tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Puolet nuorista työttömistä ei halua muuttaa työn vuoksi

3.8.2017

Suomalaiset 15–34-vuotiaat työttömät ovat yllättävän haluttomia muuttamaan työn perässä. Tilastokeskuksen vuoden 2016 työvoimatutkimuksen lisätutkimuksen mukaan työttömistä nuorista naisista miltei 60 prosenttia ja miehistä yli 40 prosenttia ilmoitti, ettei olisi valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle työn takia.

Suomalaiset 15–34-vuotiaat työttömät ovat yllättävän haluttomia muuttamaan työn perässä. Tilastokeskuksen vuoden 2016 työvoimatutkimuksen lisätutkimuksen mukaan työttömistä nuorista naisista miltei 60 prosenttia ja miehistä yli 40 prosenttia ilmoitti, ettei olisi valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle työn takia.

Erityisesti naisten tulosta voidaan pitää korkeana, sillä Suomessa päätoiminen työtön voi hakea liikkuvuusavustusta työn perässä muuttoon. Tässä analyysissa kohderyhmänä olivat päätoimiset työttömät, jotka oman määrittelynsä mukaan eivät olleet päätoimisesti opiskelijoita. Työttömien nuorten haluttomuus työn perässä muuttoon ei siis selity edes sillä, että opiskelut rajoittaisivat muuttomahdollisuutta.

Helsingissä ja Uudellamaalla suhtaudutaan avoimimmin työn perässä muuttoon. Alueen työttömistä nuorista ja nuorista aikuisista vain noin 35 prosenttia ei olisi valmis muuttamaan työn perässä. (Kuvio 1.)

Etelä- ja Länsi-Suomessa noin 40 prosenttia ja Pohjois- ja Itä-Suomessa noin puolet vastaajista ilmoitti, etteivät he olisi valmiita muuttamaan pois nykyiseltä asuinpaikkakunnaltaan työn perässä.

Helsingissä ja Uudellamaalla ollaan myös valmiimpia ulkomaille muuttoon. Alueen työttömistä nuorista vajaa 30 prosenttia oli valmis muuttamaan työnsä perässä EU:n sisällä tai myös EU:n ulkopuolelle. Lisäksi 20 prosenttia oli valmis muuttamaan johonkin toiseen EU-maahan, mutta ei muualle. Muualla Suomessa ulkomaille muuttoon suhtaudutaan huomattavasti vaisummin.

Kuvio 1. 15–34-vuotiaiden työttömien halukkuus muuttaa työn vuoksi, prosenttia

Kuvio 1. 15–34-vuotiaiden työttömien halukkuus muuttaa työn vuoksi, prosenttia. Etelä-Suomeen kuuluvat: Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat. Länsi-Suomeen kuuluvat: Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnat. Pohjois- ja Itä-Suomeen kuuluvat: Etelä-ja Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Lapin maakunnat. Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimuksen lisäosa 2016.

Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimuksen lisäosa 2016

Etelä-Suomeen kuuluvat: Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat. Länsi-Suomeen kuuluvat: Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnat. Pohjois- ja Itä-Suomeen kuuluvat: Etelä-ja Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Lapin maakunnat.

Yli tunnin työmatka ei kiinnosta

Työttömän työllistymishalukkuutta kuvaa osaltaan myös suhtautuminen pitkään, yli tunnin kestävään työmatkaan. Niistä työttömistä, jotka eivät olleet valmiita muuttamaan työn perässä toiselle paikkakunnalle, vain hieman yli puolet olivat valmiita matkaamaan työn vuoksi yli tunnin kestävää työmatkaa.

Työttömät, jotka olivat valmiita muuttamaan työn vuoksi toiselle paikkakunnalle, olivat myös suurimmaksi osaksi (68 %) valmiita ottamaan työn vastaan, huolimatta yli tunnin matkasta työpaikalle.

 

Lisätietoja:

Meri Juuti ja Pertti Taskinen, Työvoimatutkimus

tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
31.10.2018
Henri Lukkarinen

Erityisesti parhaassa työiässä olevien suomalaisten vastentahtoinen osa-aikatyö on yleistynyt, mutta myös eläkeiän ylittäneet tekevät yhä enemmän osa-aikatöitä. Osa-aikatyöstä on muodostunut yleinen työmuoto varsinkin naisille. Osa-aikatyöt ovat vahvasti sidoksissa myös toimialaan.

Blogi
30.10.2018
Pertti Taskinen

Tulevina kuukausina nähdään, onko työllisyysasteen trendin kasvun taittuminen hetkellistä vai osa pidempiaikaista kehitystä. Niin tai näin, tarkastelussa ei kannata takertua yhteen lukuun: työllisyysluvuissa on paljon muitakin tärkeitä indikaattoreita, kuten piilotyöttömät ja alityölliset.

Blogi
5.4.2018
Anna Pärnänen

Työttömien aktiivimalli on herättänyt paljon keskustelua, ja ilahduttavasti myös tilastoista. Ihmettelyä on herättänyt työvoima­tutkimuksen kriteeri määritellä vain tunnin viikossa työtä tekevä työlliseksi – eihän tunnin työllä kukaan tule toimeen!