Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Miten Suomi selviää?

  1. Suomi meni kovempaa ja putosi korkeammalta
  2. Viennin romahdus puri Suomea rankasti
  3. Taantuma ruokkii työttömyyttä
  4. Elinkeinorakenne mullistunut nopeasti
  5. Selkäranka murtumassa?
  6. Yrityksillä EU-maissa kovia haasteita
  7. Teollisuus tärkeä Suomelle
    - yksityisellä palvelusektorilla kasvunvaraa
  8. Yrityspalvelut kasvun moottorina

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Selkäranka murtumassa?

Metsäteollisuus ja siihen liittyvät toiminnot ovat historiallisesti olleet Suomen talouden selkäranka. Vuodesta 1975 puu- ja paperiteollisuus on sekä työllisyydellä että arvonlisällä mitattuna tasaisesti menettänyt painoarvoaan (Kuvio 5). Osuus työllisistä on pudonnut yli 6 prosentista reiluun 3 prosenttiin vuoteen 2008 mennessä.

Kuvio 5. Työllisyyden ja arvonlisän kehitys 1975 - 2008 puu ja paperi- sekä sähköteknisessä teollisuudessa

Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpidon aikasarjat.

Samaan aikaan arvonlisäosuus on laskenut vähemmän eli 8 prosentista noin 6 prosenttiin. Tämä selittynee osittain uusilla tehokkailla paperitehtailla ja automaatiolla. Paperi- ja puutuotteiden valmistus on erittäin suhdanneherkkää toimintaa, johon vaikuttavat myös valuuttakurssien muutokset.

Viime vuosikymmenenä elektroniikkateollisuus (sähköteknisten tuotteiden valmistus) on kännykkäbuumin vauhdittamana kasvanut ripeästi. Vuonna 1975 toimialan työllisyys ja arvonlisä olivat vajaat 2 prosenttia. Vuoteen 2008 mennessä elektroniikkateollisuuden osuus työllisyydestä oli vain hieman korkeampi, 2,5 prosenttia kokonaistyöllisyydestä, laskettuaan 3 prosentin huipputasosta 2000-luvun alussa. Syynä laskuun lienee ainakin toimialan toimintojen globaalit siirrot ja ulkoistaminen ulkomaille.

Elektroniikkateollisuuden arvonlisä kasvoi huomattavasti työllisyyttä ripeämmin ennen vuosituhannen vaihdetta ja on säilynyt 6 prosentin tuntumassa koko 2000-luvun. Tosin toimialan merkitys on ollut laskeva vuosituhannen vaihteen huipun jälkeen, mutta sen arvonlisäosuus on edelleen lähes kaksinkertainen työllisyyteen verrattuna. Kerrannaisvaikutuksineen kännyköihin liittyvä tuotanto ja oheispalvelut ovat kiistatta keskeisessä asemassa Suomen talouden kannalta.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 7.9.2010