Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Pisa-koululaiset huolissaan tulevaisuuden ympäristöstä

  1. Norjalaiset vähiten, turkkilaiset eniten huolestuneita
  2. Ilman saasteet ja veden puute erottelevat maiden huolestuneisuutta
  3. Tytöt huolestuneempia kuin pojat
  4. Vanhempien koulutus vaikuttaa huoleen vain vähän
  5. "Pystyvyysusko" vähentää pessimismiä
  6. Korostetaanko huolia liikaa julkisuudessa?

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Korostetaanko huolia liikaa julkisuudessa?

Ihmisen huoli oman ympäristön tilasta syntyy jokapäiväisen elämän kokemuksesta. Hyvässä asuinympäristössä huoli on vähäisempi kuin huonossa. Voimme siksi hyvin ymmärtää, miksi suomalaiset ja muut pohjoismaiset koululaiset kokevat suhteellisen vähän huolta ympäristön nykytilasta. Näin siitä huolimatta, että Pisa-kysymyksissä olivat mukana myös monille melko etäiset asiat kuten kasvien ja eläinten sukupuuttoon kuoleminen sekä ydinjäte. Esimerkiksi melusta tai rakentamisen rumuudesta ei kysytty.

Nykytilan huolta koskevat maakohtaiset tulokset voidaankin melko hyvin selittää elinympäristöjen ja energiavarojen erilaisuudella. Vaikeampi on etsiä syitä tulevaisuuden pessimismin voimakkuudelle, vaikka vastaava suunta on havaittu aikuistutkimuksissakin. Pertti Suhonen (1991) arvioi, että "menneisyys nähdään suhteellisesti parempana ja tulevaisuus huonompana kuin miksi aikalaiset sen arvioivat. Tähän saattaa vaikuttaa useita tekijöitä. Sekä tulevaisuuden että menneisyyden arvioinnin perustana on enemmän yleinen käsitys kehityksen suunnasta kuin ihmisten omakohtaiset kokemukset ja arvioinnit ympäristön tilasta."

Pisa-tutkimuksen mukaan siis tulevat aikuiset ovat jo 15-vuotiaina melko pessimistisiä. Emme kykene vankasti vastaamaan siihen, miksi näin on. Selvää on, että kouluopetus vaikuttaa asenteisiin, mutta olisiko sitäkin suurempi merkitys median ja tutkijoiden luomalla julkisella ilmapiirillä? On ehkä ollut "mediaseksikästä" pelotella maailmanlaajuisilla ja paikallisilla ympäristöongelmilla - tai vaikkapa väkivallan uhalla.

Olisiko lisättävä sekä koululaisten että aikuisten uskoa siihen, että omakohtaisin ja kansainvälisin toimin pystytään selviämään uhkista ainakin paremmin kuin antautumalla ajopuumaisesti virran vietäväksi? Tähän tuo lohtua se kaikkia maita koskeva Pisa-tulos, että pessimismi on vähäisempää niiden keskuudessa, joilla on vahva pystyvyysusko luonnontieteellisten ilmiöiden ymmärtämiseen.

Lähteet:

Kangas, O. 2008. Pisa-tulokset - tasapäisyyttä vai yhtäläisiä mahdollisuuksia? Hyvinvointikatsaus 3/2008.
OECD:n mikrodata-aineisto. Saatavissa: http://pisa2006.acer.edu.au/interactive.php. [Aineiston käyttöönottopäivä 7.12.2007.]
Suhonen, P. 1991. Kaksisuuntainen peili. Hanki ja jää, Helsinki.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 16.3.2009