tk-icons
Sivuston näkymät

Työllisyystrendin hännänpäähän ei pidä takertua

30.10.2018
Pertti Taskinen

Työllisyysasteen trendin kasvun pysähtyminen kiinnitti tiedotusvälineiden huomion viimeisimmissä työvoimatutkimuksen luvuissa. Trendi myös muuttui takautuvasti alaspäin elo- ja heinäkuulta, ja naisten työllisyysasteen trendi aleni.

Eihän työllisyyden kehitys ole nyt kuitenkaan heikentynyt, vai mitä näiden lukujen taustalla oikein on?

Jos katsotaan hiukan taaksepäin, niin työllisyys kasvoi vuoden takaiseen verrattuna huimaa vauhtia erityisesti kesäkuussa (+99 000 työllistä) ja toukokuussa (+90 000 työllistä). Sadantuhannen vuosimuutokseen on päästy nykyisen aikasarjan aikana vain kerran vuonna 1999 ja toisen kerran vuonna 2008.

Huippuvuonna 1999 koko vuoden aikana kasvu oli keskimäärin 74 000 työllistä enemmän vuoden takaiseen verrattuna. Tähän mennessä tänä vuonna kasvu on ollut keskimäärin 71 000. Naisten työllisyyden kasvu on ollut lähes yhtä ripeää kuin miesten.

On selvää, että mikään kasvu ei voi kiihtyä loputtomasti. Työllisyyden kasvun huippu tuli vastaan alkukesällä, vaikka kasvu oli syyskuussa vuoden takaiseen verrattuna yhä korkea, eli 72 000 työllistä enemmän.

Työllisyyden kehitys on siis kuitenkin kauttaaltaan vahvaa, vaikka juuri nyt työllisyysasteen trendi on näyttänyt hiipumisen merkkejä.

Vaikka työllisyyden kausivaihtelun tasoittavan trendin käyttäminen on perusteltua, on hyvä tiedostaa, kuinka trendin häntä on jälleen heilunut: heinäkuun trendiluku oli heinäkuun julkistuksessa jo 71,9 prosenttia, mutta syyskuussa heinäkuun trendiluku oli 71,7. (Taulukko 1).

Taulukko 1. Työllisyysasteen trendi touko-syyskuussa, prosenttia

  toukokuu  kesäkuu heinäkuu  elokuu  syyskuu
05/18 julkistus 71,4 - - - -
06/18 julkistus 71,6 71,8 - - -
07/18 julkistus 71,6 71,8 71,9 - -
08/18 julkistus 71,5 71,7 71,8 71,8 -
09/18 julkistus 71,5 71,7 71,7 71,7 71,7
  toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu

Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus

Trendi voi luonnollisesti kääntyä alaspäin silloinkin, kun se saavuttaa ensi kerran hallituksen tavoitteleman 72 prosenttia. Yhtä lailla trendi voi kehittyä myös toisin; 72 prosentin raja voi ylittyä vasta takautuvasti.

Milloin sitten voi varmaksi tietää, että trendi pysyy paikallaan? Varmaa on vain, että mitä pidemmälle mennään havaintoajankohdasta, sitä todennäköisemmin trendi ei enää heilu.

Trendiluvut tuotetaan kausitasoitusohjelmalla, joka huomioi laskennassa aikasarjan edellisten ja tulevien kuukausien arvot (ks. Tramo/Seats-menetelmästä tästä). Aikasarjan viimeisimpien kuukausien trendiluvut perustuvat siksi osittain aikasarjamallin avulla laskettuihin ennusteisiin, ja niillä on tapana tarkentua tulevina kuukausina, kun aikasarjaan lisätään uusia havaintoja. Tulevina kuukausina nähdään, onko trendin kasvun taittuminen hetkellistä vai osa pidempiaikaista kehitystä.

Työllisyysaste ”keikkuu” nyt lähellä 72 prosentin rajaa, mutta kansa ei elä työllisyysasteesta, vaan leivästä. Ei siis kannattaisi takertua yhteen, enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti valittuun lukuun. Työllisyysluvuissa on paljon muitakin tärkeitä indikaattoreita, kuten piilotyöttömien ja alityöllisten määrä, joiden kehitystä tulee tarkastella.

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastoissa työvoimatutkimuksen parissa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
31.10.2018
Henri Lukkarinen

Erityisesti parhaassa työiässä olevien suomalaisten vastentahtoinen osa-aikatyö on yleistynyt, mutta myös eläkeiän ylittäneet tekevät yhä enemmän osa-aikatöitä. Osa-aikatyöstä on muodostunut yleinen työmuoto varsinkin naisille. Osa-aikatyöt ovat vahvasti sidoksissa myös toimialaan.

Blogi
1.8.2018
Ulla Hannula, Liisa Larja

Työllisyyden kasvu tuli vuoden toisella neljänneksellä pää­asiassa yksityisen sektorin kokoaika­töistä, kirjoittavat työmarkkinatilaston asiantuntijat Liisa Larja ja Ulla Hannula.