Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Ympäristönsuojelumenot kasvoivat vuonna 2020 – mitä on kasvun taustalla?

27.10.2022
Kuva: Esa Hiltunen

Ympäristönsuojelumenot kasvoivat vuonna 2020 edeltävän vuoden notkahduksen jälkeen. Kasvun taustalla olivat julkisen sektorin lisääntyneet panostukset ympäristönsuojeluun. Valtion rahaa kohdennettiin muun muassa maaperän- ja pintaveden suojeluun ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Lisäksi julkisen sektorin tulonsiirrot ympäristönsuojelun edistämiseen kasvoivat noin 15 prosenttia.

Yritysten ympäristönsuojelumenot pysyivät sen sijaan edellisen vuoden tasolla. Yritysten rooli ympäristönsuojelussa on suojelumenoilla mitattuna pienentynyt ja julkisen sektorin osuus vastaavasti kasvanut. Yritysten osuus ympäristönsuojelun kokonaismenoista on kuitenkin yhä yli puolet.

Julkisen sektorin osuuden kasvua selittävät erityisesti valtion lisääntyneet luonnonsuojelualueiden hankinnat ja eräiden luonnonsuojelumenojen lisäykset ympäristöministeriön hallinnonalalla.

Mitä tilasto kertoo?

Ympäristönsuojelumenot-tilastossa esitetään ympäristönsuojeluinvestointien sekä ympäristönsuojelusta aiheutuneiden toimintamenojen suuruudet toimialoittain ja käyttökohteittain. Tämät tieto auttaa ymmärtämään, miten yhteiskunta vastaa ympäristön pilaantumisen haasteisiin.

Tilaston avulla voidaan arvioida kansantalouden taloudellista sitoutumista ympäristönsuojeluun ja tarkastella, kuinka ympäristönsuojelun kustannukset vaikuttavat kilpailukykyyn.

Lisäksi tilasto auttaa arvioimaan saastuttaja maksaa -periaatteen toteutumista.

Menojen kasvun taustalla voi olla sekä positiivisia että negatiivisia tapahtumia.

Kaivostoiminnan, teollisuuden ja energiahuollon ympäristönsuojelumenoista ulkoilman- ja ilmastonsuojelu on ollut suurin erä mutta laskenut vuodesta 2017 lähtien. Tähän erään lasketaan muun muassa toiminnot, joiden avulla vähennetään ilmakehän saastepitoisuuksia. Konkreettisena esimerkkinä voisi olla sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistäminen. Näin ollen ulkoilman- ja ilmastonsuojelun menojen kasvun taustalla olisi positiivinen kehitys.  

Toiseksi suurimmalle ympäristölohkolle, jätevesihuollolle, kuuluvat toiminnot, jotka vähentävät pintaveden saastumista rajoittamalla jäteveden leviämistä sisämaan pintavesiin ja meriveteen.

Jätevesihuollon menojen taso kasvoi hieman vuonna 2020. Menojen kasvun syitä voidaan tulkita eri tavoin: onko jäteveden määrä kasvanut vai syntyvätkö lisämenot vedenkäsittelyverkoston kehittämisestä ja laajentamisesta? Myös tekniikan kehittäminen kasvattaa menoja. Jätehuollon menojen muutosta voidaan tulkita pitkälti samalla tavoin.

Muut ympäristönsuojelumenot koostuvat suurelta osin maaperän ja pintavesien suojelusta sekä ympäristöä koskevasta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta.

Maaperän ja pintavesien suojelulla tarkoitetaan muun muassa vesialueiden puhdistamista sekä toimintoja, jotka vähentävät saasteiden imeytymistä ja maaperän eroosiota. Vuosittaista vaihtelua selittävät osin ympäristövahingot, jotka ovat aiheuttaneet lisäkustannuksia muun muassa kaivosteollisuudessa.

Esimerkiksi vuosina 2016 ja 2017 kaivostoiminnan ympäristönsuojeluinvestoinnit kasvoivat huomattavasti ympäristövahinkojen kustannusten takia. Kyseisten menojen kasvun taustalla oli siis negatiivinen vaikutus ympäristöön, jota pyrittiin korjaamaan.  

Lisäksi on hyvä pitää mielessä, että osa kasvusta voi olla inflaatiota. Inflaation määrittäminen olisi haastavaa, sillä ympäristöteknologia voi kehittyä hyvinkin kovaa tahtia.  

 

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen energia-, ympäristö ja kasvihuonekaasut -ryhmässä.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
26.8.2022
Heidi Pirtonen

Kulutamme kansainvälisesti verraten selvästi enemmän luonnonresurssejamme. Valtaosa kulutuksesta on soran ja hiekan käyttöä. Materiaali-intensiteetti – eli kotimainen materiaalien kulutus suhteutettuna bkt:hen – kasvoi vuonna 2020 hieman edellisvuodesta: tarvittiin 0,75 kiloa luonnonvaroja tuottamaan 1 euro arvonlisäystä. Materiaalitilinpito kuvaa kansantalouden ja luonnonympäristön välistä materiaalivirtaa.

Artikkeli
13.7.2022
Jukka Hoffren

Maailman pitäisi YK:n tavoitteen mukaan saavuttaa vuonna 2015 sovitut kestävän kehityksen 17 päätavoitetta ja 169 alatavoitetta vuoteen 2030 mennessä. OECD:n arvion mukaan sen jäsenmaat ovat vielä kaukana tavoitteiden saavuttamisesta. Ilman paljon nykyisiä voimakkaampia toimia jäävät kestävän kehityksen tavoitteet teollisuusmaissa saavuttamatta.

Artikkeli
7.7.2022
Jukka Hoffren

Euroopan Unioni on edistynyt lähes kaikissa vuonna 2015 sovituissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa. Parhaiten on onnistuttu rauhan­omaisten yhteiskuntien rakentamisessa ja henkilö­kohtaisen turvallisuuden edistämisessä. EU:n uusimman seuranta­raportin tiedot kuvaavat tilannetta pääosin ennen korona­pandemiaa ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Blogi
3.12.2021
Antti Hörkkö

Maailman maaperästä kolmanneksen tila on heikentynyt. Sunnuntaina vietettävän kansainvälisen maaperäpäivän toivotaan kannustavan suojelemaan ja parantamaan ehtyneiden maapohjien tilaa.           

tk-icons