tk-icons
Sivuston näkymät

Mitä vuosi tilastojen käyttäjänä IMF:n palveluksessa opetti?

1.6.2018
Twitterissä: @MariYlaJarkko
Kuva: Kari Likonen

Vietin vuoden työskennellen Kansainvälisen Valuuttarahaston IMF:n palveluksessa Washington D.C:ssä. Vanhemman ekonomistin pestini oli Tilasto-osastolla Reaalisektori-yksikössä. Reaalisektorilla tarkoitetaan kansantalouden tilinpitoa ja hintatilastoja.

IMF on Bretton Woodsissa perustettu kansainvälinen järjestö, joka valvoo maailmanlaajuista rahoitusjärjestelmää tarkkailemalla ulkomaisia vaihtokursseja ja maksutaseita, ja antaa pyydettäessä teknistä ja taloudellista apua. Sen tavoite on loiventaa kansainvälisen finanssijärjestelmän markkinahäiriöitä ja tukea tilapäisiin rahoitusvaikeuksiin joutuneita jäsenvaltioita.

Tilasto-osasto on yksi IMF:n erikoispalveluyksiköistä (ks. IMF:n organisaatiokaavio). Sen tehtävinä on tarjota teknistä apua maille sekä tukea muiden yksiköiden, eritoten alueosaston toimintaa. Henkilöstöä IMF:ssä on noin 2 700 liki 150 eri maasta.

Työni koostui pääasiassa hintatilastoihin liittyvistä hankkeista: sivutoimisten asiantuntijoiden työn tukemista (backstop) raporttien oikoluvun sekä sisältökysymysten osalta, sekä maadeskien ekonomistien (kullakin jäsenmaalla on oma tiiminsä alueyksiköissä) avustamista kysymyksissä – ovatko tietyn maan hintatilastot luotettavia ja miten niitä tulisi kehittää –, sekä teknisen avun missioista ja kouluttamisesta.

Osaamisen kehittäminen (capacity development) on yksi päätoiminnoista ja maamissioita on useita satoja vuodessa koko talon tasolla. IMF:n tilastotoimen yksi tavoitteista onkin auttaa maita taloustilastojen tuotannossa, jotta tilastot olisivat luotettavia ja vertailukelpoisia maiden välillä ja tukisivat maiden rahapolitiikkaa ja auttaisivat mm. IMF:ää sen työssä.

Työssäni sain käyttäjän näkökulmasta kokea, miten tärkeää luotettava ja kansainvälisiä ohjeistuksia noudattava tilastointi on. Kyse ei ole koskaan vain yhden tilaston tärkeydestä, sillä tilastot ovat aina jossain määrin syötteitä toisilleen.

Kulutustutkimus ja yrityskyselyt luovat hyvän pohjan hintatilastoille – sekä kuluttaja- että tuottajahinnoille. Ilman luotettavia hintatilastoja ei saada aikaan hyvää kansantalouden tilinpitoa. Ja lisäksi kullakin tilastolla on oma itseisarvonsa päätöksenteon pohjana.

Kansantalouden tilinpidosta on julkaistu Working Paper -sarjassa selvitys laadintakäytänteistä eri maissa The Status of GDP Compilation Practices in 189 Economies and the Relevance for Policy Making (Berry, Iommi, Stanger & Venter). Hintatilastojen osalta on tulossa piakkoin vastaava paperi (Ylä-Jarkko, Berry, Stanger), joka tarkastelee 196 maan kuluttajahintaindeksin ja 126 maan tuottajahintaindeksin laadintakäytänteitä.

Pelkkä tilaston tuottaminen ei vielä riitä. Tiedonjakaminen oli monessa kohtaa käyttäjän näkökulmasta ongelma. Virastojen nettisivuilta ei löytynyt riittävää kuvausta tilaston laadintatavoista tai edes indeksin perusvuodesta. Hyviäkin esimerkkejä toki löytyi.

Työ IMF:ssä sisältää myös tutkimustyötä ajankohtaisten aiheiden parissa: digitalisaation mittaamisesta ja big datan käytöstä tilastoinnissa. Digitalisaation mittaamisen osalta IMF on julkaissut huhtikuussa 2018 Policy Paperin Measuring the Digital Economy (Reinsdorf, Quirós & STA Group). Big datan käytön mahdollisuuksista tilastotuotannossa on julkaistu marraskuussa 2017 Staff Discussion Note Big Data : Potential, Challenges and Statistical Implications (Hammer, Kostroch, Quirós).

Työ molempien aihealueiden parissa jatkuu ja marraskuussa on 6. tilastofoorumi otsikolla Measuring Economic Welfare in the Digital Age: What and How?

Vuoden käyttäjäkokemuksen perusteella Suomessa tilastointi on kansainvälisen tiedonkäyttäjän kannalta maailmanlaajuisesti verraten varsin hyvällä tolalla. Meillä viranomaiset tekevät yhteistyötä, ja tilastoinnin perustaksi on hyvät rekisterit. Tilastoviranomaisiin luotetaan.

Meillä ei kuitenkaan ole varaa jäädä lepäämään laakereilla. Tilastoilla kuvattavien ilmiöiden ja käyttäjätarpeiden muuttuessa tilastointia on kehitettävä jatkuvasti, jotteivat muut vuorostaan aja lujaa ohi kehityksessä. Tähän työhön osallistun nyt palattuani takaisin Tilastokeskukseen.

Kirjoittaja on Tilastokeskuksen yritystilastot-yksikön tilastojohtaja.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
18.10.2019
Marjo Bruun

Katsotaan yhdessä pitkälle ja tehdään Suomesta tiedon eettisen käytön ja hyödyntämisen huippumaa ja edelläkävijä Euroopassa, kirjoittaa pääjohtaja Marjo Bruun käynnistäessään Tilastokeskuksen organisaatio- ja toimintamallien kokonaisvaltaisen uudistuksen.

Blogi
11.10.2019
Antti Katainen

Helsingin kaupungin keskustatunnelista käydyssä keskustelussa esiin noussut "tilastovirhe" on hyvä esimerkki siitä, miten lähdetietojen oikeellisuus vaikuttaa tilastojen laatuun. Tämä korostuu erityisesti pienaluetilastoissa.

Blogi
10.9.2019
Jukka Hoffren

Arvioiden mukaan maailmanlaajuisesti noin 30 prosenttia kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy hävikkiin. Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan arviolta 10–15 prosenttia. Kotitaloudet heittävät ruokaa vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa – noin 23 kiloa ruokaa suomalaista kohti. Esitetyt arviot ovat kuitenkin epävarmoja, ja ruokahävikin tilastointia ollaan parhaillaan kehittämässä.

Blogi
6.9.2019
Sampo Pehkonen

Vuoden 2018 palkkarakennetilastoon on tehty palkansaajien tuntiansiolaskentaan muutos, jonka sivutuotteena keskimääräiset ansiot laskevat etenkin miesvaltaisilla aloilla. Sen johdosta EU-määritelmän mukainen sukupuolten välinen palkkaero supistuu 0,7 prosenttiyksikköä.

Blogi
29.5.2019
Maija Metsä

Teinin nenä kännykässä, huomio suosikkitubettajansa uusimmassa videopläjäyksessä tai somessa jaetussa maalitykitysvideossa. Varhaisteini lumoutuneena kaverin insta-tarinasta. Liikkuvaa live-tarinaa, niin koukuttavaa.