”Miten päätetään, millaisia tilastoja julkaistaan?” kysyttiin Twitterissä. Annoimme meille osoitettuun kysymykseen nopeasti lyhyen vastauksen, mutta erinomainen kysymys ansaitsee pidemmänkin selityksen.
Tilastojen tuotannon ja julkaisun keskiössä ovat asiakastarpeet, joiden kartoituksessa huomioimme niin kansainväliset kuin kansalliset tietotarpeet.
Kansainvälisiä tietotarpeita esittävät erilaiset kansainväliset organisaatiot kuten mm. EU, OECD, IMF, FAO ja YK. Esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen 2030 tavoitteet perustuvat keskeiseltä osaltaan tilastotoimen tuottamiin SDG -indikaattoreihin.
Tärkeä asiakas on Euroopan unioni, joka säätelee laajasti tilastotuotantoa. Parlamentti ja neuvosto sekä komissio ovat antaneet useita tilastokohtaisia asetuksia, direktiivejä ja päätöksiä, joita jäsenmaat ovat sopineet noudattavansa tilastojen tuotannossa ja julkaisemisessa.
Lisäksi EU:n eri pääosastot ja politiikkalohkot hyödyntävät tilastotietoja niin EU-politiikan valmistelussa ja suunnittelussa kuin toimenpiteiden seurannassa.
Hyvä esimerkki on Eurooppa 2020 -strategian sisältämä tavoite tutkimus- ja kehittämisinvestointien lisäämisestä: niiden osuuden tulisi olla vähintään 3 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Tavoitteen seuraamiseksi tarvitaan luotettavia ja harmonisoiduin menetelmin tuotettuja T&K-tilastoja. Parlamentin ja neuvoston päätöksen mukaisesti jäsenmaat tuottavat tiedot samansisältöisenä annetussa aikataulussa.
Kansallisesti tärkeitä asiakkaita ja tietojen käyttäjiä ovat päätöksentekijät, julkinen sektori, etujärjestöt, tutkimuslaitokset ja yliopistot, yritykset, oppilaitokset, kansalaiset ja media.
Pääministeri Rinteen hallitusohjelma 2019 kattaa useita yhteiskunnallisesti merkittäviä ilmiöitä kuten kestävä kehitys, asuntopolitiikka ja työmarkkinat, joiden ymmärtämiseen sekä niitä koskevien toimenpiteiden suunnitteluun ja seurantaan tarvitaan niin tilasto-, rekisteri- kuin tutkimustietoa.
Viime aikoina keskustelua on käyty ahkerasti mm. työllisyysasteesta, niin työllisyyden lähtötasosta (72,4 %) kuin hallitusohjelmassa asetetusta tavoitetasosta (75 %). Tämän tiedon tuottamiseen tarvitaan Tilastokeskuksen tilastoja, tässä tapauksessa työllisyystilastoja. Myös 2050 hiilineutraaliustavoite ja vähintään 55 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2030 ovat hallitusohjelman tilastoilla ja tiedolla seurattavia tavoitteita.
Hallitusohjelman tietopohjaisen lupauksen lisäksi julkinen hallinto tarvitsee paljon erilaista tietoa suunnitteluun ja seurantaan, lainsäädännön valmisteluun, vaikuttavuusarvioiden tekemiseen, tilannekuvan muodostamiseen jne.
Tietojemme käyttötarkoituksia ja tarpeita on yhtä paljon kuin käyttäjiä. Esimerkiksi media hyödyntää tietojamme uutisoidessaan yhteiskunnallisten asioiden tilasta ja kehityksestä, opettajat opettaessaan tietojen ja faktan merkitystä oppilailleen, oppilaat osallistuessaan Euroopan tilasto-olympialaisiin ja kansalaisetkin arjen päätöstensä taustalla.
Tilastoja tuottavat viranomaiset (ns. Suomen Virallisen Tilaston tuottajat, SVT) käyvät jatkuvaa keskustelua tietotarpeista asiakkaiden ja tiedon käyttäjien kanssa. Asiakastarpeita kerätään kokouksissa, yhteistyöryhmistä ja yhteishankkeista, kyselyillä ja palautteilla, uutisista, twitteristä, blogeista jne.
Tilastojen kehittämisen kulmakivinä toimivat erilaiset verkostot ja ekosysteemit. Tilaston tuottajat muodostavat ekosysteemiajattelun mukaisen kokonaisuuden, jota voimme toiminnan luonteen mukaisesti kutsua tilastoekosysteemiksi. Tässä ekosysteemissä toimivat Tilastokeskuksen lisäksi laaja tilastoja tuottavien organisaatioiden joukko.
Tilastoekosysteemin kehittämistyötä ja yhteistyötä varten on perustettu Suomen virallisen tilaston SVT-neuvottelukunta, jossa keskustellaan mm. tilastotyön kehittämisestä, menetelmistä, laadusta, metatiedoista, jakelukysymyksistä ja asiakastarpeista.
Neuvottelukunnalla on yhteinen tilastotoimen kehittämislinjaus (2017–2019), joka ohjaa toimintaa ja jonka päivitys on käynnistymässä. Tuoreena esimerkkinä tilastotoimen yhteistyöstä on tulorekisterin uusien tietomahdollisuuksien ennakointi sekä aineistokysymyksiin liittyvät keskustelut.
Maailma muuttuu, ja yhteiskunnan muutos on luonteeltaan jatkuvaa ja kiihtyvää. Eilisen tieto vanhenee nopeasti, kun uutta tietoa syntyy eksponentiaalisesti.
Olennaisen faktatiedon löytäminen ja hyödyntäminen ovat avainasemassa, mikäli haluaa ymmärtää nykykehitystä ja ennakoida tulevaa. Uudet aineistot ja teknologiat auttavat kuvaamaan ajallemme ominaisia kehitystrendejä ja uusia ilmiöitä – kuten esimerkiksi digitalisaatiota, alustataloutta ja kiertotaloutta – nopeammin ja uudella tavalla entistä varhaisemmassa vaiheessa.
Tilastokeskuksen uudistetun strategian keskiössä on asiakas, jolle haluamme tarjota luotettavan ja ajantasaisen tiedon helposti käytettävässä ja ymmärrettävässä muodossa.
Perinteisiä tilastoja tuotetaan jatkossakin, mutta niiden rinnalle tuodaan nopeammin tuotettua tilastotietoa ja kokeellisia tilastoja. Tavoitteenamme on aktiivisesti ja innovatiivisesti reagoida yhteiskunnan ja asiakkaiden tietotarpeiden muutokseen.
Hannele Orjala työskentelee Tilastokeskuksessa tietopalvelujohtajana ja Leena Storgårds kehittämispäällikkönä.
Olethan yhteydessä ideoin ja palauttein.
Tilastokeskuksen strategia
Virallisten tilastojen kehittämislinjaukset
Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.
