Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastosta ei enää tuoteta uusia tietoja.

Julkaistu: 11.11.2010

Kotimaisia ja eurooppapatentteja yrityksille edellisvuotta vähemmän vuonna 2009

Suomalaisten yritysten ja yhteisöjen Suomeen tekemien patenttihakemusten määrä säilyi edellisvuoden tasolla vuonna 2009. Eniten patentteja haettiin metalli- ja konepajateollisuudessa. Suomalaisille yrityksille ja yhteisöille myönnettyjen kotimaisten patenttien määrä sen sijaan hieman laski edellisvuodesta vuonna 2009. Myös yrityksille ja yhteisöille myönnettyjen eurooppapatenttien määrä jäi edellisvuoden tasosta. Eurooppapatenteista puolet oli elektroniikkateollisuuden patentteja. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen julkaisemaan patenttitilastoon vuodelta 2009.

Yrityksille ja yhteisöille myönnetyt kotimaiset patentit ja patentteja saaneet yritykset 2000–2009

Yrityksille ja yhteisöille myönnetyt kotimaiset patentit ja patentteja saaneet yritykset 2000–2009

Vuonna 2009 Suomessa haettiin kaikkiaan 1 931 patenttia. Valtaosa näistä – 1 804 patenttihakemusta eli 93 prosenttia kaikista hakemuksista – oli kotimaisia hakemuksia. Lähes joka neljäs patenttihakemus kohdistui työmenetelmiin ja kuljetukseen. Suoraan Suomeen tehtyjen ulkomaalaisten patenttihakemusten määrä on vuosittain vähentynyt kansainvälisen patentoinnin lisääntyessä. Vuonna 2009 Suomeen jätetyistä patenttihakemuksista 127 hakemuksessa hakija oli ulkomainen.

Suomalaisten yritysten ja yhteisöjen kotimainen patentointi pysytteli vuoden 2008 tasolla vuonna 2009. Yritykset ja yhteisöt tekivät kaikkiaan 1 403 patenttihakemusta, kun vuonna 2008 hakemuksia tehtiin 1 397. Eniten patenttihakemuksia tehtiin metalli- ja konepajateollisuuden toimialoilla; kaikkiaan 510 patenttihakemusta, hakijoina 129 yritystä. Patenttihakemusten määrä kasvoi mm. tukku- ja vähittäiskaupassa ja tutkimuksessa ja kehittämisessä, kun mm. puunjalostusteollisuudessa sekä informaation ja viestinnän toimialoilla hakemuksia tehtiin edellisvuotta vähemmän.

Vuoden 2009 kotimaisista patenttihakemuksista noin 40 prosenttia oli tehty Uudenmaan maakunnassa asuvien keksijöiden toimesta. Pirkanmaan, kuten myös Varsinais-Suomen, vastaava osuus oli vajaa kymmenen prosenttia.

Vuonna 2009 Suomessa myönnettiin kaikkiaan 1 055 patenttia, mikä oli lähes 60 patenttia enemmän kuin vuonna 2008. Kokonaismäärän kasvuun vaikutti ulkomaisille haltijoille myönnettyjen patenttien määrän lisääntyminen. Sen sijaan kotimaisille haltijoille myönnettyjen patenttien määrä laski. Patenteista 647 myönnettiin kotimaisille yrityksille ja yhteisöille, mikä oli kolme prosenttia edellisvuotista vähemmän. Eniten patentteja myönnettiin metalli- ja konepajateollisuuteen ja yleisimmin suomalaisyrityksille myönnetyt kotimaiset patentit kohdistuivat työmenetelmien ja kuljetuksen patenttilohkolle.

Suomalaisille yrityksille ja yhteisöille myönnettiin Euroopan patenttitoimiston (EPO) kautta kaikkiaan 642 patenttia vuonna 2009. Myönnettyjen patenttien määrä laski 16 prosenttia edellisvuodesta. Elektroniikkateollisuuden osuus suomalaisille yrityksille ja yhteisöille myönnetyistä eurooppapatenteista oli noin puolet. Metalli- ja konepajateollisuuden osuus oli 20 prosenttia.

Yhdysvaltain patenttivirasto myönsi kaikkiaan 990 patenttia suomalaisille yrityksille ja yhteisöille vuonna 2009. Valtaosa näistä, 723 patenttia, oli elektroniikkateollisuuden patentteja. Metalli- ja konepajateollisuuden toimialoille myönnettiin 125 patenttia.

Suomessa saatettiin vuonna 2009 voimaan kaikkiaan 4 497 eurooppapatenttia, kun vuonna 2008 voimaansaatettujen eurooppapatenttien määrä oli 5 210. Eurooppapatenttien suurimmat päälohkot olivat kemia ja metallurgia – 1 249 patenttia – ja ihmisen perushyödykkeet – 962 patenttia. Saksa ja Yhdysvallat olivat yleisimmät Suomessa voimaansaatettujen eurooppapatenttien haltijamaat.

Hyödyllisyysmallihakemuksia tehtiin Suomeen kaikkiaan 479 vuonna 2009. Hakemusten määrä kasvoi noin 14 prosenttia edellisestä vuodesta. Valtaosa hakemuksista, 450 hakemusta, oli kotimaisten hakijoiden tekemiä, ja näistä edelleen vajaa 60 prosenttia oli yritysten ja yhteisöjen jättämiä hakemuksia. Hyödyllisyysmallihakemukset kohdistuivat suhteellisesti yleisimmin työmenetelmiin ja kuljetukseen, perushyödykkeisiin ja rakennustekniikkaan. Kotimaisten patenttihakemusten lailla myös hyödyllisyysmalleja haettiin eniten metalli- ja konepajateollisuuden toimesta.


Lähde: Patentointi 2009. Tilastokeskus

Lisätietoja: Mervi Niemi (09) 1734 3263, Kari-Pekka Niemi (09) 1734 3399, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

Julkaisu pdf-muodossa (14 sivua 306,0 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 11.11.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Patentointi [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-2051. 2009. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.1.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/pat/2009/pat_2009_2010-11-11_tie_001_fi.html