• Jani M. Salminen, Pekka J. Veiste, Jari T. Koskiaho ja Sarianne Tikkanen: Improving data quality, applicability and transparency of national water accounts – A case study for Finland (Water Resources and Economics 16.5.2018)
• Marja Salo, Ari Nissinen, Ilmo Mäenpää ja Mari Heikkinen: Kulutuksen hiilijalanjäljen seurantaa tarvitaan (Tieto&trendit 6.4.2016)
• Simo Vahvelainen: Materiaalivirtoja maasta taivaaseen (Tieto&trendit 22.3.2016)
• Jukka Muukkonen: Tilinpito yhdistää ympäristön ja talouden (Tieto&trendit 18.3.2016)
• Markku Wilenius: Meillä on kymmenen vuotta aikaa (Tieto&trendit 4.3.2016)
• Olli Savela: Päästöintensiteetissä on suuria eroja toimialoittain (Tieto&trendit 4.3.2016)
• Riitta Pipatti: Pariisin ilmastosopimuksella mahdollista saada enemmän aikaan (Tieto&trendit 3.3.2016)
• Leo Kolttola: Pelastavatko indikaattorit maailman? (Tieto&trendit 3.3.2016)
• Ympäristö ja luonnonvarat -seminaari (3.3.2016)
• Leo Kolttola: Säilyykö hyvinvointimme ilman jatkuvaa kasvua (Tieto&trendit 1/2015)
• Findikaattori-palvelusta ympäristön tilaa kuvaavat indikaattorit

Ympäristötilinpidon avainluvut

• Avainluvut tietokannassa
• Avainluvut HTML-taulukossa
• Eurostatin avaintaulukot - ympäristö ja luonnonvarat

Ympäristötilinpidon indikaattorit

Luonnonvarat

Luonnonvarojen tuottavuus on noussut yhdeksi keskeisimmistä aiheista koko maailmantalouden mitassa. EU:ssa ja Suomessa sen talouspoliittisena ilmentymä on kiertotalous.

Kiertotalouden keskeisiä teemoja ovat jätteiden kierrätys ja edellytysten luominen rajallisten luonnonvarojen säilyvyydelle. Nämä kaksi tekijää muodostavat kansantalouden materiaalipohjaisen menestyksen ja suunnan, vähemmästä enempään.

Tilastoissa tätä ilmiötä kuvataan kansantalouden materiaalivirtojen tilastoinnin yhteydessä. Tuottavuuden mittarina käytetään kansantalouden rahamittaista tulosta suhteessa kulutettuun materiaan.

Kansainvälisessä vertailussa Suomen menestys on puolinaista johtuen maamme suurista suorista materiaalipanoksista mineraalitaloudessa kuten maanrakentamisessa, kaivostoiminnassa sekä toisaalta puunjalostuksessa. Menestyneimpiä ovat maat, joiden tulot ja erityisesti vientitulot kertyvät raskaan materiaalisektorin ulkopuolelta kuten kevyestä teollisuudesta, rahoitus- ja palvelusektorilta.

 

 

Päivitetty 31.12.2019