Etusivu > Tuotteet ja palvelut > Ympäristötilinpito

• Tiina Karppinen: Miten meillä menee, entä naapurilla? – Kiertotalous kaipaa paikallisia mittareita (Tieto&trendit 12.1.2021)
• Heidi Pirtonen: Kierrätystavoitteiden saavuttaminen edellyttää tilastointia – mutta ennen kaikkea nykyistä tunnollisempaa lajittelua (Tieto&trendit 10.1.2021)
• Niko Olsson: Kiertotaloudessa reilusti varaa kasvuun – alan liikevaihdon osuus alle viiden prosentin (Tieto&trendit 9.12.2020)
• Jukka Hoffren: Mitä Suomelle kuuluu neljännesvuosisata EU:hun liittymisen jälkeen? (Tieto&trendit 4.12.2020)
• Niina Lesonen: Metsän neito tahdon olla – metsästämme ja keräilemme luonnon antimia eniten Euroopassa  (Tieto&trendit 28.8.2020)
• Jukka Hoffren: YK:n kokous arvioi mahdollisuuksia nopeuttaa kestävän kehityksen toteuttamista indikaattoreiden avulla (Tieto&trendit 8.7.2020)
• Tuomas Parikka: Yli 80 prosenttia kotitalouksista säilyttää kierrätyskelpoista elektroniikkajätettä (Tieto&trendit 26.6.2020)
• Niina Lesonen ja Heidi Pirtonen: Materiaalivirrat, jätteet ja bkt – mitä saamme irti ympäristöstämme? (Tieto&trendit 23.6.2020)
• Sami Hautakangas: Pelasta pörriäinen – pölytyspalvelut mukaan ekosysteemitilinpidon seurantaan (Tieto&trendit 5.6.2020)
• Antti Hörkkö: Teollisuus mainettaan parempi ympäristönsuojeluun investoija (Tieto&trendit 6.4.2020)
• Juuso Peltola: Palvelualat pelastavat maailman – ja vielä vähin päästöin (Tieto&trendit 2.4.2020)
• Niko Olsson ja Heidi Pirtonen: Dataa kierrättämällä päästään kiertotalousliiketoiminnan ytimeen (Tieto&trendit 27.2.2020)
• Heidi Pirtonen: Yhdyskuntajätemäärän kasvu ei vie kohti kiertotaloutta – kierrätys jättää toivomisen varaa (Tieto&trendit 17.1.2020)
• Jukka Hoffren: Ruokahävikistä on hyvin vähän tietoa – kehitteillä oma mittari (Tieto&trendit 10.9.2019)
• Ville Vertanen: Satelliitit laajentavat kansan­talouden tilin­pidon kuvausaluetta (Tieto&trendit 10.9.2019)
• Jukka Hoffren: EU on edistynyt kestävässä kehityksessä – ilmastonmuutos suurin haaste (Tieto&trendit 9.5.2019)
• Johanna Pakarinen: Suomi viettää ylikulutuspäivää etuajassa (Tieto&trendit 5.4.2019)
• Niina Lesonen: Arjen ympäristötekoja ja merkityksellistä työtä (Tieto&trendit 2.4.2019)
• Juha Espo, Niina Lesonen ja Johanna Pakarinen: Kaivosten kokonaisnostosta valtaosa päätyy jätteeksi (Tieto&trendit 27.3.2019)
• Jukka Hoffren ja Ari Tyrkkö: Suomen kestävän kehityksen YK-indikaattorit julkaistu - Suomi pärjää vertailuissa hyvin (Tieto&trendit 15.2.2019)
• Johanna Markkanen: Ilmastotavoitteet saavutetaan kustannustehokkailla toimialoittaisilla päästövähennyksillä (Tieto&trendit 10.1.2019)
• Sami Hautakangas: Biotaloutta vai cleantechiä? Vai molempia? – Mittareilla kiinni kärkihankkeisiin (Tieto&trendit 19.12.2018)
• Findikaattori-palvelusta ympäristön tilaa kuvaavat indikaattorit

Ympäristötilinpidon avainluvut

• Avainluvut tietokannassa
• Avainluvut HTML-taulukossa
• Eurostatin avaintaulukot - ympäristö ja luonnonvarat

Ympäristötilinpidon indikaattorit

Luonnonvarat

Luonnonvarojen tuottavuus on noussut yhdeksi keskeisimmistä aiheista koko maailmantalouden mitassa. EU:ssa ja Suomessa sen talouspoliittisena ilmentymä on kiertotalous.

Kiertotalouden keskeisiä teemoja ovat jätteiden kierrätys ja edellytysten luominen rajallisten luonnonvarojen säilyvyydelle. Nämä kaksi tekijää muodostavat kansantalouden materiaalipohjaisen menestyksen ja suunnan, vähemmästä enempään.

Tilastoissa tätä ilmiötä kuvataan kansantalouden materiaalivirtojen tilastoinnin yhteydessä. Tuottavuuden mittarina käytetään kansantalouden rahamittaista tulosta suhteessa kulutettuun materiaan.

Kansainvälisessä vertailussa Suomen menestys on puolinaista johtuen maamme suurista suorista materiaalipanoksista mineraalitaloudessa kuten maanrakentamisessa, kaivostoiminnassa sekä toisaalta puunjalostuksessa. Menestyneimpiä ovat maat, joiden tulot ja erityisesti vientitulot kertyvät raskaan materiaalisektorin ulkopuolelta kuten kevyestä teollisuudesta, rahoitus- ja palvelusektorilta.

Luonnonvarojen
kokonaiskäyttö

Indeksoitu materiaalien
kokonaiskäyttö

Energia

Uusiutuvien energialähteiden käyttö on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähentänyt nopeasti vuoden 2003 jälkeen.

Pitkällä aikavälillä energiaintensiteetti on laskenut. Energiaintensiteetillä tarkoitetaan energian kokonaiskulutuksen suhdetta bruttokansantuotteeseen. Vain 1990 luvun laman jälkeen energiakulutus kasvoi nopeammin kuin BKT. Kansantalouden kasvu pysähtyi Suomessa vuonna 2008. Energian kulutuksen kasvu sen sijaan pysähtyi jo noin viisi vuotta aiemmin.

 

Uusiutuvien ja fossiilisten
polttoaineiden käyttö

Energian kokonaiskulutus
ja energiaintensiteetti

 

Ympäristöperusteiset verot ja maksut

 

Ympäristöperusteiset verot
ja maksut

Ympäristöverot
toimialoittain

 

Kasvihuonekaasupäästöt

 

Ilmapäästöt
päätoimialoittain

Kasvihuonekaasupäästöt
ja päästöintensiteetti