjoiltavan oluen ja televisioiden halpeneminen. Maaliskuusta huhtikuuhun kuluttajahinnat nousivat 0,4 prosenttia, mikä johtui muun muassa lääkkeiden kallistumisesta.
  • Korona on vaikuttanut hintatietojen keruuseen eri EU-maissa. Kaikkia hintatietoja ei ole voitu kerätä, koska hyödykkeitä on ollut rajoitetusti saatavilla tai tarjontaa ei ole ollut lainkaan (esimerkiksi valmismatkat). Suomessa hintatietoja on poikkeuksellisesti kerätty esimerkiksi yritysten verkkosivuilta ja korvattu tällä tavoin perinteistä myymäläkohtaista keruuta.

Kuluttajahintaindeksin ja pääerien kehitys

Kuviossa näkyy kuluttajahintaindeksin ja pääerien kehitys vuoden 2016 alusta alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Kuluttajahintaindeksi

Asuntokauppa jatkui vilkkaana alkuvuonna

  • Asuntokauppojen määrä notkahti huhti–toukokuussa 2020 koronarajoitusten vuoksi. Kauppa palautui kuitenkin kesäkuussa nopeasti ennalleen. Koko viime vuonna kiinteistönvälittäjien kautta myytyjen kerrostaloasuntojen määrä väheni 1,5 prosenttia ja myytyjen rivitaloasuntojen määrä kasvoi 3,8 prosenttia edellisvuodesta. Vanhoja omakotitaloja myytiin Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintarekisteristä laskettujen tietojen mukaan noin 5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019.
  • Vanhojen asuntojen kauppa kävi erityisen hyvin loppuvuonna, ja kauppa on jatkunut vahvana alkuvuoden. Vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä kiinteistönvälittäjien kautta myytiin vanhoja kerrostaloasuntoja 23 prosenttia ja rivitaloasuntoja 21 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Vanhoja omakotitaloja myytiin 1. neljänneksellä 17 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.
  • Käytettävissä olevien tietojen mukaan viime vuonna hidastunut uusien asuntojen kauppa kasvoi 1. neljänneksellä 8 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Myyntimäärien vertailussa käytetyt aineistot kattavat noin 70 prosenttia kaikista kaupoista.
  • Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla ensimmäisellä neljänneksellä 5,4 prosenttia vuoden 2020 1. neljännekseen verrattuna. Muualla maassa hinnat pysyivät ennallaan. Uusien osakeasuntojen hinnat nousivat ensimmäisellä neljänneksellä pääkaupunkiseudulla 6,5 prosenttia ja muualla Suomessa 3,4 prosenttia vuoden 2020 vastaavasta ajankohdasta.

Asuntokauppojen määrät Suomessa

Kuviossa näkyy vanhojen omakotitalojen, vanhojen kerros- ja rivitalojen sekä uusien kerros- ja rivitalojen hintojen kehitys vuosina 2018–2021. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä

Lähde: Osakeasuntojen hinnat

Julkinen talous

Verohallinnon ja Valtiokonttorin tiedot: Verotulot kasvoivat, velan kasvu on tasaantunut

  • Verohallinnon vuoden 2021 ensimmäisellä vuosineljänneksellä keräämien verojen nettokertymät olivat yhteensä 19,9 miljardia euroa, mikä oli 4,4 prosenttia enemmän kuin vuoden 2020 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Euromääräisesti eniten kasvoivat yhteisöjen tuloverot. Kiinteistöverojen ja valmisteverojen kertymän laskuun tämän vuoden alussa on vaikuttanut muutokset näiden verojen keruuaikatauluissa.
  • Valtion velan määrän kasvu on tasaantunut vuoden 2020 alkupuolen nopean kasvun jälkeen. Valtion velka oli Valtiokonttorin tietojen mukaan huhtikuun 2021 lopussa yhteensä 125,4 miljardia euroa.
  • Kansantalouden tilinpidon vero- ja velkakäsitteet poikkeavat jonkin verran Valtiokonttorin ja Verohallinnon käsitteistä. Tilastokeskus laatii julkisen talouden luvut Eurostatin ohjeistuksen mukaisesti kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla.

Verotulojen kehitys verolajeittain, kumulatiivinen kuukausikertymä 1–3/2020 ja 1–3/2021 (miljoonaa euroa)

Kuviossa näkyy valtion verotulojen kumulatiivinen kertymä verolajeittain esitettynä aikavälillä tammikuu–maaliskuu 2020 ja tammikuu–maaliskuu 2021. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Vero

Valtion velka kuukausittain 1/2015 alkaen

Kuviossa näkyy valtion velan kertyminen kuukausittain vuodesta 2015 alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Valtiokonttori

Tilastokeskuksen tiedot

  • Koronapandemia koettelee rankasti julkisen talouden kestävyyttä. Julkisyhteisöjen rahoitusasema sekä rahoitusaseman BKT-suhde heikkenivät selvästi vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä edellisvuodesta. Rahoitusaseman heikkeneminen johtuu kasvaneista menoista. Menot kasvoivat 1,6 miljardia euroa. Tulot kasvoivat 0,8 miljardia euroa vuodentakaisesta neljänneksestä. Vuoden 2020 neljänteen neljännekseen verratessa kausitasoitetut tulot kasvoivat ja kausitasoitetut menot vähenivät. Näin ollen julkisyhteisöjen rahoitusasema tai rahoitusaseman BKT-suhde ei enää huonontunut vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä edellisestä neljänneksestä.
  • Edellisvuoteen verrattaessa tuloista pienenivät eniten omaisuustulot sekä saadut sosiaaliturvamaksut. Vastaavasti menoja kasvattivat eniten koronakustannukset välituotekäytössä, maksetut tukipalkkiot sekä rahamääräiset sosiaalietuudet. Rahamääräisiä sosiaalietuuksia ovat esim. eläkkeet ja työttömyysturva. Tukipalkkioita ovat esim. koronatuet. Valtio lisäsi julkisyhteisöjen sisäisiä tulonsiirtoja rahoittaakseen kuntien sekä muiden sosiaaliturvarahastojen kasvaneita menoja. Valtion rahoitusaseman heikentymistä rahoitetaan ottamalla lisää velkaa.
  • Verotuloissa sekä tuotannon ja tuonnin että tulo-, varallisuus- ja muiden välittömien verojen kertymät ja kausitasoitetut kertymät olivat hienoisessa nousussa viime vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna ja trendisarjojenkin lasku tasoittui.
  • Vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka oli yhteensä 165,7 miljardia euroa. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana julkisyhteisöjen velka kasvoi 1,5 miljardia euroa. Valtionhallinnon velka kasvoi 3,0 miljardia euroa. Muilla julkisyhteisöjen sektoreilla velka laski. Paikallishallinnolla velka väheni 0,2 miljardia euroa, työeläkelaitoksilla 1,1 miljardia euroa ja muilla sosiaaliturvarahastoilla 0,1 miljardia euroa. Korona-aikana eli vuoden 2019 lopusta alkaen julkisyhteisöjen velka on kasvanut yhteensä 22,7 miljardia euroa. Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa 69,8 prosenttia, joka on noin 0,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuosineljänneksen lopussa.
  • Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat eli rahoitusvarojen ja velkojen erotus kasvoivat vuoden 2021 ensimmäisellä vuosineljänneksellä 7,9 miljardia euroa ja olivat ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa 160,1 miljardia euroa. Kasvu johtui suurimmaksi osaksi työeläkelaitosten arvopaperisijoitusten hallussapitovoitoista. Työeläkelaitosten osalta nettorahoitusvarat kasvoivat neljänneksen aikana yhteensä 11,0 miljardia euroa. Valtionhallinto lisäsi rahoitustilinpidonmukaisia markkinahintaisia velkojaan ensimmäisellä vuosineljänneksellä nettomääräisesti 1,5 miljardin euron verran ja sen rahoitusvarat laskivat 3,0 miljardia euroa, jolloin valtionhallinnon nettorahoitusvarat laskivat yhteensä 4,5 miljardia euroa. Paikallishallinnon nettorahoitusvarat kasvoivat ensimmäisen vuosineljänneksen aikana 1,7 miljardia euroa ja muiden sosiaaliturvarahastojen nettorahoitusvarat laskivat 0,3 miljardia euroa.

Julkisyhteisöjen neljännesvuosittainen rahoitusasema sektoreittain ja rahoitusaseman suhde bruttokansantuotteeseen 1999–2021 (trendisarjat)

Kuviossa esitetään julkisyhteisöjen eri sektoreiden rahoitusaseman suhde bruttokansantuotteeseen vuodesta 1999 vuoteen 2021. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähteet: Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, Neljännesvuositilinpito

Julkisyhteisöjen EDP-velan muutos sektoreittain ja EDP-velka yhteensä neljännesvuosittain 2016–2020 (miljardia euroa)

Kuviossa näkyy julkisyhteisöjen eri sektoreiden EDP-velan muutos sekä EDP-velka yhteensä neljännesvuosittain vuodesta 2016 vuoteen 2020. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen EDP-velka neljännesvuosittain ja suhteessa bruttokansantuotteeseen vuodesta 2000 alkaen

Kuviossa näkyy julkisyhteisöjen EDP-velan kehitys vuodesta 2000 vuoteen 2020 neljännesvuosittain sekä velan suhde bruttokansantuotteeseen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähteet: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain, Neljännesvuositilinpito

Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat sektoreittain vuodesta 2005 alkaen (miljardia euroa)

Kuviossa näkyy julkisyhteisöjen eri sektoreiden nettorahoitusvarat sektoreittain vuodesta 2005 alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito

Julkisyhteisöjen verotulojen trendisarjat, I/2002–I/2021 (miljoonaa euroa)

Kuviossa näkyy julkisyhteisöjen saamat verotulot trendisarjana vuodesta 2002 alkaen vuoteen 2021 saakka. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Sektoritilit neljännesvuosittain

Talousnäkymät

  • Koronakriisi hiljensi Suomen taloutta, mutta toistaiseksi kotimaassa on selvitty kriisiajasta monia muita maita paremmin. Tulevia talouden näkymiä voi pyrkiä ennakoimaan erilaisten ennakollisten tilastojen ja barometrien avulla.

Pikaestimaatti ennakoi tuotannon kasvaneen huhtikuussa

  • Kokeellisen pikaestimaatin mukaan kansantalouden kausitasoitettu tuotanto kasvoi 1,6 prosenttia maaliskuulta huhtikuulle ja työpäiväkorjattu tuotanto puolestaan 5,8 prosenttia edellisen vuoden huhtikuuhun verrattuna.

Tuotannon työpäiväkorjattu vuosimuutos (%)

Kuviossa näkyy työpäiväkorjatun tuotannon muutos kuukausittain edellisvuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Koko talouden pikaestimaatti

Teollisuuden uudet tilaukset kasvussa maaliskuussa

  • Teollisuuden uusien tilauksien kehityksessä on vuoden 2021 ensimmäisten kuukausien perusteella havaittavissa käännettä parempaan. Tammi–maaliskuun aikana tilaukset kasvoivat 11,3 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Helmikuussa teollisuuden uudet tilaukset kääntyivät selkeään kasvuun, tilausten arvon ollessa 18,4 prosenttia vuodentakaista vertailukuukautta korkeampi. Tilausten nouseva kehitys jatkui maaliskuussa, jolloin kasvua kertyi 23,3 prosenttia.
  • Uusimpien julkaistujen kuukausitietojen mukaan maaliskuussa yritykset saivat uusia tilauksia vuodentakaista enemmän metalliteollisuudessa sekä paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksen toimialalla. Metalliteollisuudessa tilaukset kasvoivat 30,0 prosenttia ja paperiteollisuudessa 20,1 prosenttia edellisestä vuodesta. Kemianteollisuudessa tilaukset laskivat 0,5 prosenttia vuodentakaisesta.

Teollisuuden uusien tilausten vuosimuutos (%)

Kuviossa näkyy teollisuuden saamien uusien tilausten vuosimuutokset kuukausittain maaliskuusta 2020 lähtien. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Teollisuuden uudet tilaukset

Asuinrakentamisen vahva vire jatkui alkuvuodesta

  • Rakentamisen alkuvuosi 2021 on jatkunut päällisin puolin pääosin viime vuoden lopun merkeissä. Myönnettyjen rakennuslupien tilavuuden liukuvat vuosisummat ovat asettuneet 38 ja 40 miljoonan kuutiometrin välimaastoon. Lupavarannot ovat jatkaneet tyhjenemistään, kun rakennushankkeiden aloitusten määrä on edelleen pysynyt myönnettyjen rakennuslupien määrää suurempana. Myös rakennusmateriaalien saatavuuden pullonkaulat voivat viivästyttää lupien hakemista.
  • Vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä rakennuslupia myönnettiin 9,0 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 6,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Asuinrakentamisen vahva kehitys jatkui edelleen kerrostalorakentamisen vetämänä. Viime kuukausina myös pientaloille myönnetyt rakennusluvat ovat tukeneet kasvua. Kokonaisuudessaan asuinrakentamiseen myönnetty kuutiomäärä kasvoi 24,7 prosenttia. Muuhun kuin asuinrakentamiseen myönnetty kuutiomäärä väheni vuoden takaisesta -1,5 prosenttia. Teollisuus- ja varastorakennuksille myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi tilavuudessa mitattuna vuoden takaisesta 45,8 prosenttia. Liike- ja toimistorakentamiselle myönnetty kuutiomäärä väheni 43,2 prosenttia.

Myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennushankkeet 2018 alkaen (milj. m3, liukuva vuosisumma)

Kuviossa näkyy myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennushankkeet vuodesta 2018 alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Rakennus- ja asuntotuotanto

Yritysten luottamus kasvussa huhtikuussa

  • Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) huhtikuussa julkaisemien luottamusindikaattorien mukaan yritysten luottamus on kasvussa. Luottamus parani kaikilla toimialoilla maaliskuuhun verrattuna. Teollisuudessa ja vähittäiskaupassa luottamus on kohonnut pitkän aikavälin keskiarvoa korkeammalle. Teollisuudessa kasvanut tilauskanta vahvisti luottamusta ja kaupassa myyntiodotukset ovat piristyneet. Myös rakentamisessa tilauskanta on vahvistunut, mutta se on edelleen selvästi alle tavanomaisen tason. Palveluissa suhdannekuvaa pidetään edelleen heikkona, mutta lisääntyneet myyntimäärät ja positiiviset myyntiodotukset kohottivat luottamusta.

Elinkeinoelämän luottamusindikaattorit Suomessa, saldoluku

Kuviossa on elinkeinoelämän julkaiseman toimialoittaisen luottamusindikaattorin muutos vuodesta 2018 alkaen.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto, luottamusindikaattorit

Kuluttajien odotukset lähitulevaisuudesta valoisia

  • Kuluttajien käsitykset Suomen talouskehityksestä olivat maalis–toukokuussa jälleen aikaisempaa myönteisempiä. Luottamuksen saldoluku Suomen talouden tilasta vuoden kuluttua oli toukokuussa 3,7. Edellisen kerran saldoluku Suomen taloudesta 12 kuukauden kuluttua oli positiivinen syyskuussa 2018.
  • Luottamusta Suomen talouteen kyselyhetkellä mittaava saldoluku oli toukokuussa edelleen vahvasti negatiivinen (-33,0). Kahden viime kuukauden aikana arviot Suomen talouden tilasta nyt ovat kuitenkin kohentuneet aikaisimpiin korona-ajan kuukausiin verrattuna.
  • Kuluttajien luottamus omaan talouteen on ollut koko korona-ajan vahvempi kuin luottamus Suomen talouteen.
  • Työttömyystilannetta mittaava saldoluku oli toukokuussa -1,0 ja huhtikuussa -11,7. Vastaajien käsitykset työttömyystilanteesta 12 kuukauden kuluttua olivat toukokuussa myönteisimmät koronajan aikana. Edellisellä kerralla saldoluku oli toukokuun tasolla kesäkuussa 2019.

Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua 2020M2–2021M5

Kuluttajien luottamus omaan ja Suomen talouteen saldolukuna 2/2020–5/2021.

Lähde: Kuluttajien luottamus

Lisätietoja

Tilannekuvan ovat koonneet yliaktuaari Tapio Kuusisto p. 029 551 3318 ja yliaktuaari Sini Liukkonen p. 029 551 3024.

Koronavirus – ajankohtaista tilastotietoa
Kysy lisää asiantuntijoiltamme

Päivitetty 24.6.2021