Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Kehittämispolitiikkaan ei odotusten mukaista otetta Kainuussa

  1. Lähtökohdat Kainuun hallintokokeilulle - miksi juuri Kainuu?
  2. Hallintokokeilun tarkoitus ja tavoitteet
  3. Maakunta päättää rahoista ja hyvinvointipalveluista
  4. Kehittämispolitiikka lähtökuopissaan Kainuussa
  5. Pettymystä maakuntavaltuuston toimintaan
  6. Valtion tukea saatu vain vähän
  7. Suurimmat haasteet hallintotavassa ja -kulttuurissa
  8. Yhteinen näkemys, yhteiset tavoitteet
  9. Maakuntajohdon rooli ja vastuu suuri

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Valtion tukea saatu vain vähän

Toinen kainuulaisesta näkökulmasta ymmärrettävä syy on raha. Valtion aluekehitysmäärärahoista vain pieni osa riittää muuhun kuin lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Kainuulle on ollut suuri pettymys, ettei valtio ole osallistunut muun hallintokokeilun rahoittamiseen kuin tietojärjestelmien kehittämiseen. Kainuun hallintokokeilun voidaan nähdä vastaavan hyvin pitkälle edistynyttä kuntayhteistyötä, mutta valtio ei ole tukenut hallintokokeilua kuitenkaan kuntaliitosten tavoin.

Toisaalta hallintokokeilu ei ole vähentänyt kuntien määrää Kainuussa kuntaliitostyyppisesti, joten valtion toiminnan taustalla lienee poliittinen päätös yhdistymisavustuksista. Maakunnan itsehallinnollisen aseman ja aluekehittämisen kannalta niin sanotulla vapaalla maakunnan kehittämisrahalla olisi kuitenkin tärkeä merkitys Kainuussa: sen avulla voitaisiin rahoittaa esimerkiksi lyhyen ja pitkän ajan toimintoja sekä aloittaa uusia kehittämishankkeita. Nyt näyttää siltä, että kokeilun yhteydessä jää selvittämättä, miten paljon yhden pienen ja harvaan asutun maakunnan myönteistä kehitystä olisi voitu nopeuttaa yhteiskunnan lisärahoituksella.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 11.11.2008