tk-icons
Sivuston näkymät

Työssäkäyntitilaston tiedoissa hoitajien ahdinko ei näy

17.1.2020
Twitterissä: @PehkonenSampo
Kuva: Kari Likonen

Työmarkkinaneuvottelut pyörivät parhaillaan täysillä. Yksi kierroksen keskeisimmistä väännöistä käydään kuntasektorin hoitajien palkoista.

Näissä palkkaneuvotteluissa esiintyneen näkemyksen perusteella hoitoalan työntekijät ovat vaihtaneet tai ovat vaihtamassa sankoin joukoin työtehtäviä. Tälle paljon mediahuomiota saaneelle näkemykselle ei kuitenkaan löydy viitteitä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston ja tutkintorekisterin vuosien 2010–2018 tiedoista. 

Sairaanhoitajien uudelleenkouluttautuminen suhteellisen harvinaista

Mikäli verrataan vuoden 2010 tilannetta vuoteen 2018, huomataan että 1,4 prosenttia AMK-tasoisen sairaanhoitajatutkinnon suorittaneista palkansaajista oli kouluttanut uudelle alalle. Vastaavasti opistoasteen sairaanhoitotutkinnon suorittaneista uudelle alalle kouluttautuneita oli 1,0 prosenttia.

Näin ollen vuonna 2010 palkansaajina julkisella tai yksityisellä sektorilla työskennelleistä sairaanhoitajan koulutuksen saaneista oli vuoteen 2018 mennessä kouluttautunut uudelle alalle 637 henkilöä 54 758 henkilöstä. 

Uudelle alalle kouluttautumisella tarkoitetaan sairaanhoitajien tapauksessa minkä tahansa uuden tutkinnon suorittamista, joka ei lukeudu terveyden- ja hyvinvoinnin piiriin.

Muun AMK-tutkinnon kuin sairaanhoitajan suorittaneilla henkilöillä vastaava vaihtoprosentti oli 5,4. Esimerkiksi tutkinnon Sosionomi (AMK) suorittaneista henkilöistä, jotka olivat vuonna 2010 palkansaajia, 6,6 prosentilla oli uusi tutkinto vuonna 2018.

Lähihoitajan ammattitutkinnon suorittaneilla kouluttautumisprosentti uudelle alalle oli 6,9. Lähihoitajien uudelleenkouluttautumisen todennäköisyys oli siis pienempi kuin ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneilla vuonna 2010 työskennelleillä palkansaajilla (9,7 %).

Uudelleenkouluttautuneiden osuuksia tarkasteltaessa on hyvä huomata, mikäli niitä pitää mittarina alan veto- tai työntövoimalle, että vuorotöitä tekevillä palkansaajilla, kuten hoitajilla, uudelleenkouluttautuminen on todennäköisesti haastavampaa kuin säännöllistä päivätyötä tekevillä.

Kuvio 1. Kouluttautumisprosentti uudelle alalle keskeisimmissä hoitajatutkinnoissa sekä verrannollisilla tutkintotasoilla 2010–2018, prosenttia
Kuvio 1. Kouluttautumisprosentti uudelle alalle keskeisimmissä hoitajatutkinnoissa sekä verrannollisilla tutkintotasoilla 2010–2018, prosenttia
Lähde: Työssäkäyntitilasto sekä tutkintorekisteri, Tilastokeskus

Hoitajien työttömyystodennäköisyys verrokkiryhmiä pienempi

Yksi syy sairaanhoitajien verrattain vähäiseen uudelleenkouluttautumiseen lienee se, että sairaanhoitajina työskentelevien palkansaajien työttömyys on vähäistä. Työssäkäyntitilaston mukaan ajanjaksolla 2010–2017 sairaanhoitajan ammatissa työskennelleistä palkansaajista työttömänä seuraavana vuonna oli keskimäärin 1,3 prosenttia.

Asiantuntijoiden ammattiryhmässä, joihin sairaanhoitajan lukeutuvat, vastaava lukema (ilman sairaanhoitajia) oli 2,9 prosenttia.

Myös lähihoitajien ammatissa työttömyystodennäköisyys (2,7 %) oli pienempi kuin verrokkiryhmässä palvelu- ja myyntityöntekijät (4,2 %).   

Kaikista suurin työttömyystodennäköisyys oli rakennustyöntekijöillä, joista keskimäärin 10,5 prosenttia joutui seuraavana vuonna työttömäksi ajanjaksolla 2010–2017.

Kuvio 2. Työttömyystodennäköisyys vuoden lopussa ammattiluokituksen mukaan, keskiarvo 2010–2017, prosenttia
Kuvio 2. Työttömyystodennäköisyys vuoden lopussa ammattiluokituksen mukaan, keskiarvo 2010–2017
Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus

Alanvaihdosten määrittäminen on vaikeaa

Keskeinen kysymys on, vaihtavatko hoitotyötä tekevät ammattia ja alaa useammin kuin muut ammattiryhmät. Valitettavasti tähän kysymykseen vastaaminen on käytettävissä olevien aineistojen ja luokitusten perusteella mutkikasta. 

Esimerkkinä voidaan ajatella tilannetta, jossa kauppatieteiden maisteri haluaa vaihtaa työpaikkaa. On mahdollista, että tämä valtion virkahenkilö löytää uuden työpaikan rahoitusalalta. Tällöin virallisessa ammattiluokituksessa hänen ammattinsa sekä toimialansa muuttuu.

Tämän analogian voi yleistää myös erilaisia suorittavia töitä tekevään palkansaajaan.

Hoitajien osalta työpaikanvaihdokset eivät välttämättä näy tilastoissa yhtä lailla ammatin- ja alanvaihdoksina, sillä koulutustausta ohjaa heitä vahvasti tiettyihin työtehtäviin. Tämän johdosta ei ole mielekästä vertailla hoitajien alanvaihtoprosentteja kaikkiin palkansaajiin, vaan muihin ammattiryhmiin, joihin päädytään niin ikään täsmäkoulutuksella.

Alla olevaan kuvioon on valittu ammatteja, joiden palkansaajat tulevat valtaosin vain muutamasta tutkinnosta. Poliisien, sairaanhoitajien ja suuhygienistien osalta uuteen ammattiin sekä uudelle toimialalle siirtyi keskimäärin alle prosentti palkansaajista vuodessa välillä 2010–2017.

Kuvio 3. Ammattiluokkaa (2-numerotaso) ja toimialaa vaihtaneet palkansaajat, keskiarvo 2010–2017, prosenttia
Kuvio 3. Ammattiluokkaa (2-numerotaso) ja toimialaa vaihtaneet palkansaajat, keskiarvo 2010–2017
Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus

Työssäkäyntitilasto sisältää vuositasolla noin 2,1 miljoonaa palkansaajaa, mutta ei esimerkiksi tietoa osa-aikaisuudesta tai siitä, onko työsuhde vakinainen ja määräaikainen.

Toisen tilastolähteen, palkkarakennetilaston perusteella sairaan- ja lähihoitajien työsuhteista noin 20 prosenttia on määräaikaisia. Tämä vastaa kuntasektorin keskiarvoa, mutta on yksityisen sektorin palkansaajien keskiarvoa suurempi.

Tämän blogin laskelmat on toistettu rajatummalle ikäjoukolle (3045). Tulosten mukaan ikärakenteella ei ole erityistä vaikutusta tässä esitettyihin tuloksiin. Myöskään tarkastelujen rajaaminen julkiseen tai yksityiseen sektoriin ei muuta yleiskuvaa, joskin työsuhteet vaikuttavat hoitajien osalta julkisella sektorilla pysyvimmiltä.

Lisäksi tuloksia on tarkasteltu vuosikohtaisesti. Niiden perusteella esimerkiksi alanvaihtoprosenteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, vaikka pientä vuosikohtaista heiluntaa niihin sisältyykin.

Lopuksi on syytä muistaa, että menneiden vuosien tulokset eivät ole tae tulevasta. Mutta mikäli puheet hoitajien muita ammattiryhmiä merkittävämmästä joukkopaosta pitävät paikkansa, täytyisi nykymenoon tulla tuntuva muutos.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen yritystilastot-yksikössä palkkatilastojen parissa.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
12.11.2019
Henri Lukkarinen

Suomen työmarkkinoilla on viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut suuria muutoksia työllisyydessä. Virtatilastoista käy ilmi, että vuoden 2018 alussa virta työttömyydestä työllisyyteen oli korkeimmillaan ja että vuoden 2018 loppupuolella työllisyyden kasvua ylläpiti ensisijaisesti virta työvoiman ulkopuolelta työllisyyteen. Virta työllisyydestä työttömyyteen on pysynyt suhteellisen vakaana vuosien 2008 ja 2018 välillä.

Blogi
11.10.2019
Antti Katainen

Helsingin kaupungin keskustatunnelista käydyssä keskustelussa esiin noussut "tilastovirhe" on hyvä esimerkki siitä, miten lähdetietojen oikeellisuus vaikuttaa tilastojen laatuun. Tämä korostuu erityisesti pienaluetilastoissa.

Artikkeli
30.8.2019
Reetta Moilanen

Tulorekisteristä saataviin aineistoihin ladataan paljon toiveita ja odotuksia tilastotuotannon kehittämisessä. Vielä alkuvuodesta puutteellisesti kertynyt aineisto tuotti ongelmia, mutta kun rekisterin käyttö vakiintuu, se mahdollistaa tilastojen nopeutumisen ja laadun paranemisen, ja samalla yritysten tiedonanto­rasitetta voidaan vähentää. Tavoitteena on myös kokonaan uusien tilastojen tuottaminen.